Miten viime vuosisadan sodat vaikuttivat seksuaalisuuteen ja suomalaiseen sukupuolikulttuuriin?
Toinen maailmansota oli seksuaaliseen vallankumoukseen verrattavissa oleva käännekohta suomalaisessa sukupuolikulttuurissa. Sota-aikana jatkuvasti muuttuneet olosuhteet ja ihmisten liikkuminen höllensivät seksuaalisuuden kontrollia, mikä mahdollisti heittäytymisen viettien sanelemiin kohtaamisiin ja seksuaalisiin kokeiluihin. Samalla sota altisti myös seksuaaliseen väkivaltaan. Sota ja seksi avaa näkymän rintamamiesten arkeen korsuyhteisössä: miehet paikkasivat naisen puutetta rivoilla seksijutuilla ja kuluttivat asemasotavaiheessa aikaa pelaamalla ja tehtailemalla kirjeitä kotirintamalle, usein pakettien toivossa. Pyrkimyksenä oli myös luoda suhteita lomaseksin saamiseksi. Naisilta kuitenkin edellytettiin samaan aikaan siveystalkoita, joissa tapahtui repeämiä. Kirja tuo esiin sota-ajan kaksinaismoralismin ja epäsuhdan suhtautumisessa naisten ja miesten seurusteluun vieraan maan seksikumppaneiden kanssa.
Mielenkiintoinen näkökulma sotaan. Ahmin tämän melko lailla Ruma sota -teoksen perään: osittain teoksissa käsiteltiin päällekkäisiä aiheita, onhan Sari Näre ollut toimittamassa ed. mainittua teosta. Tämäkin on aihe, jota varmaan moni pitää tabuna - se olikin ehkä yksi syy sille, miksi tartuin tähän teokseen.
Rintamamaiesten p-lujutut ovat kiinnostava aihe, josta on kerätty yllättävän paljon aineistoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon, jotka ovat olleet Sari Näreen päälähteenä tätä kirjaa kirjoittaessa. Sota ja seksi kuvaa kansanperinnettä, ei historiaa. P-lujutut ovat p-lujuttuja, eikä niiden todenperäisyydestä ole koskaan ollut mitään takeita – itse asiassa turvallisinta on suhtautua kaikkiin fiktiona, vaikka jonkin tarinoista saattaisi perustua tositapahtumiinkin.
Rintamamiesten seksijutut ovat kiinnostavia, mutta Sari Näreen välihuomiot niihin tarjoavat vain harvakseltaan mitään lisäarvoa kirjaan. Välillä voi vain hämmästellä, kuinka harhan Näre osuu jo pelkällä arkijärjellä ajateltuna. "Yleisesti käytetty tapa estää uhkaava riita, oli ehdottaa: 'puhutaan vitusta, niin ei tule riitaa'. Voisiko tulkita, että Satu Apon kansanperinteessä kuvaama 'vitun voima' tehosi rintamalla: korsuyhteisö haki vitun suojaa seksuaalikerronnalla." Hieman yksinkertaisempi selitys olisi, että sotilaille, joilla ei ollut keskenään mitään muuta yhteistä kuin palvelus samassa joukko-osastossa, p-lujutut yksinkertaisesti olivat ainoa aihe, josta heillä ei tullut riitaa?
Kirjan lopussa Näre nostaa p-lujutut aivan myyttisiin mittasuhteisiin: "[Olisiko Suomi hävinnyt sodan jo historiallisesti tapahtunutta pahemmin], jos rintamakorsuissa ei olisi rakennettu yhteishenkeä nostattavaa miesten välistä intimiiteettiä ja lojaalisuutta? Jos korsuissa ei olisi punottu luovaa ja roisia seksuaalikerrontaa?"
Tähän vakavaan kysymykseen joudumme jäämään pohtimaan tuloksettomasti ratkaisua, kunnes joku Vanjan puolella lähtee tutkimaan, millaista seksuaalikerrontaa Iivanan rintamakorsuissa harjoitettiin.
Sari Näreen "Sota ja seksi" (Tammi, 2016) käsittelee seksuaalisuutta ja sen erilaisia ilmenemismuotoja talvi- ja jatkosodassa niin puheen kuin käytännönkin tasolla.
Näre käsittelee teoksessaan muun muassa rintamamiesten kirjeenvaihtoa kotirintaman naisten kanssa, suhtautumista itsetyydytykseen, suhteita niin saksalaisiin aseveljiin kuin venäläisiin sotavankeihin (kiinnostavaa kyllä, suomalaisnaiset saivat myös jälkimmäisten kanssa 150-200 lasta - aihe, josta ei käsittääkseni ole puhuttu kauheasti), seksuaalista vallankäyttöä rintamaolosuhteissa, prostituutiota, homoseksuaalisuutta ja niin edespäin.
"Sodassa ja seksissä" on mukana niin humoristisempaa aineistoa korsuissa kerrottujen kaskujen ja puolitosien tarinoiden myötä, mutta myös järkyttäviä kuvauksia, joiden aiheena ovat raiskaukset tai vaikkapa seksin harrastaminen kaatuneen naissotilaan kanssa.
Täysin epätieteellinen ja tarkoitushakuisesti kirjoitettu teos, jossa historialliset dokumentit on valittu niin, että niistä on johdettavissa aasinsiltoja kirjoittajan poliittisten kantojen esittelyyn.