Keskiaikainen Elinan surma -balladi uutena tulkintana!
Laukon avainpiika Kirsti odottaa lemmittynsä kosintaa. Mutta Klaus Kurki tuokin kartanoonsa uuden nuorikon. Salliiko Kirsti unelmiensa särkyvän?
Lähtiessään miehelään Elina ei aavista, mikä häntä uudessa kodissa odottaa. Piika Kirsti ei ole valmis luopumaan rakkaudestaan, ei kartanoon eikä sen isäntään. Naisten yhteiset lapsuusvuodet eivät paina mitään, kun vaakakupissa on turvattu tulevaisuus Laukon herran rinnalla. Kuinka pitkälle Kirsti on valmis menemään saavuttaakseen onnensa?
Balladissa Elinan kohtalo on julma. Miten käy nyt? Kristiina Vuori kertoo oman tulkintansa yhdestä historian jännittävimmistä ja koskettavimmista kolmiodraamoista.
Elinan surma on Kristiina Vuoren seitsemäs historiallinen romaani, ja tälläkin kerralla luin kiihkeästi kirjan sivuja heti, kun sain kirjan käteeni. Olen siis historiallisten viihdekirjojen ystävä, mutta kirjoissa on oltava särmää ja henkilöiden on oltava kiinnostavia. Elinan surma on rakennettu jälleen faktahenkilöiden ympärille ja tapahtumapaikkana on Klaus Kurjen omistama Laukon kartano ja kirja sijoittuu keskiajalle. Elinan surma niminen runo löytyy Kantelettaresta ja se löytyy myös Kristiina Vuoren kirjasta. Kirjan kertojana toimii Laukon kartanon avainpiika eli emäntäpiika, arvoltaan korkein naispalvelija. Avainpiika kantoi talon avaimia vyöllään, jos talossa ei ollut emäntää. Klaus Kurki oli siis vielä poikamies, kun hän tapasi nuoren Kirstin ja luritteli itsensä Kirstin peiton alle. Kirsti oli orpo ja kasvanut kasvattityttönä ja Elinan kasvattisisarena. Ihastuminen Klausiin johti hänet avainpiiaksi Klausin kartanolle. Kirjan tarina on kolmiodraama, mutta kirjassa on myös muita henkilöitä kuin Kirsti, Elina ja Klaus. Kirsti ei ole henkilö, joka sopeutuu miehisen vallan alle, vaan hän haluaa itse päättää omasta elämästään. Kirjan päähenkilö sopii hyvin Kristiina Vuoren historiallisten kirjojen upeiden naisten kavalkaadiin.
Elinan surma oli ensimmäinen Kristiina Vuoren kirjoista, jonka ehdin lukemaan, vaikka lähes koko tuotanto omana. Rakastuin hahmoihin ja samalla nautin historiallisesta romanssista, vaikka päähenkilön silmin ankea kohtalo olikin. Tämä lisää myös omaa kiinnostusta entisestään suomalaisten historiaa kohtaan ja samalla näen näissä kirjoissa myös syytä jatkaa omiakin tutkimuksia suvun historiaa kohtaan.
Kirja avasi entisestään silmiä sille, millainen elämä saattoi 1400-luvulla olla mm. kartanoiden ja suurten talojen piioilla. Tämä sai pohtimaan kuinka erilaista vuosisatoja myöhemmin tilanne ois ollut. Tuskin kovinkaan erilainen mm. omien isoisoisovanhempien aikana 1700-1800-luvun taitteessa. Tokihan saattoi vaikuttaa kirjassa enemmän vielä ns. pakanallisuus, vaikka kiinnostavalla tavalla kirjassa sekin esitettiin. Ja vaikka aikoinaan Kalevalaa jouduin koulussa ja varsinkin lukiossa kahlaamaan, tuntui tämä runo Elinan surmasta sellaiselta, joka tässä kirjassa sai onnistuneesti uusia ulottuvuuksia. Suosittelen jos vähänkin historiallinen romantiikka ja Suomen historia kiinnostaa, sillä taas hieno matka käyty Vuoren saattamana keskiajalle.
