Armo

by Emmi Valve

Jo lapsena jokin kiskaisee Emmin toiseen ulottuvuuteen. Siellä asioiden ja toisten ihmisten pimeät puolet ovat hänelle näkyviä. Ihmisten katseet ja kosketukset tekevät häneen reikiä, ja hän yrittää piilottaa kaikkialle tunkeutuvan mustan mönjän, joka karkaa ulos hänen sieraimistaan tai suustaan. Emmin elämä on helvettiä. On ollut niin kauan kuin hän muistaa. Armo kertoo tästä elämästä, uskomattomista seikkailuista baarien, makuuhuoneiden, väkivallantekojen, harhojen ja mielisairaaloiden syövereissä.

Emmi Valveen omaelämäkerrallinen sarjakuvaromaani on suora, karu ja hurja ja höystetty isolla määrällä mustaa huumoria.

Genres: Comics, Graphic Novels, Finnish Literature, Nonfiction, Memoir, Graphic Novels Comics, Mental Health

304 pages, Paperback

First published January 1, 2017

Reviews

[Linnea]

Armo oli pakko lukea yhdellä rykäisyllä, sillä siihen tarttuminen jännitti niin paljon. Kannatti lukea, sillä vaikka osan tai aika ison osan aikaa ollaan synkissä vesissä ja epätoivon äärellä, on teoksessa myös paljon kaunista ja nimenomaan sitä armoa. Hieno, vahvalla viivalla piirretty sarjakuvaromaani.

[Outi · Rating 4 out of 5]

Valveen värien käyttö toi mieleen toisen mielenterveyttä käsitelleen sarjakuvan, Viivi Rintasen Mielisairaalan kesätyttö, mutta taiteeltaan Valve pääsee lähemmäs ahdistusta ja mielialojen vaihtelua. Tarinassa sivutaan lapsuudesta asti jatkunutta oudon pahaa oloa, nuoruutta ja lopulta päädytään sairaalan kautta saamaan sairaus hallintaan. Pidin humoristisesta ja realistisesta kuvauksesta siinä, miten alkoholilla ja väkivaltaisella seksillä voi yrittää turruttaa itseinhoaan, miten on kirjoitettava muistilapulle hampaiden harjaus ja housujen pukeminen ja kuinka joskus voi vaan olla halvaantunut.

Ihanan rehellinen ja kauniisti piirretty.

[Arja-täti · Rating 5 out of 5]

Vähän sarjakuvia lukevan oli pakko tämä lukea. Ja kannatti. Valitettavan tutunoloinen tarina ja omakohtaisuus kosketti erityisesti. Myös se kuinka ahdistuksen voi kuvata. Olisinko kuitenkin kaivannut loppuun jotain selventävää selittävää? Ehkä. Ettei kenellekään tule mielikuva että sairaus vain katoaa ja hups jatkat elämää. Mutta tämähän oli sarjakuva, tarina eikä opetus.

[Anna · Rating 5 out of 5]

Horrible, extremely intimate, and strangely hopeful depiction of mental health issues.

[Sara · Rating 2 out of 5]

Aihe on tärkeä ja ote rohkea, mutta tämä ei oikein ollut minun teokseni. En pysynyt aina menossa mukana, eikä piirrostyylikään oikein puhutellut.

[Olivier · Rating 5 out of 5]

Un doux coup de poing au visage illustré avec toutes les couleurs de l'écchymose.

[Neo · Rating 4 out of 5]

o__o Apua. Älkää tehkö kuten minä tein ja lukeko tätä keskellä yötä.

Armo on ravisteleva sarjakuva, jossa kuvalla on voima rikkoa todellisuuksia. Mielenterveyden ongelmia kuvaavista sarjakuvista tämä lienee yksi paksuimpia mitä olen lukenut; silti ensilukema oli nopea ja pyörryttävä. Omaelämäkerrallista tarinaa katsotaan välillä ulkoa päin nykyhetkestä, mutta pääasiassa se kulkee päiväkirjamerkintöjä seuraten. Kuvitus on groteskia, hoippuvaa ja häiritsevää - kaikella hyvällä. Pidän myös siitä, ettei mielenterveyttä käsitellä ensisijaisesti jonkin sairausnimekkeen alla, vaan osana elämää.

