Alex

by Alexander Stubb, Karo Hämäläinen

KAIKKI ELÄMÄNI POINTIT, SO FAR. Alexander Stubb on yksi sukupolvensa valovoimaisimmista poliitikoista. Tässä henkilökohtaisessa kirjassaan hän kertoo itseään säästelemättä, miltä tuntuu varttua kansainvälisen sporttiperheen rasavillistä pojasta Suomen pääministeriksi. Tarina on täynnä yllätyksiä, onnistumisia, epäonnistumisia, luottamusta, ystävyyttä, iloa, surua ja rakkautta. Täynnä elämää.

Alex vie lukijansa maailmanpolitiikan kulisseista hikisten urheilukilpailujen tuskanhetkiin sekä kotimaisen politiikan kiivaisiin vääntöihin. Pääministerinä hän kokee politiikan armottomat paineet. Matkalla tavataan 2000-luvun merkittävimpiä päättäjiä ja kansainvälisiä vaikuttajia. Mukana kulkevat myös rakastava perhe ja tsemppaavat ystävät. Tällä matkalla naurattaa, itkettää ja välillä vähän ärsyttääkin. Sånt är livet. Smile.

Genres: Nonfiction, Biography, Politics, Finnish Literature, Audiobook, Autobiography, Memoir

312 pages, Hardcover

First published August 24, 2017

About the author

Cai-Göran Alexander Stubb (Finland Swedish pronunciation: [ˈkɑi ˈjœːrɑn ɑlekˈsɑndær ˈstʉbː], born 1 April 1968) is a Finnish politician who has been the 13th president of Finland since 2024. He previously served as Prime Minister of Finland from 2014 to 2015.

Rising in politics as a researcher specialised in the affairs of the European Union, he was elected to the European Parliament in 2004 as a member of the National Coalition Party. In 2008, Stubb was appointed Minister for Foreign Affairs. In 2011, he was elected to the Finnish Parliament for the first time as an MP with the second-highest vote count in the election. He was then appointed Minister for European Affairs and Trade in the Cabinet of Jyrki Katainen.

Reviews

[Laura Walin · Rating 2 out of 5]

Tällä kirjalla on hämmentävän paljon yhteistä juuri lukemani Jere Karalahden elämäkerran kanssa. Molemmat on kirjoitettu minä-muodossa vaikka tekstin on viimeistellyt tekijäksi asti nostettu ammattisanailija, molemmat ovat tiukan päälausevetoisia, uhmakkaita selostuksia siitä mitä on tullut tehtyä, eikä kumpikaan kirja paljoa selittele saati sitten pyytele anteeksi. Toki piirit joissa ko. henkilöt ovat liikkuneet, ovat olleet erilaisia.

En ihan saa kiinni siitä, miksi tämä kirja on pitänyt tehdä, muuta kuin päähenkilönsä katharsiksen vuoksi. Ja hei Tieto-Finlandia ihmiset - määritelmistänne huolimatta en pidä tätä kuten en muitakaan häpeämättömän subjektiivisia omaelämäkertoja tietokirjoina. Sori siitä.

[Anna-Mari Kaján · Rating 3 out of 5]

Viihdyttävä ja ajatuksiakin herättävä kirja. Jos jostain, niin tästä kirjasta varmaan voi sanoa että "tekijänsä näköinen". Teos voisi olla yhtä hyvin yritysjohtajan tai kilpaurheilijan elämäkerta, koska jonkinlainen kombo näitä kahta ja poliitikkoa Stubb tuntuu olevan.

Lapsuusajan kuvauksia oli oikeastaan aika hauska kuunnella, etenkin Stubbin itsensä kertomana. Nauroin makeasti, kun Stubb kertoi esimerkiksi laittaneensa kerran banaanin opettajansa auton pakoputkeen (eikä käynyt hyvin). Sellaisia lapset ja nuoret joskus ovat. Kaikesta sekoilusta ei pidä tuomita liikaa pieniä ihmisiä, eikä ottaa asioita ryppyotsaisesti. Ja vaikka en ole Duudson-fani, niin en kyllä yhtään tajua, miten joku saattaa hermostua siitä, että pääministeri käy lasten touhupuistossa tikkatauluksi. Mitä väliä ja ketä kiinnostaa? Jos Stubb onkin loputtoman energinen rasavilli, niin sitten on. Politiikassa persoonallisuudella on väliä, mutta silti pitäisi arvioida asioita ja tekoja, ei persoonaa.

