Blå villan

Anna Glad #1

by Eva Frantz

Mitt i natten, på väg hem från en fest hittar ett ungt par en liten pojke irrande längs landsvägen. Han bor i den blå villan i skogsbrynet. På köksgolvet ligger pojkens mamma Becca i en pöl av blod. Hjälp tillkallas och den svårt skadade kvinnan förs skyndsamt till sjukhuset. Poliskommissarie Anna Glad får i uppgift att utreda brottet.

Det visar sig att Becca Stenlund driver den superpopulära lifestylebloggen Blå villan och att hennes liv har hotats i bloggens kommentarsfält. Beccas man Peter har hjälpt till med bloggen men tröttnat på jakten på det perfekta livet. Han har flyttat från sin fru, och därmed förlorat drömhemmet och familjetillvaron.

I Anna Glads tillvaro kunde saker och ting också vara bättre, hennes arbetslösa man sitter hemma och spelar tv-spel dagarna i ända. Becca kämpar för sitt liv men i den låsta tomma villan dyker det varje dag upp färska blommor

Spänningsintrigen är skickligt flätad och upplösningen överraskar även en erfaren deckarfantast. Blå villan är den första delen i en serie med polisen Anna Glad.

Genres: Crime, Finnish Literature, Fiction, Mystery, Audiobook, Thriller, Adult

255 pages, Hardcover

First published January 1, 2017

Reviews

[Helena · Rating 4 out of 5]

Ei lainkaan hassumpi dekkarisarjan avausosa itselleni aiemmastaan vieraalta kirjailijalta! Jännite säilyi loppuun asti tässä varsin nopealukuisessa kirjassa, ja kivaa tuoretta sävyä loi dekkarin sijoittuminen bloggareiden ja trollaajien maailmaan - tämä erosi positiivisella tavalla muista lukemistani saman genren kirjoista. Jatko-osat pääsevät toivelistalle.

[Janne · Rating 4 out of 5]

✨Aitäh raamatu eest, Rahva Raamat!✨
•
Esiteks tuleb selle kaanekujundusega täiega suve vibe peale. Just see helesinine taust ja pojengiõis, vere jätan välja 😅

Järjekordne raamat, kus on hästi näha, kuidas vanemad ja ka kasuvanemad oma käitumise ja suhtumisega kujundavad paljuski laste tuleviku. Lisaks sellele puududatakse ka blogijate elu pahupoolt, mis näitab ilmekalt, et kõik ei ole kuld, mis hiilgab.

Kiire ja tempokas lugu, mille ma siin täitsa ühe päevaga läbi lugesin. Sain jälle Goodreads’i madala hinde üle imestada, mis seekord 3.41⭐️ on. Ei tea kas ma olen lihtsalt vähenõudlik, aga mulle täitsa meeldis see raamat ja soovitan lugeda küll.
•
Noor paar sõidab hilisõhtul peolt koju. Nad kohkuvad hingepõhjani, kui märkavad autotulede valgusvihus väikest poissi, kes seisab üksinda keset külavaheteed. Kuid see pole võrreldav vaatepildiga, mis ootab neid poisi kodus Sinises villas. Poisi ema lamab vereloigus ja on vaevu elus.

Juhtumit asub uurima politseinik Anna Glad, kelle elu on omadega ummikusse jooksnud. Anna avastab, et populaarne blogija Becca, kes kirjutas elust Sinises villas, on saanud blogikommentaarides tapmisähvardusi. Becca abikaasa on just välja kolinud, kuna nende kodu oli muutunud klantspildiks sisustusajakirjas.

Uurimise edenedes hakkavad ilmnema sünged ja ohtlikud asjad Becca minevikust. Asjad, millest ei tea midagi isegi tema abikaasa. Kes on see, kes toob suletud ustest hoolimata Sinisesse villasse värskeid lilli? Ning kuidas on asjasse segatud eesti pätt nimega Anton Ilves?

[Erika · Rating 3 out of 5]

Inte helt trovärdig på alla punkter, lite för svag gestaltning och för mycket refererande för att kompensera – men det spännande slutet höjer trots allt betyget till en trea.

[skattkatten_ · Rating 3 out of 5]

En lite småkul och söt kriminalhistoria, även om det handlade om allvarliga ämnen, som blev riktigt spännande på slutet.

