Kuka keksi haarukan : arkiesineiden ihmeellinen historia

by Tarja-Tuulikki Laaksonen

Koti pitää sisällään enemmän historiaa kuin osaamme kuvitella. Tähän teokseen on koottu kymmeniä sellaisia esineitä ja sisustuselementtejä, jotka lähes jokaisella nykysuomalaisella on omassa kodissaan. Jokaisella niistä on tarinansa. Kirja kertoo, mitkä asiat ovat vaikuttaneet nykyisin niin arkisilta vaikuttavien tavaroidemme kehittymiseen ja yleistymiseen. Tuskin tulemme ajatelleeksi, että 300 vuotta sitten peilin hinnalla sai 500 lehmää tai hyvän hevosen sai halvemmalla kuin vuodevaatteet. Kun flunssa iskee, tarvitsemme nenäliinan. Rokokoon aikana se oli rakkauden osoittamisen väline, joka parfymoitiin ja kätkettiin intiimiin paikkaan. Ja kun iskee siivousvimma, näppärästä ja tehokkaasta pölynimurista on paljon apua. Toisin oli lähes 150 vuotta sitten, jolloin sen liikuttamiseen tarvittiin hevonen. Arkiesineiden ihmeellistä historiaa avataan mm. seuraavien esineiden kautta: lautanen, juomalasi, kahvi-kuppi, sänky, tuoli, kirjahylly, yöpaita, esiliina ja toilettivälineet. Kirjan tarinoista muodostuu monta itsenäistä lukuelämystä, joista minkä tahansa pienoisartikkelin voi lukea sellaisenaan. Mukana on myös tarinoita täydentäviä tietoiskuja.Tarja Tuulikki Laaksonen on turkulainen freelance-tutkija ja -kirjoittaja, joka on väitellyt Tampereen Teknillisessä Yliopistossa aiheesta "Kulttuurihistorialliset arvot korjauksessa". Hän on erikoistunut vanhan rakennuskannan arvottamiseen ja sisustuksen historiaan. Lukuisissa artikkeleissaan, luennoissaan ja teema-retkillään hän on käsitellyt kulttuurihistorian valossa meille tuttujen esineiden ja asioiden taustoja. Aiemmin häneltä on ilmestynyt kirja Hyvää joulua - Tietoa ja tarinoita joulun tunnusmerkeistä (Docendo 2016).

Genres: Finnish Literature

191 pages, Hardcover

Published August 25, 2017

Reviews

[capriciouscrow]

Keveästi kirjoitettu ja runsaasti kuvitettu teos kotitalouden esineiden ja tarvekalujen historiasta.

Laaksosen teksti on helppolukuista (ja ohuehkon kirjan tottuneempi kirjatoukka hotkaisee sangen nopeasti). Jos haluaa perussivistää itseään kotien arkiesineiden alkuperästä, se kyllä onnistuu, mutta muuten tämä historiankirja jää melko köykäiseksi suupalaksi, eikä onnistu tyydyttämään suurempaa tiedonnälkää aiheesta.

Kirja kaipaisi runsaasti lisää lähdeviitteitä, sillä nyt suurin osa informaatiosta jää anekdoottimaiselle tasolle ja ainakin yksi selkeä virhekin on pujahtanut mukaan: viktorianaikaiset englantilaiset eivät suinkaan olleet niin kainoja, että olisivat peittäneet huonekalujen jalat, jotta ne eivät herättäisi säädyttömiä ajatuksia. (Tämä myytti on kumottu jo ties kuinka moneen kertaan, mutta tässä kirjassa se kummittelee yhä faktana.) Ja koska mukana on ainakin yksi selkeä harhaluulo, alkaa skeptisempi lukija miettiä, onko mukana jotain muutakin väärää tietoa. Se vasta on häiritsevää.