Kirjan loppuosa oli vähän raskaampaa kuunneltavaa. Tässä loppuosassa Stubb kuvailee epäilemättä todella raskaita ulkoministeri- ja pääministerivuosia ja niihin liittyviä paineita. Kirja päättyy politiikasta pois jäämiseen sen myötä kun Stubb on junailtu pois Kokoomuksen puheenjohtajuudesta kesken kauden.

Raskasta ei ole kuitenkaan kirjassa se, että aiheet ovat inhimillisesti rankkoja. Sen nyt voi ymmärtää kuka tahansa, jos on yhtään empatiakykyä. Sitä paitsi lähes kaikkeen, niin hyviin kuin vaikeisiinkin tilanteisiin, Stubb itse suhtautuu kuin urheilukilpailuun - ja yltiöpositiivisesti. Tätä positiivisuutta voi pitää inhimillisesti ihan hienonakin piirteenä. Stubb ei jätä yhtään mahdollisuutta kehua perhettään ja ystäviään käyttämättä, ja jos se kohta onkin vähän liiallista ja voi perisuomalaisesta näkökulmasta tuntua vähän rasittavalta ja epäaidolta, niin ei se ehkä käytöstavoista kuitenkaan huonoin mahdollinen ole.

Mutta pikemminkin kirjassa häkellyttää tietynlaisen syvällisen itsereflektion tai poliittisen analyysin puute. Tämä kuultaa etenkin Stubbin kertomuksissa viimeisten politiikkavuosien vaikeuksista. Kärjistäen Stubb näyttää ajattelevan, että ne jotka ajattelevat toisin kuin hän ovat joko "pakkomielteisiä" joidenkin kysymysten suhteen, ideologian sokaisemia (etenkin kommunistit, joka on lähes haukkumasana), vallantahtoisia poliittisia pelureita (Antti Rinne varmaankin pahin kaikista, mutta demarit ylipäätään) tai ihan vain väärässä. Esimerkiksi hallintarekisteristä Stubbin kanta on, että se on kaikille hyödyllinen ja hyvä uudistus. Vastustavat argumentit typistetään siihen, että jotkut vain ovat pakkomielteisiä vastustajia. (Jos ei muista, mikä oli hallintarekisteri, niin kannattaa googlettaa!)

Minusta tällainen käsitys politiikasta on turhauttava ja vähän lapsellinen. Politiikassa ajetaan joidenkin ryhmien etuja, eikä aina ole olemassa kaikille yhteisesti hyödyllistä ratkaisua. Todennäköisesti uudistuksissa joku voittaa ja joku häviää, joku hyötyy ja joku kärsii. Stubbin näkökulma näyttää olevan, että hän edustaa universaalia Totuutta ja Järkeä, hän tekee arvopohjaista politiikkaa, mutta muut ovat ideologian pauloissa. Muut ovat pelureita, mutta hän ei ole koskaan pelannut likaista peliä. Hän on aina vain oma itsensä ja tällä voi selittää kaiken. Ja sitten voi lopuksi laittaa jonkin positiivisen loppukaneetin, jolla mitätöidään kaikki aiemmin annettu kritiikki - jotain sellaista että "kaikki kuitenkin ajattelevat demokratiassa omalla tavallaan" tai "näistäkin vaikeuksista selvittiin perheen tuen avulla" tai "silti suurin osa tapaamistani politiikoista on hienoja ihmisiä".

Stubbin presidenttikautta voi seurata nyt hieman erilaisesta näkökulmasta, kun on kuunnellut tämän kertomuksen ensimmäisistä politiikkavuosista. Esitän tulevalle elämäkerralle valmiiksi loppusanat:

"Vaikeita paikkoja ja paineita oli paljon. Mutta onneksi presidenttikaudestakin selvittiin ja sitten mentiin eteenpäin kiitollisina kaikesta koetusta, niin hyvästä kuin pahasta."

[Olli Kopakkala · Rating 4 out of 5]

Tässä kirjassa kerrotaan Alexander Stubbista. Stubb on vähän rasittava yltiöpositiivinen sporttihullu suorittaja, joka pyrkii jättämään aikaa työn ohella myös perhe-elämälle.

