On joulukuu. Tontut kulkevat kylissä ja kaupungeissa ja partioivat piiloissaan. Niin on myös Korvatunturilla; kyllä tonttujakin pidetään silmällä. Mitä tapahtuu, kun kommelluksille altis Tonttu Toljanteri saa tuon salaisen tehtävän? Monenlaista hämminkiähän siitä syntyy.
Harvemmin jätän kirjoja kesken, varsinkaan ensimmäisen luvun jälkeen, varsinkaan kun kyse on yksi lempihahmoistani. Mutta tässä tapauksessa sanoisin, että Annukka Kiuru voi jatkaa kyllä käsikirjoitusten tekoa mutta kirjat voi jättää muille.
Rakastan Tonttu Toljanteria! Siksi olinkin pettynyt kirjan tekstistä. Ei vain iske. Tökeröä, ontuvaa, töksähtelevää, ei mielenkiintoista. Tonttu Toljanterin maailma ei nyt välity yhtään.
Onneksi minulla on aina Toljanterin joulukalenterit ja muut sarjat. Niitä katson! Jääköön kirjat tältä erää vaikka idea onkin ihan kiva.