Bobi Sivén (1899-1921) nuoruus kului taistelussa itsenäisen Suomen ja vapaan Karjalan puolesta. Kalevalaisen hengen renessanssiin uskonut ihanteellinen ylioppilas toimi Itä-Karjalan Repolassa nimismiehenä ja ulkoministeriön edustajana. Kun Suomi sitoutui Tarton rauhassa luovuttamaan Repolan ja sen naapuripitäjän Porajärven Neuvosto-Venäjälle, Sivén katsoi Suomen pettäneen karjalaiset. Sovitukseksi hän ampui luodin sydämeensä 12. tammikuuta 1921. Mutta kuka oikeastaan oli ihminen Bobi Sivén, mies myytin takana? Minkälainen oli hänen aikakautensa, millaiset hänen aatteensa? Miksi nuori elämä päättyi tragediaan, joka kasvoi kansallisen murhenäytelmän mittoihin?