Prosaisti Taina Haahdin ajankohtainen ja omaperäinen dekkariavaus!
Ilmiannettuaan pomonsa korruptiosta ja saatuaan potkut Mara Nuutinen yrittää elättää itsensä senttailemalla lehtiin. Hän kirjoittaa suopean kolumnin uusiutuvasta energiasta ja saa tuulivoiman vastustajien vihat päälleen. Eräs heistä kutsuu Nuutisen kokemaan, kuinka kurjaa on elää Joppilan Pahavuoressa tuulivoimaloiden läheisyydessä. Kun tuulivoimapuistosta löytyy kuollut nainen, Nuutinen päättää ottaa haasteen vastaan.
Perillä häntä odottaa tuulivoimaan sijoittava kunnanjohto lobbareineen, petettyjen asukkaiden yhteisö sekä lisää kuolleita naisia. Mitä syvemmälle Nuutinen kaivaa, sitä selvemmin kaiken alta tuntuu kuultavan hänen oma menneisyytensä. Pian Nuutinen huomaa joutuvansa itse epäilyjen alaiseksi.
Kuolemantapauksia tutkiva rikosylikonstaapeli uskoo, että pahoilla teoilla on haaraiset juuret ja myrkyllinen kasvusto. Kun yksi asia johtaa toiseen, syntyy ikävyyksiä ruokkiva rihmasto. Sitä jotkut kasvattavat tyhmyyttään, toiset ahneuttaan, kolmannet silkkaa julmuuttaan.
Ekonomi ja valtiotieteen kandidaatti, Taina Haahti, on kirjailijantyön ohella toiminut mm. SYP-Investin toimitusjohtajana, kolumnistina Taloussanomissa sekä Senior Advisorina tukholmalaisessa yhteiskuntavastuullisen sijoittamisen konsultointiin erikoistuneessa yrityksessä.
Kirjalla on kiinnostava lähtöasetelma. Freelance-toimittaja Mara lähtee pieneen Joppilan kuntaan tekemään juttua tuulivoimasta, korruptiosta ja ehkä parista ruumiistakin. Kunnan tuulivoimajutut ovat kiinnostavinta antia - millaisin kuvioin uutta elinkeinoa kuntaan on hankittu, kuka hyötyy ja kuka menettää omaisuutensa? Valitettavasti kirja ei sitten tämän jälkeen lunastanut odotuksiani. Asetelmasta ei saatu kaikkea irti, ja kirjan lopullinen ratkaisu ei ollut kovinkaan kiinnostava, tai ehkä edes uskottava. Mara hahmona ei juuri kiinnosta myöskään, ja olen jatkuvasti sekaisin joppilalaisissa hahmoissa, joista puhutaan enimmäkseen sukunimillä, mutta välillä vähän etunimilläkin.
Tähtiä tulee kolmen sijaan kaksi kertomuksen yksityiskohtaisten väkivaltakohtausten vuoksi ja myös siksi, että oikoluku oli selvästi jäänyt tekemättä. Ei siis hyvä kirja juuri minulle. Aihe kyllä tuore ja aineksia on, ja jos mainitut seikat eivät untasi häiritse tai verenpainettasi nosta, tartu ihmeessä tähän kirjaan.