Suosittelen!

[Samu · Rating 3 out of 5]

Synkkä ja ahdistava kuvaus mielen järkkymisestä. Varmasti monille voimauttavaa luettavaa. Itse en erityisemmin tykännyt piirrosjäljestä, jossa ei ollut yhtäkään suoraa viivaa vaan kaikki vaan velloo ja lainehtii. Joo, metafora sisäiselle ololle, tajuan, mutta oon hyvin spesifi näissä jutuissa kun en erityisemmin sarjiksia lue. Mietin, että tätä voisi suositella esimerkiksi yläkoululaisille.

[Jaana V · Rating 4 out of 5]

Rohkeaa, rehellistä sarjakuvaa mielenterveydestä, ahdistuksesta ja siitä, kuinka tärkeää on opetella olemaan armollinen itselleen. Valve käsittelee henkistä kipua ja rikkonaisuutta vahvasti ja vaikuttavasti, paikoin myös mustanpuhuvalla huumorilla. Arvostan!

[Tarja Tuupanen · Rating 5 out of 5]

Raju ja hieno tarina mielenterveydestä, sairastumisesta ja selviämisestä, pidin kovasti piirrosjäljestä.

[Morphée · Rating 4 out of 5]

Emmi Valve nous parle de sa folie et son vécu en tant que folle en psychiatrie. C'est raconté simplement et honnêtement comme un constat un peu distant, ça fait du bien de lire et voir exister une bd témoignage sur le sujet

[Uuttu · Rating 5 out of 5]

Osittain omaelämänkerrallinen kirja, joka kertoo masennuksesta ja muista mielenterveyssairauksista sekä niistä toipumisesta.

[Katri · Rating 5 out of 5]

Vahva, ihon alle luikerteleva ja ihon alla tuntuva Armo oli pakko lukea kerralla. Valveen omaelämäkerrallinen sarjakuva käsittelee elämää, jota eletään mielen sairauksien kanssa. Se kertoo millaista on elää elämä, jossa ahdistus ja pimeys ovat olleet aina osana. Pimeys on hiipinyt päälle ja äänet kuuluneet pään sisältä. Elämää sävyttää myös alkoholi, baarit, kahvilat, väkivalta, mielisairaala ja taide. Sairaudesta huolimatta elämässä on asioita, on elämä.

Koskettava, vähän ahdistava, ihan pirun hyvä.

[Janne Paananen · Rating 4 out of 5]

"Miksi minun soluni olivat järjestäytyneet siten, että ne halusivat lopettaa hengittämästä, lakata tuntemasta ja pysäyttää sydämen?"

Emmi Valveen omaelämäkerrallinen sarjakuva syvästä masennuksesta, psykoosista ja mielen möröistä on vahvasti latautunut teos. Omakohtaiset kokemukset on valutettu sivuille tavalla, johon ei ilman kokemusta masennuksesta ja ahdistuksesta pystyisi.

Sarjakuvan kanssa samaan aikaa luin Jouni Mömmön elämäkertaa ja näiden kahden teoksen mielenterveysteemat kietoituivat hyvin yksiin. Molemmat ovat synkkäsävytteisiä teoksia. Joskin Valveen sarjakuva on selviytymistarina, siinä missä Mömmön elämä päättyi ennenaikaisesti.

Armon kerronta on synkkyydessään paikoitellen erittäin ahdistavaa. Valveen piirtotyyli ja utuinen vesivärivärjäys sopivat hienosti teemaan, vaikka eivät visuaalisesti minun silmääni erityisesti viehättäneetkään.

Jos haluaa ymmärtää hieman mielisaurauden kanssa kamppailevia ihmisiä ja sitä, miten he kokevat toisten ihmisten ja yhteiskunnan palvelujen kohtaamisen, niin Armo on oikein hyvä teos aloittaa.

