Mikä on kauheinta tai kauneinta, mitä sinulle on tapahtunut?
Salla Simukan odotettu ja oivaltava kertomuskokoelma Sammuta valot! / Sytytä valot! sisältää pieniä kauheita ja kauniita tarinoita nuorten elämästä.
Miksi kellariin saa mennä vasta 15-vuotiaana? Mitä Koiranpääpuistossa on tapahtunut? Kuka vierailee öisin Klaran eristyshuoneessa? Särkyykö ensirakkauden lumous, jos siitä kertoo rakkauden kohteelle vuosien jälkeen?
Kääntökirja Sammuta valot! / Sytytä valot! (66 + 77 sivua) on uudenlainen kokoelma, jonka tarinat peilaavat toisiaan hätkähdyttävillä ja riemastuttavilla tavoilla. Simukan tekstit liikkuvat kauhusta romantiikkaan ja scifistä realismiin. Tämä teos on harvinainen herkku nuorille, aikuisille ja nuorille aikuisille.
EN: Salla Simukka is Finnish writer and translator who lives in Tampere. She has studied Nordic philology, Finnish language, general literature, creative writing and women's studies at the University of Turku.
Besides books, Simukka writes book reviews for the newspapers Helsinkin Sanomat and Hämeen Sanomat.
FI: Salla Simukka on Tampereella asuva suomalainen kirjailija ja suomentaja. Hän on opiskellut Turun yliopistossa pohjoismaista filologiaa, suomen kieltä, yleistä kirjallisuustiedettä, luovaa kirjoittamista ja naistutkimusta.
Kirjojen lisäksi Simukka kirjoittaa kirja-arvosteluja Helsingin Sanomiin ja Hämeen Sanomiin.
Ideja par it kā vienu stāstu, tikai vienu no gaismas un otru - no tumsas, ir ārkārtīgi interesanta. Taču pilnīgi neviens no stāstu pāriem nelikās ievērības cienīgs, tāds kas aizķersies atmiņā. Un patiesībā jau reti kurš bija viens un tas pats - pārsvarā abos kopīga bija tikai sīka detaļa (un tāpēc nevis 3, bet 2 zvaigznes, jo kā sapratu, tāds bija autores pašas uzdots sev spēles noteikums).
Luin tämän kääntökirjan "valoisamman puolen" eli Sytytä valot! novellit ensimmäiseksi. Olen hyvin tyytyväinen siitä, miten monipuolisia aiheita nämä kymmenen novellia käsittelevät ja miten erityyppisiä henkilöhahmoja novelleissa vilahtaa. On sateenkaarta, tihkuvaa seksiä, jättämisen vaikeutta, fantasiaa ja dystopissävytteistä tarinaa. Minun suosikkini tältä puolelta ovat Koru, Sama kude meissä ja Ranneke.
En tiedä, heräsinkö painon tunteeseen rintakehälläni vai jatkuvaan, pieneen hälytysääneen. Joka tapauksessa heti herätessäni kokeilin kädellä kaulaani ja sormenpääni vahvistivat sen, minkä aivoni jo tiesivät: minulla oli koru. (s. 68)
Koru on dystopissävytteinen tarina näkymättömistä - kun kuka tahansa, ilman mitään syytä, voi saada tuon pelottavan Korun kaulaansa, minkä jälkeen tätä ei ole muille enää olemassa. Tarinan näkymättömyys symboloi eräänlaista henkisen kiusaamisen muotoa kouluissa, miksei muuallakin, missä joitakin ihmisiä ei noteerata mitenkään. Se on pahinta kaikista.
Sä olet mun maailmanpyörä, joka nostaa mut korkealle ja saa näkemään kauas. Ja vaikka mua huimaa sun kanssa, mä haluan kyytiin kerran toisensa jälkeen. (s. 41)
Ranneke on kaunis, lyhyt, kirjemuotoinen rakkaudenylistys Villeltä Eetulle, jossa on käytetty huvipuistometaforaa kuvaamaan rakkauteen liittyviä tuntemuksia. Aivan ihana minun mielestäni!
Puro rakasti ja vihasi uniaan. Hän rakasti niitä yöllä, kun hän sai elää unelmiensa ihmissuhdetta. Hän vihasi niitä päivällä, kun tiesi, ettei ihmissuhde ollut totta ja että unet olivat tuhonneet hänen mahdollisuutensa mennä koskaan oikeasti juttelemaan Kuismalle. (s. 53)
Sama kude meissä on hieno maagisrealistinen tarina siitä, miten unet voivat paljastaa todelliset tunteet ja sekoittua toisen ihmisen kanssa. Puro ja Kuisma eivät tiedä juuri toisistaan, ennen kuin unet puuttuvat peliin.