Stubb tekee sitä sun tätä ja onnistuu melkein aina. Ei ole helppoa, mutta kun tarpeeksi tekee töitä, niin mikä tahansa on mahdollista.

Kirja vaikuttaa todella rehellisestä kuvaukselta Stubbin elämästä. Siitä miten hänestä tuli, meppi, ministeri ja lopulta pääministeri. Ja siitä, miten työ politiikan huipulla imi mehut loppuun.

Kirja vaikuttaa rehelliseltä myös sen takia, että olin aikalailla samoihin aikoihin kun teosta kirjoitettiin, kuuntelemassa Stubbin puhetta vähän pienemmälle yleisölle jossakin startup-tapahtumassa. Stubb oli juuri lopettanut Kokoomuksen puheenjohtajana ja kertoili aika selvin sanoin, miltä tuntuu kun yrittää parhaansa mukaan uudistaa toimintamalleja ja kiitokseksi vanhat jäärät estävät kaiken. Ei ole kivaa.

Tämä kannattaa lukea jos politiikka tai Stubb kiinnostaa. Silloin on hyvä kirja. Muuten ei varmaan kannata lukea.

[Jarno Mehtiö · Rating 3 out of 5]

Tekijänsä näköinen kirja. Tai ainakin julkisuuskuvan. Kirjassa kehutaan paljon eri ihmisiä. Erityisesti Alexia. Kirja on hyvä. Helppolukuinen ja lyhyt. Kirjassa suositaan lyhyitä lauseita. Kolmen lauseen virkkeitä ei juurikaan käytetä. Kirjassa tuodaan on kronologisesti tapahtumia. Kirjassa esitetään perusteluita, mutta ei aina, etenkään vaikeissa tai kiistanalaisissa asioissa. Analyysejä, isompaa kuvaa, pohdintoja tai eri näkökulmia ei pahemmin esitetä. Kirjassa ei pilkata kovasti muita, piikitellään kylläkin. Kannattaa lukea. Asioita ja Alexia seuranneelle ei tuo hirveästi uutta. Harmi, olen nimittäin yksi näistä Ticoa ja blogia jo MEP-kauden alusta lähtien seuranneista. Toivottavasti tekee vielä perusteellisemmat muistelmat.

[Tuuli · Rating 5 out of 5]

This was very good. I enjoyed having it read by Stubb himself in the audiobook - it even had a little bonus bit at the end where he talked about the process of recording it. I felt a little sad having finished it, actually. I'm not necessarily a fan of Stubb as a politician, but he has done impressive things in the EU, and he does seem like a sound guy. I do recommend this book, especially if you don't really like him.

[Timo · Rating 4 out of 5]

Hyvä kirja ja huikea tarina, kannattaa lukea!

[Jessica Blechingberg · Rating 4 out of 5]

Tykkäsin kirjasta todella paljon. Hyvä Alex! 🙌

[Milja Fromholtz · Rating 3 out of 5]

Ihan sujuvasti kirjoitettu, ja hauskaa taustoitusta.

[Aleksi · Rating 3 out of 5]

Kuuntelin äänikirjana. Ihan mielenkiintoinen. Erityisesti päätyminen töihin EU:hun kiinnosti itseä eniten.

[Nedermo · Rating 4 out of 5]

Mielenkiintoinen tiivistelmä Alexin urasta ja kulissien takaa tapahtuneista asioista. Plussaa oli, että hän puhui positiiviseen sävyyn monesta poliitikoista puoluekirjaa katsomatta.

[Lasse Karjalainen · Rating 4 out of 5]

Harvoin mikään kirja yllättää näin positiivisesti. En osannut odottaa kirjan olevan kovinkaan viihdyttävä, joitain arvosteluja muistan siitä lukeneeni ja suositukset saaneeni. Eniten yllätti, kuinka paljon kirjan parissa sai nauraa!

"Alex" kertoo Alexander Stubbin tarinan "so far". Ensimmäiset 40 vuotta hänen elämästään käydään läpi aika vauhdilla ja reilusti yli puolet kirjasta käsitteleekin viimeistä kymmentä vuotta hänen elämästään. Kirja koostuu tarinoista matkan varrelta.