Ja se kuvitus! Aijai sentään. Valtaosassa kuvia ei ole minkäänlaista tietoa siitä, kenen taideteosta ne esittävät, tai kuka on muotoillut esimerkiksi valikoituneen esineen tai mistä päin maailmaa tavara on peräisin. Kuvien digitaaliset lähteet on kyllä lueteltu kirjan lopussa, mutta muutoin kuvituksen informaatioarvo jää vähintäänkin ohueksi, ellei jo entuudestaan tunne taidehistoriaa/tyylisuuntauksia.

Mainittakoon sekin, että suurin osa valokuvista on ilmeisesti tekijän ottamia ja vaikka onkin totta, että itse tehden säästää, joskus kannattaisi luottaa ammattilaisen apuun. Kirjassa on paitsi melkoinen määrä oudosti rajattuja otoksia yksittäisistä esineistä, myös lukematon määrä kuvia, joissa esiintyy sekalaista sälää ryhmiteltynä levotonta taustaa vasten. Tämä pistää kärsivällisemmänkin lukijan puistelemaan harmistuneena päätään.

Jos tätä teosta olisi hiottu hiukkasen, se olisi voinut omalla listallani ponnahtaa vaikkapa neljään tähteen, mutta nyt pienet lapsukset latistavat lukuelämyksen melkoisen tyngäksi. Jos ja kun haluaa tutustua kotitalouden esineiden ja ilmiöiden historiaan paremmin, kannattaa lukuun napata vaikkapa Bill Brysonin Sisään! - Lyhyt historia lähes kaikesta kotona (At Home: A Short History of Private Life).

[Kiriazem]

Mielenkiintoinen kirja arkiesineiden historiasta.
Jostain syystä en pitänyt kirjan rakenteesta. Minusta parempi olisi ollut selkeät luvut jokaisesta esineestä, jossa olisi voinut lisätä kunkin esineen luvun alkuun tai loppuun tietolaatikon, josta olisi käynyt myös tiiviissä muodossa ilmi milloin ko. esine on keksitty, missä esiintynyt ensimmäisenä jne. Toki ymmärrän, että monet esineet ovat liittyneet tiiviisti toisiinsa, joten oli loogista kertoa niistä myös samoissa luvuissa.

Outoa minusta oli myös kirjailijan valinnat selittää viitteellä jokin tieto, mutta ei toista. Esimerkiksi ”reliefinomainen” oli selitetty, mutta monia muita melko samantapaisia sanoja ei. Sanojen ja sanontojen alkuperä olisi kiinnostanut, mutta harmillisesti näitä oli selitetty vain paikoittain.

Hupaisin tieto oli minusta se, että nenäliinan katoamisesta kuulutettiin aina 1665 vuoteen saakka. Mielenkiintoista oli oppia ”esiliinan” merkityksen alkuperä nuoren, naimattoman naisen kaitsijana.
(Lukupiirikirja)

[Janne]

Kiinnostavia pieniä tarinoita arkisista asioista. Hiukan tekstiä vaivaa akateeminen kuivakkuus, muttei se estä sisällöstä nauttimisesta. Vähän myös tulee kiireinen fiilis, kun kuvaukset juostaan läpi. Vaan toisaalta pidemmät jaarittelut ja asioiden syvemmältä kaivamiset voisivat pitkästyttää. Sitäpaitsi viitteitä tarjoillaan, joten itse selvittämisen alkuun pääsee helposti. Ylipäätään kelpo infoviihdettä.

[Vesa Linja-Aho]

Kirja ei ole huono, jotenkin vain odotin ”jännempiä” juttuja takakannen perusteella. Harmittaa antaa vain kolme tähteä, koska tekijä on kuitenkin nähnyt vaivaa esineiden taustojen kaivamiseen. Ehkä ei vain ollut minun juttuni.

[Tiina Kallio]

Tykkäsin !

[Dan Berggren]

Aika väkinäistä tekstiä....aihe kyllä kiinnostava