Kun miljoonan arvoinen huvivene upotetaan Helsingin edustalla, komisario Zettermanin kesäloma vaihtuu murhajahdiksi.
Upotetun ökyveneen omistaja Carlo Minelli, alkuperäiseltä nimeltään Kyösti Mälkönen, on ollut poliisin tähtäimessä jo vuosia. Kunnollisia todisteita ei kuitenkaan ole onnistuttu keräämään, ja nyt olisi mahdollisuus kaivaa pintaa syvemmältä.
Tapausta tutkiva Zetterman epäilee ensin vakuutuspetosta. Sitten löytyy ruumis, Minelli itse katoaa jäljettömiin ja tämän vaimo yritetään ampua jousella. Liikkeellä on häikäilemätön rikollinen, joka kykenee paljon pahempaankin kuin veneen upottamiseen.
Tartuin tähän Zettermaniin heti ensimmäisen kirjan jälkeen. Laatu oli taas kohdillaan, mutta ihan sarjan ekan osan tasolle ei nyt noustu. Syynä oli ainakin pieneltä osin toisto ekasta kirjasta - jotenkin häiritsi hirveästi, että henkilöiden erityispiirteet kerrattiin jopa sanatarkasti samoin kuin edellisessä kirjassa. Tätä ei ehkä huomaisi, jos kirjojen väliin jäisi pienikin tauko, mutta nyt häiritsi. Tarina oli monipolivisuudessaan myös aiempaa hieman sekavampi ja jäi tunnemielessä vähän etäämmälle, kun mukana oli talousrikollisuutta ja muuta kuivempaa. Oikein luettava dekkari silti!
The next part about the investigations of Inspector Zetterman, an elderly and introverted police inspector. This time he is supposed to make a show of investigating why a boat owned by a shady businessman was sunk. As the undercover police investigation concerning him is almost ready, Zetterman was supposed to just drag things a little and take the crook's attention away from what the other policemen were doing. It seems that the sinking wasn’t insurance fraud, but who did it and why? When a body is found from the boat, the investigations turn out to be more important than first believed. At the same time, Zetterman is trying to find a young female student who is missing and to find out who is sending threats to a manager of a small bank.
A smoothly written book with an interesting main character – a bit different from the heroes usually seen in the book. There were perhaps a few too many side plots and some of the plots converged in a very unlikely way, but a very enjoyable read nevertheless.
Eläkeikää uhkaavasti lähestyvän komisario Zettermanin tutkimukset jatkuvat. Viime kirjan onnistumisen jälkeen hän on saanut ainakin väliaikaista höllennystä rangaistusluonteiseen komennukseensa, jossa hänen piti tutkia pitkin maata paikallispoliisin apuna pikkujuttuja.
Tunnetun talousrikollisen loistovene on upotettu. Häntä koskevat tutkimukset vakavista rikoksista ovat loppusuoralla. Zetterman määrätään tutkimaan veneenupotusta, ja hiukan “hämmentämään vettä”, jotta rikollinen ei huomasi taustalla tapahtuvia itseensä kohdistuvia rikostutkimuksia. Näyttää siltä, että vaikka konna onkin aika konna, niin oman veneensä upottamiseen ja vakuutuspetokseen hän on mitä ilmeisimmin syytön. Kuka veneen upotti? Erityisen kiinnostavaksi kysymykseksi tämä muuttuu, kun upotetusta veneestä löytyy ruumis. Hiukan sivutoimenaan muiden tutkimuksien ohella Zetterman etsii kadonnutta opiskelijatyttöä.
Mukiin menevää kerrontaa, joka kielellisesti tuntui hiukan kehittyneen ensimmäiseen kirjaan verrattuna. Poliisikirjan lisäksi kirja oli samalla suhteellisen perinteisen tuntuinen arvoitusdekkari, jossa palapelin paloja annettiin aika hyvin, sen verran hyvin, että itse taas keksin pääsyyllisen noin puolivälissä kirjaa, motiivi tekoihin kyllä jäi auki. Sivujuonia oli taas niin paljon, että hiukan karsimisen varaa niissä ehkä olisi ollut, mutta ne tarjosivat samalla täydennystä Zettermanin persoonaan ja tapahtumamaailmaan.
Eri juonikuvioiden punoutuminen yhteen oli aika epäuskottava sattuma ja muutama sivujuoni ja ainakin yhden rikoksen motiivi jäi aika avoimeksi ja huonosti perustelluksi. Sen verran mielenkiintoinen tämä osa oli ja sen verran kiehtova persoonallisuus Zetterman oli siitä huolimatta, että seuraava kirja on jo äänikirjana automatkoilla kuuntelussa.
Mitähän sanoisin... vahingossa skippasin ekan osan (koska Storytelin tyhmyys), mutta enpä sitä kaivannut päästäkseni mukaan tähän jahtiin. Ihmettelen pitkään lukiessani kirjan nimeä, koska eihän tässä metsästetä mitään eikä ketään, mutta kansikuvahan sen jo kertoo, että nimi viittaakin kirjassa upotettuun veneeseen. Ihan kiva dekkari niille, jotka tykkää tästä "keski-ikäinen eronnut mies haluaisi jo jäädä eläkkeelle, mutta joutuu vielä tekemään rikospoliisin hommia"-tyylistä.
3,5 tähteä. Kelpo dekkari, myös kieli miellyttävän eläväistä. Huomasin jonkun toisen arvostelleen saman sarjan toista teosta kehnosti oikoluetuksi, joten huomautettakoon, että kuuntelin tämän äänikirjana eli kirjoitusasusta en tiedä.
Zetterman tarinoissa ihmisissä on hyviä ja huonoja puolia. Kerronta oli välillä vähän nuivaa. Kuuntelemiseni kesti ja välillä jo unohdin henkilöiden nimiä.
Suosittelen kepeän dekkarin ja kuivan huumorin ystäville.
Lukija Antti Viimavirralle 5 tähteä
This entire review has been hidden because of spoilers.
3.5. Uusi tuttavuus itselle. Ihan mainio kirja ja monipuoliset, persoonalliset hahmot. Ihan ei täysillä uponnut, vähän jähmeää välillä. Pitänee kuitenkin lukea seuraavakin kirja.
Kuuntelin heti ekan Zetterman-kirjan perään, mikä kertoo siitä, että nämä olivat mukavia kuunneltavia automatkoilla. Jatkan sarjaa, mutta ehkä jotain muuta kuunneltavaksi välillä.