Kansanperinnettä, historiatietoa ja traagisia ihmissuhteita hyvin kirjoitetussa paketissa. Detaljit paljastavat, että kirjailija tuntee maailman, jonne lukijansa johdattaa. Romaanin lähtökohta ja inspiraation lähde, Lönnrotin kokoama Elinan surma -balladi, on itsessään jo mielenkiintoista kansanperinnettä. Vuori on lähestynyt tarinaa mukavan tuoreella otteella ja moderneilla silmillä.
Räväkkä uudelleentulkinta ikivanhasta Elinan surma-tarusta, joka pirkanmaalaiselle on kiinnostava jo Laukon kartanon historian vuoksi. Perinteet löytyvät tästäkin uudelleenkirjoitetusta tarinasta, mutta ihanasti irrotellen Vuori kohdistaa huomion "pahaan naiseen", tarjoaa vaihtoehtoja ja uudenlaisia pohdintoja, kertoo naishistoriaa suurmiesten viereltä.
Vuori parantaa tarinankerrontaansa kirja kirjalta, mutta eniten nautin ihan julmetun roisin, verevän ja mässäilevän kielen runsaasta käytöstä :).
Tämä taisi olla kolmas Kristiina Vuoren kirja, jonka luin. Disa Hannuntytär oli ensimmäinen ja siitä pidin kovin. Seuraava oli Filippa, mutta siitä en taas pitänyt. Elinan surma puolestaan oli taas vähän parempi.
Tässä oli tarinaa vähän enemmän. Jälleen kerran on kyse vahvasta naisesta miesten hallitsemassa maailmassa. Hänen maailmansa mullistuu, kun hänen miesystävänsä menee naimisiin toisen naisen kanssa. Tästä tietysti seuraa monenlaista draamaa, isompaa ja suurempaa. Valtasuhteet ja hankalat parisuhdekuviot ovat vaikea keitos, eikä väkivallaltakaan säästytä. Silti tuntui että tämäkin kirja loppui hieman ilmaan, niinkuin Filippakin.
Kirja perustuu samannimiseen 1400-luvun ballaadiin ja tarina onkin yksi yhteen sama. Tässä on vain kirjoitettu paljon lisää ja syvennetty hahmoja ja tapahtumia. Kalevalamittainen balladi oli sisällytetty kirjan loppuun ja se oli mielenkiintoinen.
Jonkun verran ärsytti kirjailijan tapa luoda tunnelmaa vaihtamalla maneerinomaisesti jokainen mahdollinen sana vanhempaan sanaan. Hän voisi kirjoittaa esimerkiksi että "Taatto tulee uksesta ja sanoo että piltit ja nutipäät tarvitsevat murkinaa maaruun, eikä siihen saa mennä tiimaa eikä ajastaikaa, vaan sen on tapahduttava ennenkuin päivänkehrä laskee."
Silti arvostan sitä valtavaa määrää tietoa keskiajan tavoista, töistä, ruuista, uskomuksista, yhteiskunnasta ja ylipäänsä elämästä, joka kirjailijalla on. Ne tekevät ajankuvasta ehjän ja nautittavan.
Kristiina Vuori on onnistunut jälleen kerran luomaan hienon historiallisen romaanin! Tällä kertaa juonen pohjana toimii vanha Vesilahdelta peräisin oleva balladi, mutta Vuori on ottanut taiteellisia vapauksia.
Kartanonisäntä Klaus Kurjen, tämän nuoren Elina-vaimon ja Kirsti-piian välinen kolmiodraama on kiinnostava. Vuori ei kuvaa heitä mustavalkoisesti hyvinä tai pahoina, vaan saa tarinaansa mukaan runsaasti harmaan sävyjä. Historiallinen faktatieto 1400-luvun Suomen elämänmenosta on jälleen kerran ujutettu taitavasti mukaan.
Odotan Kristiina Vuoren uusinta entistä suuremmalla innolla, sillä kirjailijan kehittymisen ensimmäisistä kirjoista huomaa selvästi!
I really enjoyed this book. As the name was very suggestive and has historic relations, I was all the time waiting for things to turn to certain direction, but was pleasantly surprised that the author kept the story very interesting all the way to the end.
