Luin pelkästään selkoversion, joka on mielestäni hyvä ja mielenkiintoinen selkokirja. Teos näin sopii aikuisten perusopetuksessa suomea toisena kielenä opiskeleville maahanmuuttajataustaisille nuorille.
Minusta on tosi kiva, että kirjoja julkaistaan selkosuomeksikin. Tämä oli minun ensimmäinen selkokirja. Tämän jälkeen toivon lukevani alkuperäisversionkin.
Lumikki Andersson päätyy sattumalta löytämään koulunsa pimiöstä kuivumassa olevia 500 euron seteleitä, joissa on paljon veritahroja. Hän käy vielä oppitunnilla, mutta palattuaan pimiölle, rahat ovat kadonneet. Pian paljastuu, että koulun 3 muuta oppilasta (Tuukka, Elisa ja Kasper) on ollut pesemässä rahoja. Lumikki vakoilee mitä näillä kolmella mahtaa olla meneillään, mutta jää kiinni, ja joutuu itsekin osaksi erikoista vyyhtiä. Rahat olivat löytyneet sattumalta tien poskesta, mutta ne olivat kytköksissä huumerikollisuuteen, venäläisiin rikollisiin ja Elisan poliisina toimivaan isään (nuoret eivät vielä itsekään vain tiedä sitä tässä vaiheessa...). Poliisi-isä oli toiminut huumerikollisten avustajana salaa. Kirjan aikana huumerikolliset koittavat kiristää poliisia kidnappaamalla, ja jopa tappamalla, hänen naisystävän (Natalian), mutta viestit eivät sattuman oikuista mene perille. Lisäksi väärä tyttö, jota luullaan poliisin tyttäreksi (Elisaksi) piposta johtuen (Lumikki), yritetään kidnapata, mutta Lumikki on melkoisen ovela ja osaa väistää vaaroja. Hän osaa myös naamioitua niin pojaksi kuin hienoksi nuoreksi naiseksi, joka voi ottaa osaa illalliskutsuille. Kirjan loppupuolella on kohtaus illalliskutsuilla, joille saapuu julkkiksia, huumerikollisia ja heidän isompia pomojaan, kuten salaperäinen "Jääkarhu".
Mielenkiintoisesti kirjoitettu jännityskirja, jossa juoni on todella koukuttava. Taustamiljöönä Tampere.
Selkomukautus oli erittäin toimiva, ja se teki tehtävänsä, selkeytti kirjaa huomattavasti. Selkomukautus teki kirjasta minusta paremman, vaikka se yksinkertaisti kerrontaa paljon. Nyt juoni on sellainen, jossa pysyy kärryillä, ja jossa jännite säilyy kankeammallakin lukijalla päässä kirkkaana. Todella kaivattuja nämä yläkoululaisille suunnatut selkokirjat nykypäivänä, sillä luetun ymmärtämisen kyky on tutkitusti heikentynyt viime vuosina. Näiden kautta saa ikään kuin apupyörät, joiden myötä voi vähitellen siirtyä kohti normaaleja romaaneja. Ilman selkokirjoja moni heikompi lukija jäisi ehkä kokonaan vaille hyviä lukukokemuksia yläasteiässä, sillä silloin joutuisi joko lukemaan liian lapsellisia helppolukuisia kirjoja, tai hakkaamaan päätään seinään liian vaikeaselkoisten kanssa.
Oli tosi hyvä kirja, luin melkein kaiken kolmella päivällä. Viime suomalainen kirja joka suomiope antanut mulle en pitänyt siitä mutta tää oli tosi hyvö ja toivottavasti jatkan sarilla