[Trude T. · Rating 3 out of 5]

Soomerootsi krimka, kus peategelane, politseinik Anna Glad, asub lahendama populaarse blogija Becca ründamist tolle enda kodus - Sinises villas.
Selline keskmiselt hea krimka, kus näeb politseiuurimist ja ametniku isiklikku elu. Tsipa erilisemaks tegi loo blogijast ohver, sest tänu sellele sai sisse põimida netimaailma probleeme ning arulagedaid kommentaatoreid/trolle.

[Mikko Saari · Rating 4 out of 5]

Oikein viihdyttävä dekkari. Pitihän tähän tutustua, kun toinen osa nousi Tulenkantaja-ehdokkaaksi. Nyt vain odottelemaan, että sen saa kirjastosta.

Aika leppoisaa dekkarointia tämä ensimmäinen osa, pääosassa pikkukaupungissa työskentelevä poliisi Anna Glad, joka joutuu selvittelemään suositun bloggaajan murhayritystä. Lifestylebloggaajallakaan kaikki ei ole onnea ja ihanuutta, on blogitrolleja, kariutunut suhde mieheen, blogin suututtamia ihmisiä ja niin edelleen.

Anna Glad oli sen verran kiinnostava tyyppi, että hänen elämäänsä seuraisin jatkossakin ja rikospuolikin toimii vähintään riittävän hyvin.

[Suketus · Rating 3 out of 5]

Juuri tätä kaipasin nyt. Kevyttä, viihdyttävää ja vetävää kesädekkaria, jonka miljöö ja henkilöt jaksavat kiinnostaa alusta loppuun. Lienee perinteeksi muodostunut "kerran vuodessa dekkari-into" heränneen taas...

[Mary Lennox · Rating 2 out of 5]

Den här boken får två stjärnor enbart för att slutet ändå var någorlunda spännande.

Premissen är intressant och aktuell: bloggar och bloggtroll, hot som blir verklighet, en kvinna som hittas blodig i sitt hem och svävar mellan liv och död. Där "Sommarön" inte kom igång rent deckarmässigt förrän i mitten av boken börjar "Blå villan" direkt, vilket gjorde att jag direkt trodde detta skulle bli en bra upplevelse.

Men boken känns splittrad. Väldigt många beskrivningar framför gestaltningar, och mycket om sådant som egentligen inte tillför något till själva historien. En del enkla stavfel här och där gjorde att boken kändes något förhastad - och VAD är dealen med att inte markera byte av karaktärsperspektiv med en stjärna eller ens nytt stycke??? Oerhört förvirrande.

Huvudpersonen, polisen Anna Glad, kändes inte helt igenomtänkt. Å ena sidan var hon lite överviktig och hade dålig självkänsla, å andra sidan såg hon bra ut och visste det själv. Hennes kollega Rolf var väl lite lustig men orka med gubbar som ska skämta om yngre kollegers kärleksliv? Ska det ses som roligt? Överlag hur folk pratade kändes krystat och klämkäckt; kanske hör det till deckargenren men kändes ofta fjantigt.

Sen så undrar jag om man faktiskt kan känna av en hjärtinfarkt flera dagar på förhand? Vet inte om det blev helt rätt där.

Det jag tyckte mest om var barnet Brunos perspektiv för det kändes genuint. Men liksom med Frantz förra roman listade jag ut hur allt hängde ihop ganska tidigt. Vet inte om allt kriminaldramatittande gjort mig mer misstänksam mot allt och alla eller om det handlar om böckerna i sig.

Tycker också att Frantz kan ta i lite mer, göra böckerna lite råare och våga vara mindre mysig.

[Laura Walin · Rating 2 out of 5]

Luettuani sarjan kakkososan etsin tämän aloituskirjankin käsiini. Henkilöhahmojen historiasta ei siis selvinnyt mitään uutta, mikä ei olisi jo tullut selvitetyksi kakkososassa pieninä tiivistyksinä - tyypillinen sarjadekkarien tekniikka. Niinpä tämän kirjan ansiot oli otettava itse tarinasta.

Juoni oli ihan hyvä. Franzin löytämä ajankohtainen aihe oli bloggaaminen ja sitä kautta kaikenlaisille höyrypäille alttiiksi asettuminen. Pienen kaupungin julkkisbloggaaja löydetään tajuttomana ja rikoksen selvittäminen on koko kirjan pihvi.

Franz käyttää tässä teoksessa samoja tekniikoita kuin sarjan toisessakin osassa: Reaaliajassa kertovien jaksojen välissä on useamman henkilön yksinpuheluita menneisyydestä, ja näistä palasista lukijan pitää sitten päässään pikku hiljaa kehitellä ratkaisua.

