Ei tehrä tästä ny numeroo

by Sinikka Nopola

Hämäläisen koko elinkaari terävän ja omaperäisen humoristin käsittelyssä. Hämäläinen leikkii, menee kouluun, opiskelee, ottaa työpaikan, menee naimisiin, kasvattaa lapsia, matkustaa, saunoo, mökkeilee. Tuli kohdalle onnenpotku tai kuolema, hämäläinen toteaa: "Ei tehrä tästä ny numeroo."

Genres: Finnish Literature, Fiction, Humor, Contemporary

142 pages, Hardcover

First published January 1, 2003

Reviews

[Helena · Rating 4 out of 5]

Olenkohan kuunnellut tämän äänikirjana joskus aiemmin, enpä muista. Tosi hauskoja ja nasevia tuokiokuvia elämästä, suomalaisuuden ydintä parhaimmillaan. Tamperelaisuus tietysti lämmitti erityisesti mieltä :)

[Elina Mäkitalo · Rating 4 out of 5]

Pidin tosi paljon tästä Tampereen murteella kirjoitetusta kirjasta. Joku syy ilmeisesti oli kun vain 4 tähteä. Ehkä en jostain syystä pidä näistä missä on lyhyitä tarinoita vaikka tätä olikin helppo seurata. Juuri kun on päässy mukaan tarinaan ni se loppuu. Mutta joo yritän lukea näitäkin kirjoja jos vaikka näihinkin tottuisi. Eniten pidin kohdasta missä kerrottiin tulipalosta. Tuli ihan oma mummu mieleen. Heti kun se kuuli paloauton äänen se juoksi katsomaan minne paloauto menee, tai joskus otti jopa fillarin alle ja lähti perään. En tiedä miksi. Uteliaisuuttaan? Pelkäsi jos palo onkin lähellä? Tylsyyttään ja pienen paikkakunnan tapahtumaköyhyyttä? En tiedä. Sen verran itsestä huomannut että hälytysajoneuvon pillit saa kyllä omankin pyllyn nousemaan tuolista ja katsomaan ikkunasta, meillä tuosta kulkee melko paljon kaikenlaisia piipaa autoja kun kaupunkialue ja iso tie. Huomaan itsekin että paloautot saavat itseni hermostumaan, ei jos se menee ohi mutta jos jääkin jonnekin lähelle niin usein käyn alaovella kyttäämässä, sen verran laiska olen etten sen enempää jaksa. Pelkoa tulen leviämisestä kotiin asti se on, ei minua kiinnosta jos se on jossain kauempana. Mummun tapauksessa ihmettelen miksi halusi tarkkaan tietää missä on, kun kerran fillarillakin perään lähdettiin.

[Sari · Rating 5 out of 5]

Olen aina pitänyt itseäni ihmisenä vailla huumorintajua. Luettuani tämän kirjan huomasin, että en olekaan huumorintajuton, vaan omaan Tamperelaisen huumorintajun.

Tämä selittääkin paljon...

[Ville · Rating 4 out of 5]

Hilpeitä minikertomuksia, osa tasokkaampia kuin toiset. Mutta kokonaisuutena oikein onnistunut, erittäin tunnistettavia ihmisiä. Kahvitarjouksen perässä juokseminen etenkin oli oiva kuvaus suomalaisiudesta ja sisukkuudesta. Murrekirjoissa kieli monesti vähän ärsyttää ja tuntuu laiskalta huumorinlähteeltä, mutta tässä sitä ongelmaa ei oikeastaan ollut. Oikein hyvä kokoelma, siis!

[Anneli Renfors · Rating 5 out of 5]

Ihanan vähäeleistä, lakonista, tampereenkiälistä huumoria. Löysin tuttuja sanoja lapsuudesta, jotka olin jo unohtanut: muliminen, kittanen, pyhje ja kropuliainen. "Sitä pöön auttiahan on nykyään vähän joka toisella, sillä on ruvettu oikeen noppaileen."

[Annukka · Rating 5 out of 5]

Lyhyitä, mukavia tarinoita. Sopivaa luettavaa työmatkalle julkisissa kulkuneuvoissa. Hymyn huulille nostavia, mutten tehny tästä ny numeroo, niin pysty lukemaan työmatkoilla ilman leimautumista itsekseen höhöttäjäksi. 😉

[Tiia · Rating 3 out of 5]

Loistavat lukijat, Seela Sella eläytyy. Ulkopaikkakuntalaiselle olisi voinut lukukynnys olla korkea, mutta aivan mahtavaa, että on lahjakkaat äänet tällaisille murrekirjoille.

[Heidi]

Lyhyitä, mukavia tarinoita tamperelaisuudesta. Hyvän tuulen kesälukemista.

[Maria Pahlman · Rating 4 out of 5]

Nopolan napsakka teksti ja Seela Sellan tarinankerronta, aiheena hämäläiset. Räkätin alusta loppuun.

[Tiia · Rating 1 out of 5]

I only finished it because it was so short. Just empty, nothing to grab on to. One star really is for the dialect that I find somehow comforting.

[Kenneth · Rating 4 out of 5]

Tämä oli ensimmäinen äänikirja, jonka olen koskaan kuunnellut. Olen vierastanut äänikirjoja, koska en usko(nut) pääseväni sisään kirjan maailmaan samalla tavalla kuin itse lukiessa. Kirjan lukijat houkuttivat lainaamaan tämän kirjastosta sekä äänikirjana että painettuna kirjana.

Halusin kuulla kirjan syntymä- ja koulukaupunkini aidolla murteella. Parempia lukijoita tälle kirjalle on vaikea kuvitella. Erityisesti Seela Sella on tässä loistava. Tapa millä hän lukee Nopolan hienoa tekstiä on aitoa tamperetta ja niin luontevaa. Siinä ei ole mitään Kummeleiden tapaista liioittelua. Ei sillä, etteivätkö Kummelit olisi loistavia omalla tavallaan.

Nopolan oivaltava teksti on humoristista, muttei varsinaisesti komediallista. Tätä molemmat lukijatkin kunnioittavat hienosti. Lyhyet tarinat ovat tuokiokuvia hyvin arkisista tapahtumista arkisten ihmisten elämästä. Tarinat eivät tee pilkkaa kohteistaan, vaan käsittelevät kuvaamiaan henkilöitä lämmöllä. Tilanteiden humoristisuutta ei alleviivata. Oivaltaminen jää lukijan/kuuntelijan tehtäväksi.

[Matti · Rating 3 out of 5]

Tämä oli ihan hyvä ja hauska. Välillä tamperelaisen arkkityypit ja vitsit ovat hieman halpoja, esimerkiksi kohta jossa mietitään millainen joulukortti kenellekin lähetetään. Jotenkin tuntuu että tällaista huumoria on jo tarpeeksi, tai että kuka tahansa olisi kehitellyt nämä tilanteet. Onneksi nämä ovat pieniä ohimeneviä hetkiä, ja suurimmaksi osaksi kerronta on sujuvaa ja viihdyttävää. Monesti huumori toimii. Tampereen murre on myös elähdyttävää. Kirjan pituus on juuri sopiva, tämän lukee nopeasti. Suosittelen kesäkirjaksi tai lyhyelle matkalle.

[Viivi · Rating 5 out of 5]

Ei tehrä tästä ny numeroo, mutta nää Nopolan hämäläiskirjat on ihan miälettömän hauskoja. Tuli ihan ikävä Tampereelle. Nääs.

[Heidi · Rating 3 out of 5]

Naurattihan tääki, kyl maar.