Fantasiamaisessa novellissa Näytän sinulle miten lennetään sekoittuu nuoren tytön riipaisevaan tarinaan hauskasti sadusta tuttu Peter Pan, joka tarjoaa torniin eristetylle tytölle lohtua ja pelastuksen. Klaraa kun rangaistaan rakkaudesta tyttöön. Novelli Ariel on mahtava kuvaus lukiolaispojasta, joka uskaltaa viimeinkin esiintyä koulunsa edessä drag queenina roolinimeltään Ariel. Mitähän hänen pitkäaikainen ystävänsä Mikael tuumaa?
Kääntökirjan toisella, "pimeämmällä" puolella Sammuta valot! on niin ikään kymmenen tarinaa, mutta nyt sävyltään synkempiä, pelottavampia, scifimpiä. Yllätykseni on suuri, kun huomaan novelleissa olevan yhteyden kääntöpuolen novelleihin: jotkut kertovat tarinaan toisen näkökulman, jotkut kytkeytyvät toisiinsa vain ihan pienen yhdistävän symbolin kautta. Novelli Koru on taas lähes samanmuotoisena, mutta vaihtoehtoisella, lohduttomammalla lopulla. Pidän tältä puolelta kääntökirjaa eniten novelleista Kutsu ja Pitkä uni.
Kun herään, tiedän heti, että jokin on muuttunut. (s. 45)
Pitkä uni on Sama kude meissä -novellin kääntöpari, joita oikeastaan yhdistää vain uniteema. Tässä novellissa pieni tyttö, Sissi, on lopen uupunut vanhempiensa riitelyyn. Yhtäkkiä hän huomaa nukkuessaan menettäneensä vuosia elämästään ja tehneensä väliin jääneellä ajalla kauheuksia. Tarinassa kauhu sekoittuu maagiseen realismiin.
Pimeys alkaa tiivistyä Siljan ympärillä. Ja äkkiä sillä on asiaa. Vastaa hänelle. (s. 57)
Kutsu on novellista Viesti kääntöpuolen kertova, kauhusävytteinen novelli, jossa on pääosassa Silja. Siljalla on kannettavaan kivulias salaisuus, sillä hän kantaa suvun kirousta. Novelli loppuu hyvin karmaisevalla tavalla.
Novelli Kengät esittelee toisen näkökulman siihen, mitä tapahtui Näytän sinulle miten lennetään -novellissa. Huvipuisto taas on kauhufantasiamainen kääntöpuoli Ranneke-novellin huvipuistoteemalla.
Olisi mielenkiintoista tietää, miten erilailla olisin ajatellut, jos olisin lukenut novellit toisin päin, eli ensin Sammuta valot! -puolen novellit. Samoin olisi hauska lukea novellit niin, että lukisin aina perätysten molempien puolien novelleja, jotka tavalla tai toisella kytkeytyvät toisiinsa.
Tämä Simukan novellikokoelma on aivan loistava, monipuolinen ja viihdyttävä. Uskon, että kirjasta löytyy novelli jokaiseen makuun ja aion mielelläni suositella tätä nuorille lukijoille lasten- ja nuortenkirjastotyössäni.
10 stāstu pāri. Neesmu īsprozas cienītāja, jo, aizņemoties kāda cilvēka teikto - tu nepaspēj ieskrieties, kad jau ir beidzies. Paņēmu bibliotēkā ziņkāres pēc - dalījuma 'ieslēdz / izslēdz' gaismu dēļ. Tā arī lasīju, pa pāriem. Izlasījusi pirmo pāri - "Ieslēdz gaismu" un "Izslēdz gaismu" - jutos ieintriģēta, jo sajutu, ka autore ir veiksmīgi mani apvedusi ap stūri. No "Ieslēdz gaismu" uzzīmēju sev vienu ainu (atzīšos, balstītu stereotipos) un pārsteidza mani ar totālu situācijas pretstatu "Izslēdz gaismu". Līdzīgu pretstatu spēli gaidīju arī no pārējiem stāstiem, taču pārsteiguma moments man izpalika. Mani aizkustināja vēl trīs pāri: 6."Aproce" / "Atrakciju parks", 7. "Es tev parādīšu, kā jālido" / "Kurpes", 9. "Vēsts" / "Aicinājums" (varbūt arī tāpēc, ka šiem stāstiem bija pabeigtības sajūta), bet kopumā man palika sajūta - ir OK, bet saistošākais tajā visā ir tieši autores ideja par grāmatas dalījumu, un tas paliek katra paša ziņā, vai izlasīt vispirms vienas daļas (pēc izvēles) 10 stāstus un pēc tam ķertiem pie otras daļas, vai arī uzreiz veidot pārus.