Tekniikka sinänsä toimii, mutta mielestäni Franzilla on edelleen liian paljon henkilöitä kirjoissaan. Se on tietysti yksi tapa harhauttaa lukijaa, että mahdollisia suuntia on niin monta, mutta itseäni lähinnä vaivasi henkilöhahmojen kirjo ja juontenpätkien runsaus. Perustarina oli sen verran hyvä, että yksinkertaistamisen varaa olisi voinut olla.

Tässä aloituskirjassa dialogi oli luontevampaa kuin kakkososassa, ehkä johtuen siitä, että romantiikkaa ei niin paljon viljelty. Hyvä niin.

[Päivi Metsäniemi · Rating 4 out of 5]

Anna Glad -dekkarit ovat pitkään olleet luettavien listallani, ja olin arvellut, että soveltuvat erinomaisesti kuunneltavaksi. Se olikin erittäin totta: suomenruotsalainen, yksilöimätön miljöö ja suomenruotsi kielenä muodostavat aivan omanlaisensa tunnelman, joka eroaa suomalaisista ja ruotsinruotsalaista dekkarikavereistaan.

Eva Franz on taitava sanankäyttäjä ja juonenkuljettaja, rikokset eivät ole liian kamalia, eikä yksityiskohdilla mässäillä. Nautin erityisesti poliisi Anna Gladin kaikenkattavasta tavallisuudesta - se on ehkä hänen erityispiirteensä. Tämän avausosan rikostarina liikkui influensseripiireissä, pikkukylän sellaisissa. Se oli sopivan erilainen ja ajankuvasta kertova.

Dekkaritähdet annan erityisesti sillä perusteella, miten pakottava tarve oli lukea/kuunnella lisää, ja millainen maku jäi suuhun lopuksi. Erittäin harvoin käy niin, että haluaisin heti jatkaa sarjaa, mutta nyt seuraava Anna Glad alkoi heti perään, ja ilmoittauduin useamman kerran vapaaehtoiseksi ruuanlaittajaksi, lähdin lenkille ja tein käsitöitä ahkerasti, vain että saisin kuunneltua vielä vähän lisää.

[Elina Mäntylammi · Rating 3 out of 5]

Puoliksi kuuntelin, puoliksi luin Eva Frantzin Sinisen huvilan, jonka päähenkilönä häärää 38-vuotias poliisi Anna Glad. Pätevän dekkarin juoni alkaa siitä, kun suosittu bloggari löytyy ihanasti uudistetusta huvilastaan henkihieverissä. Epäiltyjä löytyy läheltä ja kaukaa ja lopuksi tapahtumien vauhti vain kiihtyy.

Frantzin dekkarissa on mukava tunnelma ja sopivasti juonenkäänteitä. Blogimaailman ilmiöt pyörivät taustalla: kulissien ylläpito, asetelmat, trollit, julkisuuden tuomat paineet, ym. Frantz tuntuu hallitsevan kaikki kunnon dekkarin osa-alueet aivan suvereenisti. Aion lukea hänen loputkin kirjansa!

[Virva Lehto · Rating 5 out of 5]

Mukavan jännä kirja. Äänikirjaa kuunnellessa oli aluksi vaikea hahmottaa tiettyjen kohtien olevan erillisiä ja muutaman ensimmäisen kerran mietin, että mitä ihmettä ne tekee siellä ja piti kelailla takaisinpäin. Loppuun asti jännä.

[Paula Silvonen · Rating 3 out of 5]

Viihdyttävä dekkarisarjan aloitus. Tykkäsin henkilöhahmoista ja siitä ettei tässä mässäilty väkivallalla. Luen varmasti jatkonkin. 3.5 tähteä.

[Arja-täti · Rating 5 out of 5]

Työkäyttöön luin mutta samalla omaksu huviksikin, koska dekkari silloin tällöin pitää lukuinnon sopivana.

Tarpeeksi simppeli mun makuun ja hauskoja hahmoja.

[Tine Sundal · Rating 3 out of 5]

Velskrevet og medrivende krim, uten at det ble mye blod og gørr...
https://tinesundal.blogspot.com/2023/...

[Piia Appo · Rating 3 out of 5]

Krimiloo/põneviku kohta ei olnud just parim lugemine, sest on paremaid sama žanri raamatuid. Väikesed kõrvallood tegid küll põhiloo tempokamaks, kuid ei andnud oluliselt loole midagi juurde.
Vahepealsed kahtlused kuriteo toimepanija osas ei tekita põnevust ja ei ole huvitavad.
Kergeks lugemiseks/kuulamiseks on okei.