Nautin paljon kirjan kirjoitustyylistä. Kirjoittajat ovat todellakin saaneet tekstin kuulostamaan päähenkilöltään. Teksti on miellyttävän rytmikästä. Paljon lyhyitä lauseita. Itseäni hieman huvitti minkälaisen kiiltokuvan kirja Stubbista antaa. Kirjan mukaan hänen elämänsä on ollut mitä täydellisintä glitteriä. Voitosta voittoon! Jopa epäonnistumiset ja surut hän on saanut kuvattua jollain tavalla jälkikäteen elämää täydentäviksi, toisinaan hauskoiksikin episodeiksi. Lisäksi kun 40 vuotta tiivistetään alle sataan sivuun etenevät tapahtumat kovalla vauhdilla. Aineksia olisi ollut varmasti myös pidempään kirjaan, mutta ehkä osa kirjan viihdyttävyyttä oli juuri sen nopeassa tempossa.

Erityismaininnan haluan antaa äänikirjan lukijalle, itse päähenkilöllä. Tähänastisista äänikirjoista parhaiten luettu kirja! Stubbin itsensä lukemana kirja tuntui vain nostavan arvoaan. Poliitikko tietää miten puhua.

Viisi tähteä jää antamatta oikeastaan sen takia, että kirja ei tarjonnut muuta kuin viihdyttävän katsauksen Stubbin elämään. Toki siinä sivussa oppi hieman myös politiikasta, sen kulisseista ja mediasta. Kirja jää kuitenkin aikalailla pintaraapaisuksi ja yksipuoliseksi kuvaukseksi hänen elämästään, mutta enpä tainnut edes kaivata enempää. Täydet tähdet vaatisivat kuitenkin jotain muuta.

Kaikenkaikkiaan kirja oli erittäin viihdyttävä ja nopeasti luettava (tai kuunneltava) välipala.

[Inga · Rating 2 out of 5]

Tämän vuoden projektinani on lukea elämäkerta urheilijalta, poliitikolta, näyttelijältä, muusikolta sekä toisinajattelijalta. 'Alex' sattui tulemaan vastaan ja päätin avartaa näkemystäni Alexander Stubbista.

Jo heti kirjan alussa kirjoitustyyli alkoi etoa. Asiaa tutkittuani huomasin kirjailijan olevan sama mies, joka on kirjoittanut Jere Karalahden elämäkerran. Sen luin viime vuonna. Sama röyhkeä kertojaääni sekä raivostuttavat "punch linet" lauseiden perään. Kuten "---vanhempani ajattelivat, että antaa pojan pelleillä, eiköhän se opi. Oppihan se."

Oudoksutti myös, että kirja on kirjoitettu minä-muodossa, vaikka kirjailija ei siis ole Stubb itse.

Toivoin, että kirja yllättäisi ja saisi minut näkemään Stubbin erilaisena kuin mitä hänestä olen aina ajatellut. Päinvastoin kuitenkin kävi, vanha mielikuvani vain voimistui.

Onneksi kirja on nyt kuitenkin sinnitelty läpi ja voin ruveta miettimään parempaa luettavaa seuraavaksi.

[Otso Laxenius · Rating 4 out of 5]

Kirja oli yllättävän hyvä kuvaus yhden miehen urasta tieteen, virkamies laitoksen, politiikan ja yhteiskunnan saralla. Kirjan rehellisyys ja paikoin tinkimätön itsekritiikki yllättivät. Oli hienoa, miten niinkin tylsältä tuntuva aihe kuin politiikka oli saatu kuvattua intohimoisen läsnäolon jo huumorin kautta. Kirja vei mukanaan ja oli vaikea jättää kesken hetkeksikään. Olo oli kuin olisi elänyt itse tapahtumissa sivustakatsojan roolissa. Nimenomaan intohimo tekemiseensä ja elämään sekä päähenkilön tinkimätön ote arvo pohjoiseen toimintaan vetosivat paljon. Eniten häkellytti kirjan läpi jatkuva valtavan nimistön määrä. Kirja oli yhtä aikaa muistelma- ja kiitosteos kanssamatkustajille.

[Topi Ruokanen · Rating 3 out of 5]

Tekijänsä näköinen kirja. Elämäkerran ja poliittisen historian perusteos, ei kuitenkaan sisällä suuria paljastuksia tai kovinkaan syvällisyä analyysiä kirjoittajan kokemista tapahtumista tai verkostoista, enemmänkin kronologisesti etenevää tapahtumien kuvailua. Lukiessa ymmärsi kielitaidon, persoonan ja verkostojen merkityksen elämässä pärjäämisessä.

