Mustat koskettimet

by Marjo Heiskanen

Romaanissaan Mustat koskettimet Marjo Heiskanen vie lukijan syvälle musiikkiin, soittamiseen ja muusikon elämään. Romaanin päähenkilö Sere Metsätsalo on kunnianhimoinen pianisti, joka on koonnut trion toteuttaakseen musiikillisia näkemyksiään. Häntä nuoremmat muusikot, viulisti Laura ja sellisti Mats, etsivät omaa ilmaisuaan vaativan Seren liidauksessa. Trio harjoittelee, matkustaa, konsertoi, elää musiikkiaan yhdessä, ja heidän vaiteliaana, tehokkaana tukenaan on assistentti Sari, A♭Sari.

Mutta jossain on kitkaa. Vaivihkaa Marjo Heiskanen rakentaa romaaniinsa vahvan psykologisen jännitteen, joka purkautuessaan vääntää sijoiltaan Seren elämän.

Mustat koskettimet kertoo musiikin vaativuudesta ja viettelevyydestä, musiikista ammattina ja intohimona, se kuvaa epätoivoa, aggresiota ja riittämättömyyden tunnetta. Ja samalla Marjo Heiskanen kertoo musiikin autuudesta ja armosta, puhtaasta ilosta ja kauneudesta.

Miten soittaa Schubertia? miten elää tässä maailmassa? kysyy Mustat koskettimet.

Genres: Finnish Literature, Fiction

352 pages, Hardcover

Published January 1, 2017

Reviews

[Helena · Rating 3 out of 5]

Olipa haastavaa luettavaa. Tekstissä oli paikoitellen herkullisia kohtia ja taitavaa sanojen käyttöä, muta kokonaisuus oli hajanainen ja sukelsi niin syvälle musiikin yksityiskohtiin, että veikkaan, ettei kirja aukene ihmiselle, joka ei musiikkia harrasta tai tee sitä työkseen. Itselleni musiikkitermistö on aika tuttua, mutta hyvin ulkopuolinen olo tätä lukiessa tuli. Mieluummin näköjään kuuntelen tai soitan musiikkia kuin luen siitä.

[Anu Hirsiaho · Rating 5 out of 5]

Annan kirjalle viisi tähteä, vaikka jouduin lukemaan osia siitä kursorisesti. Minulla on alkeellinen musiikkitermien lukutaito, mutta tällä sivistyksellä teoksen kokonaisvaltainen ymmärtäminen olisi vaatinut raskasta googlaamista. Tällaiseen lukuasentoon en nyt venynyt. Kannattaa varmaan kuunnella teoksen ääniraita, jos haluaa syventyä juoneen kunnolla.

Sen sijaan puheenvuorona itsensä työllistävien taiteilijoiden asemasta teos oli loistava. Se on vaativahkoa sanataidetta, mutta antaa myös paljon vertaistukea kaikille taiteen parissa työskenteleville.

[Piritta · Rating 4 out of 5]

Kolme ja puoli tähteä, pyöristän neljään kun kyllä tämä ehdottomasti tykkään++-puolelle menee. Enemmän olisin saanut irti, jos olisin muusikko, mutta tuttuja asioita vilahteli sen verran, että pääsin kyytiin ja pysyin siellä. Tekstinä vaativa, sisäinen maailma oli tärkeämpi kuin vaikutelmat ja henkilöiden ulkopuolinen kuvaus. Samaistumispintaa eniten assarin hahmoon, sen tavoitettavuus saa luottamaan että myös muusikkokuvaukset ovat yhtä kohdallaan.

[E.E. Leivo · Rating 4 out of 5]

Teos on harvinaista herkkua ja omiaan sille, joka haluaa lukea muusikkouteen & musiikin olemukseen syvällisesti pureutuvaa tekstiä. Useimmiten romaanikirjailijat kirjoittavat musiikista erittäin kulunein klisein. Kirjailijan pitää olla myös muusikko/musiikin ammattilainen, jotta pystyy samaan mihin Heiskanen Mustissa koskettimissa. Olen iloinen, että aivan sattumalta löysin tämän teoksen, joka tarjosi tuoreita musiikkinäkökulmia myös musiikkitieteilijälle.

[Miia · Rating 3 out of 5]

Välillä tosi lyyrinen teksti, joka herkutteli musiikin vivahteilla, ja välillä sävyiltään ahdistava ja painostava. Jäi vähän irrallinen olo, enkä ole ihan varma, pidinkö vai enkö. Pianon ja musiikin vuoksi kolme tähteä...

[Laura · Rating 2 out of 5]

Kirja ei oikein auennut miulle.

[Johanna · Rating 2 out of 5]

Oli hankala luettava. Kovin rönsyilevää kerrontaa, enkä oikein saanut siitä kiinni. Meinasi jäädä kesken, mutta sinnillä loppuun.

[Annukka]

Odotin kirjaa kirjastosta monta kuukautta. En ole aiemmin lukenut Marjo Heiskasen kirjoja. Luin kirjasta yhden kymmenes osan: jätin kesken. Kirjailijan tapa kirjoittaa, käyttää suomenkieltä, ei jostain syystä ole minun makuuni. Itsekin muusikon koulutuksen saaneena luulin ja kuvittelin varmaan solahtavani helposti kirjan maailmaan. Kuvittelin sen vetävän, suorastaan imaisevan mukaansa. Näin ei jostain syystä käynyt. Koin Heiskasen tyylin kirjoittaa sekavaksi.

Ei minun juttuni, ainakaan tässä elämäntilanteessa.