[Essi · Rating 4 out of 5]

I always write all my reviews in English,but since this book hasn’t been translated into English I guess it only makes sense to write this one in Finnish.

Yllätyin siitä miten paljon tykkäsin tästä. Kovana kauhu ja trilleri fanina ajattelin että tämä olisi vähän liiankin kevyt. Mutta tämä olikin ihan täydellinen kirja rankempien kauhu kirjojen välissä. Cozy mystery on genre johon en ole paljoa vielä tutustunut,mutta tämän lukukokemuksen jälkeen aion kyllä tutustua.
Tarina vetäisi mukaansa heti alusta. Tahti oli hyvä ja kirjoitus virtasi mukavasti - nautinto lukea! Juoni piti hyvin otteessaan. En pahemmin odottanut jännitystä,mutta sitä kuitenkin oli tarpeeksi. Blogi maailma oli mielenkiintoinen pohja tarinalle.
Päähenkilönä poliisi Anna oli uskottava ja hänestä oli helppo pitää. Rikos itsessään oli ehkä vähän kaukaa haettu mutta ei se kuitenkaan häirinnyt.
Kaiken kaikkiaan oikein hyvä aloitus tälle cozy mystery sarjalle. Ehdottomasti luen seuraavankin osan jos se käsiin osuu.

Kiitos Kustantamo S&S kirjasta!

[Marika Oksa · Rating 3 out of 5]

Kuuntelin kirjan äänikirjana. Anna Saksman on erittäin hyvä lukija! Rikosjuoni oli kevyttä cozy crimea, mutta tykkäsin kirjan henkilökuvauksesta. Beccan parisuhdejupakka sopi hyvin rikosjuonen kylkeen.

[Marita · Rating 4 out of 5]

Fresh take on a crime novel. Very good!

[Eline · Rating 4 out of 5]

(NOR) Leseutfordring 2023: Les en krim av en kvinnelig forfatter

[Heidi_2811 · Rating 5 out of 5]

Tämä oli niiin hyvä! Ehdottomasti täytyy lukea lisää tältä kirjailijalta! Vahva suositus!
Ja lisää myös uudempaa rikoskirjallisuutta, Lars Keplerin kirjat taitaa olla ainoita uudempia mitä oon lukenut. Mutta oli mielenkiintoinen tunne kun mainittiin Netflix, ja oli blogiin ja someen kirjoittaneiden kommentteja ja hästageja.

Se olikin tässä kirjassa yks pyörivistä aiheista: nettikommentit, niiden kirjoittajat ja sisällön tuottajat. Ja muutenkin tekniikka ja sen käsittely.

Tää kirja herättelee heti kättelyssä lukijassa kysymyksiä: ketkä ovat ne joita kutsutaan termeillä "lapsi", "Forneus", "Yksinäinen", "Peikko" ja "Niko". Kuka on yrittänyt tappaa yhden lapsen äidin ja bloggaajan, josta ei tunnu olevan mitään hyvää sanottavaa kenelläkään? Ja miten, sillä käytettyä murha-asetta ei löydy.

Kuvauksessa sanotaan että tyhjään taloon ilmestyy joka päivä uusia kukkia, ja siitä syntyi itselleni ainakin sellainen mielikuva että se on jokin isompikin mysteeri ja ehkä murhaajan tekosia. Mutta asiaa käsiteltiinkin kerran ja se vähän tuntui unohtuneen siinäkin.

Henkilöhahmot on mielestäni jossain määrin samaistuttavia. Tykkäsin Annasta, Peterista ja "Peikosta" eritoten.
Ajattelin myös, että ehkä bloggaaja Becca ei ole niin kauhea mitä väitetään, mutta heti kun hän herää ja voidaan lukea mitä hän ajattelee... Juu ei, ärsyttävä. Mutta lopussa näkyy toinenkin puoli hänestä, ehkä vain vähän, mutta jotain. Hänessä olisi kiva ollut mennä pintaa syvemmälle, enemmän kuin toisten kertomia juttuja.
Ei myöskään ollut lopussa mitään siitä, miten Becca, hänen miehensä Peter ja Bruno pärjää vastedes, mikä olisi kiinnostanut.
Peter ja Peikko oli mun mielestä ihan symppis henkilöhahmoja. Pisti kyllä tippaa linssiin.