Edit 2019: Uudestaan luettuaan nousee paremmin silmään myös ahkeran opiskelun ja seikkailumentaliteetin ylläpitäminen läpi elämän.

[Jaakko Alajoki · Rating 4 out of 5]

Hyvä avaus Alexin taustoihin. Vähän turhan jaxuhali.

[Miira Parhiala · Rating 4 out of 5]

Ytimekkäästi kirjoitettu poliittinen elämäkerta. Stubbin elämänasenne ja positiivinen vire halki haastavien tehtävien inspiroi.

[Alma · Rating 3 out of 5]

Ihan kiva elämäkerta kuunnella, jos politiikka kiinnostaa. Kaksi asiaa vähän tökki. Ensinnäki kirja oli tyyliltään mielestäni vähän liian painottunut lyhyisiin tykitysvirkkeisiin: Suoraviivaista tekstiä. Väliin joitakin fraaseja. Joskus vain yksi sana. Töksäytellään.
Toisekseen kirja oli vähän hilkulla siinä, oliko se tarpeeksi avoin ja rehellinen ollakseen läpitunkeva elämäkertana. Olen tässä asiassa ehkä vähän kova: jos meinaa kirjoittaa elämäkerran, pitää olla valmis perkaamaan itseään. Muussa tapauksessa on muita tekstilajeja, joissa voi ajatuksiaan eritellä ja purkaa.

Stubb on tavallaan avoin ja hän myöntää kyllä virheitä. Hän vaan on virheissään epämääräisempi kuin onnistumisissaan: Stubb sanoo, että ei ole aina ollut paras isä tai aviomies eikä hän aina osannut toimia parhaiten puheenjohtaja puoleelle. Perheen kohdalla mainitaan aikapula – tunnemyrskyt ovat luettavissa rivien välissä. Puheenjohtajuuden osalta en hahmottanut, mitä nämä puutteet olisivat olleet.

Stubb puhuu kattavasti urheilutaustastaan ja työskentelytavoistaan. Muun muassa leposyke, rasvaprosentti ja paino saadaan tarkkoina lukuina. Stubbin poliittisiä näkemyksiä olisin voinut kuulla enemmänkin ja yksityiskohtaisemmin. Elämäkertaa edesauttaa se, että Stubb vaikuttaa olevan mukava tyyppi – ei kusipää. Samalla hänen ajattelutapa tuntuu olevan vähän sellainen halki poikki pinoon ja taakse ei (ainakaan liikaa) katsota. Itsereflektiota poliittisiin päätöksiin ja niiden yhteiskunnallisiin vaikutuksiin olisi voinut olla enemmän. Silti ihan kelpo elämäkerta. Vahvistaa käsitystäni, että media on monen nykypääministerin suurin kompastuskivi ja haaste.

[Morthen · Rating 3 out of 5]

Ihan mielenkiintoinen, joskon pintapuoliseksi jäävä kirja, jonka alkuosa kertoo mm. Alexander Stubbin perhetaustasta, sekä uran alku-, väli- ja loppuvaiheista, niin miten asiat Stubbin näkökulmasta menivät, muistaa menneen tai haluaa esitettävän.
Alkuosa on omasta mielestäni aika minä-keskeistä kerrontaa, paljon name-dropping-ilmiötä nähtävissä, sekä kaikki esitetty pintapuolisesti lueteltuna, aika yksipuolisessa, kerrontamaisessa ja yltiöpositiivisessa valossa.

Kirjan loppuosassa kiinnostavampaa kerrontaa siitä, miten kuluttavaa median kohteena oleva tilanteen kokee, sekä miten likaista peliä politiikan kulisseissa pelataan, niin muiden puolueiden kuin oman puolueenkin jäsenten taholta.

Loppuosa on kiinnostavampaa analyysia, avointa pohdintaa ja Stubbin testamenttia politiikassa mukanaolijoille tai sitä seuraaville. Avointa pohdiskelua, ilman varmoja vastauksia, mutta joista Stubbin arvomaailma käy hyvin ilmi. Vastustaa opportunistisia poliittisia pelaajia, jotka pyrkivät mm. saamaan itsensä näyttämään paremmalta muiden kustannuksella tai uskovat oman asemansa parantumiseen toisia vahingoittamalla.