I really like this genre of Finnish historic drama. Great work with the details and historic referrals. This sort of book is a great opportunity to go back in time and see, what the life once was.
alotin tän kirjan vähän ennakkoluuloin, aattelin että miten ikinä voisin tuntea myötätuntoa tai edes ymmärrystä elinan surma-runon pahista kohtaan, henkilöä jonka kontolla on runon mukaan kolmen viattoman kuolema. kristiina vuori tarttu aiheeseen hieman eri näkökulmasta ja tapahtumat ei myötäilleet ihan prikulleen runoa, mutta koin sen vaan hyväksi. heti ekalta sivulta juoni tempasi mukaan ja myötäelin kaikki tapahtumat kirstin kanssa. lopulta löysin myötätunnon, ja ymmärryksen kirstiä, elinaa ja kaikkia henkilöitä kohtaan. keskiaika oli karua, varsinkin niille, jotka eivät sattuneet syntymään tarpeeksi ylhäiseen perheeseen. tääkin kirja toi mulle yhä enemmän ymmärrystä siitä, että ne henkilöt, jotka mun mielestä toimi kylmästi ja sydämettömästi, toimi vaan keskiajan yhteiskuntanormien mukaan. kenties meidänkin aikalaistapoja ja yhteiskuntaa kauhistellaan 600 vuoden päästä, ja kenties nää mun silmiin kapeakatseiset ihmiset olis tänä päivänä eläessään monta kertaa suvaitsevaisempia. luin ekat 150 sivua vähän hajanaisesti mutta kun tänään koulussa luin luppoajalla lisää, meni koko loppukirja melkein samalta istumalta. tää on yks parhaita kirjoja mitä oon lukenut tänä vuonna, ellei koko elämäni aikana, siks tämmönen arvosteluntynkä. jos vähänkin tykkäät historiasta ja naisten selviytymistarinoista niin suosittelen!
Tarina siitä, kuinka alkuperäisen runon syytön ja syyllinen -asetelma ei aina pidä paikkaansa. Hahmot eivät ole kovin moniulotteisia, mutta historiallinen kuvaus kartanon töistä ja tavoista on kiehtovaa.
Kristiina Vuoren on sanottu herättävän historian eloon ja mielestäni tämä kuvaa hienosti myös Elinan surmaa. Tarina imaisi nimittäin heti ensimmäisillä sivuilla mukaansa ja onnistui uimaan tunteisiin. Tarinahan pohjautuu Kantelettaresta tuttuun traagiseen kansanrunoon, jonka Elias Lönnrot kirjoitti muistiin aikanaan Laukossa ollessaan. Tapahtumien todenperäisyyttä ei ole täydellä varmuudella voitu koskaan todistaa, mutta ainakin runon alkujuurilla Vesilahdessa uskotaan, että tapahtumat ovat totta.
Jos haluat lukea koskettavan ja harvinaisen elävästi kirjoitetun historiallisen romaanin, josta löytyy myös trillerin piirteitä, tälle kirjalle vahva suositus 👌🏻
Kiinnostava näkemys Elinan surma tarun tapahtumista, joskin hieman ohuehko hahmonkehittely ja välillä modernin maailman pilkahtelu häiritsivät hieman.
Hahmojen kaksijakoisuus oli kummallista mutta ehkä myös siksi että alkuperäinen taru sitä vaati. Eka kerta kun luin Kristiina Vuoren kirjoittamaa tekstiä
Oli todella koukuttava kirja ja niin hyvin kirjoitettu. Suorastaan pystyi kuvittelemaan millaista elämä on ollut keskiajalla. Täytyy ehdottomasti lukea muitakin tämän kirjailijan kirjoja.
Odotin varmaan jotain vaatimattomampaa elämystä, mutta eihän tätä malttanut laskea käsistään!! Upea teos, tuntui kuin olisi itse elänyt tarinan Kirstinä.
Historiallinen romaani, joka pohjautuu osittain todellisiin henkilöihin. Kertoo herrasväen ja palveluskunnan keskinäisistä suhteista, siitä kun isäntä vierailee säännöllisesti avainpiian aitassa, mutta vie alttarillille toisen naisen. Kirjassa käydään läpi rakkautta, mustasukkaisuutta ja näihin liittyvää draamaa. Vanhaa kansantarua on väritetty kirjailijan vapaudella, tarina on sujuvasti kerrottu. Kirja piti ainakin minut otteessaan loppuun saakka.