Luin tätä vähän kerrallaan ja välillä enemmän. Loppupätkä täytyi sitten lukea puolille öin asti, kun ei kesken voinut jättää.

[Anne Holappa · Rating 3 out of 5]

Ensin luulin että nyt ollaan taas jonkun ruotsalaisdekkarin vietävänä. Mutta hetkinen, päähenkilö varttui Pukinmäessä. Tämä onkin suomalainen kirjailija! Seuraavaksi yritin kovasti kaivaa esille tarkempaa sijaintia, missä oikein ollaan. Ihan varmasti ruotsinkielinen rannikkoseutu - luultavasti etelärannikko. Lappnäs mainitaan ainoana paikkana - lähellä tätä mystistä tapahtumakaupunkia. Ahvenanmaalla ei olla. Loviisan seutu?? Toinen täysin epäolennainen juttu, mitä lukiessani varsin hyvin kirjoitettua dekkaria, oli se, mitä mahtaa tarkoittaa "cozy crime". Takakannen mukaan teos on cozy crime -dekkarisarjan ensimmäinen osa. Uhri oli tässä kirjassa sisustusbloggaaja, cozy voisi viitata sinne - mutta tuskin nyt jatko-osat kaikki ovat sisustusblogimaailmassa. Päähenkilö on poliisi, ei mitenkään erityisen cozy. "Cozy mysteries, also referred to as "cozies", are a subgenre of crime fiction in which sex and violence are downplayed or treated humorously, and the crime and detection take place in a small, socially intimate community." kertoo wikipedia. No en kyllä sanoisi ettei väkivaltaa olisi ollut. Lienee totta, ettei sillä erityisesti hekumoitu. Seksin sijaan tarjolla oli romanttista viritelmää. Siltikin, aika perusdekkari noin ylipäätään. Ja cozyllekin tarvitsin wikipedia-apua.

[meandermind · Rating 3 out of 5]

Quick and very fun to read. There's something about the language, I don't know if it's the author's own personal style or just the Finnish-Swedish, but it's both quite humoristic and sometimes annoying. Since I enjoyed the story tremendously, I'll ignore my riks-Swedish snobbery (pelargonIOR? Pelargoner heter det väl!?) and blame the language barrier rather than the author.

A famous lifestyle blogger is found stabbed in her quaint and decorated house. The detectives, kind-hearted Rolf and recently-messy Anna investigates and finds trolls, both in the forest and online. It is one of those crime novels that are really warm and not at all cold and raw, even though there's a stab victim and child abuse history in it. I was afraid the ending would be really flipped out, since no obvious attacker stands out in the investigation, but fear not. It's not one of those "ooh the murderer went to school with the victims but no one remembers him at all" sort of plot twists.

The setting, the style blog and the surface vs real life and darkness, it just makes for excellent krimi material. Well done!

[Ina · Rating 2 out of 5]

A young boy finds his mom badly hurt on the kitchen floor late at night. He leaves the home to find his dad who has moved out for a while. His dad has moved out because of turbulence in the marriage with Becca. Luckily the boy doesn't get far before a couple finds him and nice people take care of him while they're trying to find out what has happened.

His mom is Becca Stenlund, a blogger most people is familiar with. She shares her life with her readers online and lately she has recieved a lot of hate in the comment section. While she is in coma after the attack, we read about Anna Glad and the rest of the police team who is on the case.

This is the first book in Anna Glad series. I usually don't like reading about female detectives. It depends on how they are written. Personally I didn"t like her that much. I thought she was flat and a bit boring. And the plot was a bit childish and predictable. I didn't care much about what was going on.

Even though this is only the first book in a series, I'm pretty sure that I won't read the rest of the books. I didn't care enough about the characters and I prefer darker and more brutal crime novels.