Yhtenä pohdintana, että tällä hetkellä poliittinen maailma on käännekohdassa, muuttumassa moninapaiseksi. Globalistiset ajattelijat (avoin, kansainvälinen ja suvaitsevainen maailmankuva) versus Lokalistit (ammentavat kansallismielisyydestä, oman talouden suojelusta, globalisaation vastustamisesta).

[Raisa Ojala · Rating 3 out of 5]

Alex Stubbin elämäkerta tarjoaa mielenkiintoisen kurkistuksen poliitikon arkeen ja menestyksen takana oleviin voimiin.

Stubbin omakuva tavallisena lähiönkasvattina tuntuu ristiriitaiselta hänen kuvaamiensa etuoikeuksien valossa. Onko menestyksen takana kuitenkin enemmän kuin pelkkä kova työ?

Kirjassa käsitellään myös perhe-elämän ja poliittisen uran yhteensovittamisen haasteita. Stubbin kuvailee avoimesti, kuinka paljon hänen vaimonsa on joutunut uhraamaan hänen uransa eteen. Vaikka hän ilmaisee rakkautta perhettään kohtaan, hänen prioriteettinsa ovat usein olleet poliittisten tai urheilullisten tavoitteiden mukaisia. Perhe jää kakkoseksi.

Stubbinin kirjoituksista välittyy vahva vastenmielisyys SDP:tä ja vasemmistoliittoa kohtaan. Tämä ylimielinen asenne herättää kysymyksiä hänen kyvystään ymmärtää ja yhdistää erilaisia näkökulmia. On mielenkiintoista pohtia, onko hän presidenttinä kypsynyt politiikassa ja oppinut arvostamaan enemmän erilaisia näkökulmia.

Kirja tarjoaa myös kiinnostavan katsauksen poliittisen elämän varjopuoliin. Stubbin kuvailee avoimesti, kuinka rankkaa ja julmaa poliitikkojen arki voi olla. Tämä lisää ymmärrystä siitä, miksi monet poliitikot lopulta päättävät jättää politiikan.

Stubbinin elämäkerta on viihdyttävä ja ajatuksia herättävä lukukokemus. Se tarjoaa arvokkaan näkökulman poliitikon elämään ja siihen, miten menestys rakentuu.

[M.V. Pettson · Rating 4 out of 5]

Rehellinen kuvaus Stubbin elämästä nuoruusvuosista pääministeriyteen. Kirjan alkupuoli käsittelee Stubbin nuoruusvuosia ja sen aikaista perhe-elämää. Pian kuitenkin kirjan luonne kääntyy varsin politiikkapainoiseksi, mikä on Stubbin kiinnostuksen kohteet ja ammatti huomioiden ymmärrettävää. Kilpaurheilu, hyvinvointi ja perheen merkitys ovat kantavia teemoja pitkin kirjaa.

Rakenteeltaan teos on kuitenkin jokseenkin hajanainen, vaikka asiat käsitellään kronologisessa järkestyksessä. Pitkän politiikkapöhinän väliin on lisätty liuta elämänviisauksia ja neuvoja, jonka jälkeen poliittisen uran kattava läpikäynti jatkuu. Kirja käsittelee kuitenkin hyvin Stubbin historian aina lapsuudesta pääministeriyteen ja politiikasta hetkellisesti eläköitymiseen.

Teosta voi suositella Stubbin historiasta tai politiikasta ja siihen liittyvästä urapolusta kiinnostuneille. Kuitenkin täydellinen elämänkerta kirja ei ole, sillä Stubbin poliittinen ura jatkuu nyt presidenttinä kirjan klimaattisesta lopusta huolimatta. Tietokirjanakaan tätä ei voi pitää, sillä se käsittelee pitkälti Stubbin henkilökohtaisia kokemuksia hänen tehtävistään Euroopan parlamentin jäsenenä ja myöhemmin valtioneuvoston toiminnan johtajana.

Taitaa toisaalta olla ensimmäisiä kirjoja, jonka olen muistan lukeneeni kahteen kertaan. Toinen lukukerta oli merkittävästi ensimmäistä antoisampi, lähinnä iän karttumisen tähden.

[Juho Salmi · Rating 4 out of 5]

Suosittelen tätä nimenomaan äänikirjana sankarin itsensä lukemana!