[Ville Verkkapuro · Rating 5 out of 5]

Wow... just wow. Graphic novels are just something else when they are done right. This was done right. So open, rememberable, beautiful, dirty and nasty.
A gripping tale of a life battling, or living, with mental health issues. Very vivid imagery that gets under your skin. I really felt this one.
A very fast read, but definitely has multiple reads in it, many intertwining faiths in it and much detail.
Very good.

[Virpi L. · Rating 4 out of 5]

Ihan hemmetin hieno sarjakuvaromaani. "Miltä tuntuu selittää terveydenhuoltohenkilöstölle miltä musta kuuluu yllään satoja kertoja pestyt potilaskalsarit" Pieni inhimillinen huomio ja paljon muuta.

[Samsam · Rating 5 out of 5]

c’était génialissime j’ai pleuré

[Piia (kirjatarhuri) · Rating 4 out of 5]

3,5-4⭐️

[Pauliina · Rating 5 out of 5]

Aina kun luen jotain erityisen sykähdyttävää, tekee mieli sanoa "sikahyvä!!", mutta sitten jokin sisäinen paine käskee sanoa ns. paremmin. Höh, en jaksa. Tää oli sikahyvä!

[Elisa · Rating 3 out of 5]

Melkein neljä tähteä oikeesti. Äh, miten vaikeeta välillä tähteyttää näitä...

[Elina Mäntylammi · Rating 5 out of 5]

Armo on rankkaa luettavaa, mutta sen lukeminen on myös koukuttavaa - piti lukea heti yhdeltä istumalta loppuun. Kerronta on rehellistä ja aitoa. Tarina käy läpi mielen helvettiä, ja piirrosjälki kertoo siitä hyvin konkreettisesti. Teos on kauttaaltaan vangitsevaa koettavaa. Se on järisyttävää ihmisyyttä kannesta kanteen.

[Manfred Moonlight Ackermann · Rating 3 out of 5]

Bon, ça ne va pas être facile de parler de ça.
Déjà, dès la couverture, ça interpelle. On ne sait pas trop à quoi s'attendre, j'ai pris le risque ..
Dès le début, on ressent ce mal-être permanent. Autobiographie de l'autrice, qui a traversé de grosses dépressions, et des problèmes de sociabilisation assez importants. Y a qu'à lire le résumé pour avoir un aperçu.
C'est puissant, utile pour tenter de comprendre ce type de vie. On se demande "comment on fait pour en arriver là". Probablement que personne ne sait vraiment. Que c'est un état de fait et qu'il faut faire avec. Oui mais comment ? Y a-t-il une solution ? Y a-t-il un moyen d'échapper à "ça" ?
C'est fort, c'est parfois un peu brouillon, on voudrait en savoir plus. Comprendre mieux, plus en profondeur, mais y a-t-il vraiment quelque chose à savoir ?
Il faut s'accrocher. Et on remercie l'autrice de son honnêteté à livrer une telle part de sa vie. Ca ne doit clairement pas être simple. Pas simple tous les jours pour elle non plus. Bref, ça perturbe, ça fait son effet, et graphiquement ça a son style avec de belles couleurs.
J'avoue ne pas savoir qu'en penser, mais là n'est finalement pas trop la question face à cette maladie.
Bravo.

[David Karlsson]

Årets snyggaste omslag på en serieroman? Mycket möjligt!

Finska Emmi Valves självbiografiska bok är en djupdykning i mental ohälsa. Den vuxna Valve klargör redan i början att hon är "osäker på allt" och "vad som egentligen var fel" med henne. Därefter följer 300 sidor med inblickar i panikångest, tvångstankar, psykoser och mer eller mindre misslyckad vård, för att mot slutet börja ljusna något. Vi får aldrig någon riktig förklaring och ibland känns det som att den röda tråden saknas, styrkan ligger mer i det grafiska gestaltandet. Boken är helt i färg, vackert målad i vattenfärgsliknande toner och med en blandning av realism och surrealism.