[Monika · Rating 5 out of 5]

Kaks noort sõidavad peolt koju ja ühtäkki on autotulede valgusvihus väike poiss. Laps juhatab ehmunud paari lähedalasuva sinise maja juurde, kus nad leiavad põrandal lebava vigastatud naise.
Selgub, et hinge vaakuv naine on blogimaailmas tuntud kui Sinise villa Becca, kes kirjutab oma postitusi Ilon Wiklandi laadsest nostalgilisest ja harmoonilisest kodust. Kuigi negatiivsed kommentaarid kuuluvad blogipidamise juurde, on ta viimasel ajal saanud lausa tapmisähvardusi. Juhtumit asub uurima politseinik Anna Glad, kelle isiklik elu on kõike muud kui klantspilt.
Oli põnev ning autor oli mu arvates sotsiaalmeedia pahupoolt väga hästi tabanud. Kuid kohati ka väga jõhker. Lugesin lennukis ja vahepeal kui asi liiga karmiks läks, vaatasin kerget naistekat vahele ja lugesin edasi. Kahjuks sai raamat enne läbi kui lend, nii et istusin seal ootuses, et saan kojujõudes järgmise osa võtta, kuid siis avastasin oma suureks pettumuseks, et olin selle Eestist ostmata jätnud. Eks ma pean nüüd ootama kuni raamat minuni jõuab ja sarja edasi lugeda saan.

[Mai Laakso · Rating 3 out of 5]

Suomenruotsalaisen Eva Frantzin Sininen huvila aloittaa dekkarisarjan, jossa on jo julkaistu kolme dekkaria. Sinisen huvilan lisäksi Kahdeksas neito ja Tästä pelistä pois jatkavat vanhempi rikoskonstaapeli Anna Gladista kertovaa sarjaa. Anna Glad asui avomiehensä Månsin kanssa. Hän oli juuri nukahtanut, kun puhelimen pirinä herätti hänet ratkomaan rikosta. Suositun Sininen huvila-blogin lifestylebloggari Becca oli löydetty tajuttomana ja hakattuna kotoaan.

Eva Frantzin Sininen huvila sijoittuu blogimaailman juonikkaisiin kuvioihin ja nostaa sieltä pinnalle aika synkkiäkin salaisuuksia. Tässä dekkarissa oli vetävä alku uudelle dekkarisarjalle.

[Jaana · Rating 3 out of 5]

Ensimmäinen tutustuminen kirjailijaan, sekä myös Anna Gladiin, poliisiin joka tämän jälkeen tavataan muissakin dekkareissa. Kirjan alku oli mielestäni jotenkin nykivä, väkeä tuntui olevan liikaa, ja tapahtuman kliseisiä ja loppuun kuluneita. Vauhtiin päästyään kirja kuitenkin yllätti iloisesti. Juoni oli hyvin laadittu, ja loppujen lopuksi Sinistä huvilaa hallinnoiva bloggarikaan ei ollut ihan mielenkiinnoton. Tämä trolli-asia oli minulle uutta, ja melkein kamalampi kun murha!. Jotkut arkielämän kuvaukset oli myös osuvia. Jatkoon!

[Krista Esta · Rating 3 out of 5]

Ühe sõnaga: mittemidagiütlev krimi.
Linna kõige populaarsem blogija Becca leitakse oma kodu põrandalt poolsurnuna ning ta on ligi kuu aega koomas, kui kohalik politsei juhtunut lahti harutada püüab. Politsei saamatus pani kohati kulme kergitama - kolm nädalat ei leita spetsialisti, kes suudaks ohvri arvutit lahti muukida ja haiglasse mõrvarit takistama pole tunni aja jooksul võimalik saata ühtegi relvakandjat ... Käima ei läinud ja kaasa ei haaranud. Ei pea eesti keelde tõlkima iga raamatut, kus kahe reaga on Eesti taustaga pätti kirjeldatud, just saying

[Heli · Rating 3 out of 5]

Tämähän oli oikein mukava uusi dekkarisarja. Onneksi sain kirjan lahjaksi, koska se olisi muuten voinut jäädä lukematta. Rikoksen syy oli mielenkiintoinen, enkä yhtään osannut arvata syyllistä etukäteen. Tykkäsin siitä, että päähenkilö on ihan tavallinen suomalainen nainen. Muutenkin kaikki poliisit on sympaattisesti kuvattu, eikä kenelläkään ole hurjia henkilökohtaisia ongelmia kuten usein dekkareissa on tapana.

[Inka Partanen · Rating 4 out of 5]

Mahtavaa löytää taas uusi dekkaristi, jota voi lukea sarjana, Tätä suositeltiin somessa ja menneistä viisastuneena aloitin heti ekasta osasta. Kannatti, koska todellakin jatkan sarjaa tämän ekan menevän ja henkilöhahmoiltaan kiinnostavan jälkeen. Kyllä, onhan tässä kaikenlaisia dekkarikliseitä - miksi päähenkilöt ovat aina niin samanlaisia - mutta ei niin paljon, että se olisi pilannut lukukokemuksen.