Mielenkiintoinen ja inspiroiva katsaus mielenkiintoisen ja inspiroivan henkilön elämään ja saavutuksiin! Elämäkerrasta jäi tosin vähän turhan siloteltu fiilis – lähes kaikki näyttäisi menneen putkeen. Olisi ollut kiinnostava kuulla tiukemman kriittistä itsereflektiota. Nekin asiat, jotka julkisuudessa olivat näyttäytyneet epäonnistumisina, oli usein ikään kuin käännetty osittain jonkun muun syyksi – vaikka omana mokanaan Stubb asiat esittikin. Ehkä asiat ovatkin menneet putkeen, ehkä syy olikin jossakin muualla ja ehkä tämä on myös suhtautumis- ja tulkintakysymys. Joka tapauksessa kirjan luulisi biasoivan kenet tahansa suhtautumaan Stubbiin myönteisemmin ja arvostavammin. Heräsi kirjan pohjalta myös kiinnostus kuulla kirjasta näkemyksiä Stubbin touhuja läheltä seuranneilta.

Suosittelen.

[Svante Suominen · Rating 3 out of 5]

Erittäin stubbimainen kirja. Omia aikaansaannoksia fiilistellään, kaikkea fiilistellään ja kaikista ihmisistä on vain positiivista sanottavaa – ja niin pitääkin! Oli avartavaa saada vallan vahtikoiran toiselta puolelta löytyvä toinen näkökulma muutamiin kansallisiin tapahtumiin. Kirjan myötä tuli myös aiheellisesti kerrattua, mitä kaikkea omat pojat tulevat pänttäämään joskus hissankirjoistaan. En muistanutkaan, miten radikaalisti myös globaali maailma muuttui Stubbin ministerivuosien aikana.

Viimeisestä poliittisesta duunista eli pääministerin pestistä lukeminen oli tuskaa – ei siis lukeminen vaan sisältö. Kaikki haluaa pääministerin epäonnistuvan. En ihmettele, että virta ja menohalut hupenevat. Silti, like a boss: https://www.youtube.com/watch?v=cWqLk...

[Mari · Rating 3 out of 5]

Alex on täydellinen kuvaus tämän ajan menestyvästä yrittäjäsubjektista, joka rakentaa itsestään parasta 2.0-versiota, kuten ajankuvaan kuuluu. Lyhyet, melko päälausevoittoiset virkkeet heijastavat hyvin nopeatempoista elämäntapaa mutta antavat samalla yksinkertaisen vaikutelman kirjoittajastaan. Teoksessa Alexin tarina rakentuu pitkälti aikaansaannosten ja ympäröivien ihmisten varaan. Toisinaan hieman puuduttavan namedroppailun sijaan olisinkin kaivannut myös syvällisempää analyysiä siitä, mikä merkitys eri ihmisillä ja tapahtumilla Alexin elämään on, mitä kohti tosin kuljetaan vähitellen teoksen loppupuolella. Kaikin puolin teos on viihdyttävä, helppolukuinen ja tekijänsä (julkisuuskuvan) näköinen.

[Piritta · Rating 3 out of 5]

Odotin kirjalta enemmän, mutta oli se ihan ok näinkin. Karo Hämäläisen kädenjälki olisi saanut näkyä vahvemmin, sillä nyt kirja oli ajoittain hyvinkin erikoista ja irrallista poukkoilua asiasta ja ajasta toiseen, eikä sellainen palvele elämänkerrassa mitään tarkoitusta. En tiedä, oliko tämä kirja kohdistettu lähinnä vain potentiaaliselle äänestäjäkunnalle, vai oliko tarkoitus yrittää oikoa median levittämiä vääriä käsityksiä Stubbin touhuista. Syvällistä pohdintaa tästä kirjasta on turha hakea, mutta paljon pisteitä ropisee siitä, että Stubb mainitsee paljon avustajia, assistentteja, sihteereitä ja virkamiehiä nimeltä. Jos tietää nimeltä ne ihmiset, joiden työlle oma palkkapussi perustuu, on jotain hyvää poliitikossakin.