Det som är synd är att den svenska textningen (som är väldigt välgjord) är skarpare än själva bilderna vilket ger känslan av att den ligger "ovanpå". När jag googlar bilder av det finska originalet ser det ut som att bilderna där har mer färg och fokus så jag misstänker att något blivit del i den svenska utgåvan. Det är olyckligt, för det förtar lite av helhetsintrycket även om det inte påverkar själva berättelsen.

(Tidigare publicerad på Instagram utan betyg, sätter därför inget såhär i efterhand.)

[Jari Mäkelä · Rating 5 out of 5]

Ehkä johtuu kirjavalinnoistani, mutta minusta tuntuu todella harvoin lukiessani, että pääsen jonkun toisen pään sisälle ja näen maailman todella eri tavalla. Armo onnistuu tässä hienosti. Sen lukemisen päällimmäinen kokemus on se, että katson maailmaa Armon päähenkilön sisältä käsin. Valveen taitava ja voimakas visuaalinen kieli onnistuu viestimään vahvoja tunteita ja sivua kääntäessä voi silmänräpäyksessä syöksyä mielentilasta toiseen. Vaikea kuvitella, että sama efekti onnistuisi proosalla yhtä tehokkaasti. Elokuvista Pink Floyd: The Wall on vaikuttanut samalla tavalla.

[Markku Kesti · Rating 4 out of 5]

Yksi vuoden (ja parinkin ) vaikuttavimmista sarjakuvista. Paikoin ahdistusta, masennusta ja visvaa on jo niin paljon, että se tuntuu yliampuvalta ja liioitellulta. Eihän kenenkään elämän ensimmäinen neljännesvuosisata ole paskaa. Mutta hyvien ja normaalien hetkien puute tekee tästä äärimmäisen intensiivisen ja ahdistavan. Vasta ihan viimeisillä sivuilla Emmi tarjoaa armoa itselleen ja lukijoilleen. Edes vähän.

[Amanda Majasaari · Rating 4 out of 5]

Tarinallisesti ***** ja jopa enemmän, jos voisi antaa. Erittäin intensiivinen, otteessaan pitävä, koskettava, syvästi ymmärrystä lisäävä, avoin omaelämänkerrallinen kertomus elämästä säröisen ja hauraan mielen kumppanina. Vahva suositus kaikille lukea, katsoa ja kokea tämä. Kuvitus sopi tarinaan ja sen kuljetukseen, mutta silti se tiputti arvioini neljään tähteen.

[Spidermonkey · Rating 4 out of 5]

Hieno sarjakuvateos mielenterveyden ongelmista, siitä miten mieli järkkyy ja tilalle tulee vain mustuutta. Piirrostyyli sopii hyvin tämän tyyliseen sarjakuvaan, koska se on tummasävyistä ja rosoista, hieman sotkuisen oloista. Tämän myötä muutkin Emmi Valveen teokset kiinnostavat ja aion niihin luultavasti tutustua.

[Elsi · Rating 5 out of 5]

Tää oli hyvä! Valveen sarjakuvia en ole aiemmin lukenut, mutta nyt täytyy. Valve käsittelee omia kokemuksiaan mielenterveyden haasteiden, osastoelämän ja itsensä löytämisen parissa ja tekee sen tavalla, joka ei jätä kylmäksi. Tarina oli rakennettu toimivasti. Erityisesti lyhytelokuva, johon kirja loppuu, toimi mielettömän hyvin kaikki tarinan säikeet yhteen sitovana päätöksenä.

[Elli T · Rating 4 out of 5]

Ninth read of the year. A solid and insightful depiction of illness. Some very good, relatable bits sprinkled throughout the book. Hadn't read a graphic novel in a long while. Perfect for pulling one out of a reading slump.

[Aapo · Rating 4 out of 5]

Kuvaus mielen sairaudesta, onneksi myös tervehtymisestä. Raskas aihe, mutta nopeasti luettava erittäin hyvin vetävä albumi. Hyviä one-linereita.