[Kalle · Rating 3 out of 5]

Kaikkien kaveri Alex juoksee menestyksestä menestykseen, oli kyse sitten EU-neuvotteluista, ministeripesteistä tai pariisilaiskuntosaleilla saaduista treffikutsuista. Virkistävää lukea suomalaisesta, jolla on näin hyvä itsetunto: aika usein toistuu lauseita kuten "taisin olla maailman ainoa...", "olin vaihtoehdoista selvästi paras..." ym. Tyyppi vaikuttaa silti ihan vilpittömältä, hän uskoo ihmisistä hyvää, pitää kaikista ja lähes kaikki hänestä, ja perheestään hän puhuu suloisen ylpeästi. Hauska kurkistaa EU:n, Suomen ja maailmanpolitiikan kulissien taakse, ja urheilusaavutusten tykittely menee melkein huumorin puolelle. Lyhyet virkkeet tuovat paikoin mieleen Soinin plokin.

[Merja · Rating 4 out of 5]

Voiko poliitikon "muistelmista" käyttää sanaa amazing, mahtava? En usko, mutta istuvan Suomen tasavallan presidentin Alexander Stubbin ja Karo Hämäläisen yhdessä kirjoittama Alex, on kyllä aika lähellä mahtavaa. Minun puolueeni ei ole kokoomus, itse asiassa en ole poliittisesti suuntautunut lainkaan, mutta eipä tämäkään kirja ollut mielestäni juuri poliittista hehkutusta tai paatosta vaan ihan rehellinen kirja istuvasta presidentistä. En usko, että rupean edelleenkään tukemaan mitään puoluetta, mutta voin melko varmasti sanoa, että jos presidentti Stubb lähtee uudelleen ehdokkaaksi, jos minun on vain mahdollista, äänestän häntä. Ilman mitään poliittisia tai puolueellisia sitoumuksia.

[Anna · Rating 3 out of 5]

Mielenkiintoinen muistelmateos, joka pani kyseenalaistamaan omia, varmaan osittain mediankin luomia ennakkoluuloja. Stubb on kunnianhimoinen, kansainvälinen mutta aito, positiivinen ja innostuva, oli kyse sitten golfista, filosofiasta, ulkopolitiikasta, EU-integraatiosta tai triatlonista. Mies, joka on ravistellut luutuneita mielikuvia suomalaisesta poliitikosta. Ei ihan hirveän syvällisiä katsauksia suomalaiseen politiikkaan 2008-2016, mutta mielenkiintoisimmillaan kirja kertoo, miltä tuntui elää ministerin ja pääministerin rooleissa. Äänikirja oli mukava kuunnella Stubbin itsensä lukemana.

[Markus Lustig · Rating 5 out of 5]

Oletko ikinä miettinyt, miltä poliitikon arki tuntuu tai miltä Sipilän hallituksen ensiaskeleet näyttivät? Entä miltä politiikan kulisseissa tuntui kun vanha Kataisen sixpack yritti päätöksentekoa?

Tämä kirja avaa persoonallisella tavalla Alexander Stubbin taustaa, filosofiaa ja elämää. Tavall, joka ainakin minut jätti pohtimaan, että voi kun olisin tämän tiennyt. Mitä enemmän inhosit Stubbia tai pidät Kokoomusta kaiken pahan alkuna ja juurena, sitä suuremmalla syyllä tämä kirja kannattaa lukea.

[Jari Pirhonen · Rating 4 out of 5]

Alexander Stubb was elected President of Finland in 2024. This book, co-written by Stubb himself and renowned Finnish author Karo Hämäläinen, chronicles his life up until 2016. The biography reflects Stubb's public persona: straightforward, accessible, and filled with accolades for his colleagues and supporters. It offers intriguing insights into his career, including his time in the European Parliament, his role as Chairman of Finland's National Coalition Party, and his tenure as Finnish Prime Minister.

[Timo Metsälä · Rating 4 out of 5]

Törmäsin tähän vahingossa kuukausimaksullisessa palvelussa ja ajattelin että on pakko kuunnella kun kirjailija itse vielä lukee ääneen, eihän se voi olla hyvä. Jäin kuitenkin koukkuun, sisältö oli kiinnostavasti tasapainoilua politiilan, elämän ja urheilun välillä. Rohkean henkilökohtaisesti kirjoitettu paikoin. Ja täytyy myöntää että kyllä Alex osaa lukea ääneen.

Paikoin tympeitä nimilistauksia (kiitos: se ja se ja se ja se) jotka oli äänikirjassa hankala ohittaa.