Kaikki tietää, että rakastan Salla Simukkaa. Tässä aivan loistava kokoelma yläkouluvinkkauksiin. Monenlaista monimuotoisuutta joka on vaan osa elämää. Plussaa myös lyhyistä novelleista sekä kirjoitustavasta joka vie mukanaan ihan varmasti myös niitä "ei vois vähempää kiinnostaa jotain pölystä kirjaa lukee"-tyyppejä. Suurimmasta osasta haluaisin kuulla lisää, lukea vaikkapa kokonaisen romaanin. Simukan päässä on varmaan aika ihmeellistä asua. PS I love you. <3
Pidin tästä kovasti. Osa tarinoista oli vähän mitäänsanomattomia ja linkki kirjan kahden eri puolen välillä melkein olematon, mutta parhaimmillaan vastinparit toimivat häikäisevän hyvin. Erityisesti vaikutuin "Viesti / Kutsu" -parista, joka onnistui kääntämään tunnelman päälaelleen.
Kääntökirjan ideaa hyödynnettiin hyvin, mutta siitä olisi voinut saada vieläkin enemmän irti. Vaikutuin onnistuneista novelleista niin paljon, että itkin useaan otteeseen, ja sellaisia olisin mielelläni lukenut lisääkin.
Joka tapauksessa kirja oli upea ja virkistävän erilainen.
Todella hyvä ja nopealukuinen novellikokoelma. Luin aina ensin kauniin tarinan ja sitten kauhean tarinan. Sytytä valot!- puolelta suosikkeja olivat Ranneke, Näytän sinulle, miten lennetään, Sama kude meissä ja Viesti. Sammuta valot!- puolelta pidin erityisesti Sammuta valot!, Koiranpääpuisto, Välähdyksiä, Kengät, Pitkä uni ja Kutsu. Monista tarinoista ja hahmoista lukisin mielelläni lisää.
Toivottavasti tällaisia kääntökirjoja tulisi lisääkin!
Vitsi että tykkään näistä kääntökirjoista. Vaikka tykkäsin Simukan ”Matala/Korkeapaine” enemmän kun käsitteli samaa kahta henkilöä eri perspektiiveistä, niin tässä kymmenen lyhyen tarinan muoto oli toimiva!
Pelottavaa aloittaa kirja, jolta odottaa paljon ja samalla hirvittävä tunne, mitä jos tämä on pettymys. Miten kääntökirja toimii, onko tämä jotenkin läsähdys tai liian irtonainen.
Oon aina tykännyt Simukan teksteistä eikä nääkään pettäneet. Tämmöiset hyvin lyhyet novellit on toisinaan kivoja ja tykkäsin tässä siitä että osa sytytä valot puolen novelleista oli vastineita sammuta valoille ja ne sai vähän erilaisen kulman sitten.
Tykkään tosi paljon kääntökirjoista, ja tää kirja toimi mun mielestä kääntökirjana täydellisesti. Oli mielenkiintosta, miten nää ’Sammuta valot!’ ja ’Sytytä valot’ -puolen kertomukset sopi yhteen.
Kääntökirjassa on kymmenen pientä kaunista tarinaa ja kymmenen pientä kaameaa tarinaa. Hetken kesti, että ymmärsin, että tarinat ovat keskenään vastinpareja. Sen oivallettuani kirja muuttui keskinkertaisesta upeaksi! Rakastan Simukan tapaa hyödyntää satuintertekstuaalisuutta teksteissään. Näissä novelleissa viitataan ainakin Pieneen merenneitoon ja Peter Paniin. Samaan kokoelmaan mahtuu niin realistista nuoruuden kipuilua kuin fantasian sävyistä uuskummaakin. Henkilögalleriassa on huomioitu ihmisten moninaisuus niin sukupuolen kuin seksuaalisuudenkin osalta hienolla tavalla. 3,5/5
Tykkäsin todella paljon tämän novellikokoelman ideasta ja siitä, kuinka tarinat juttelevat toisilleen. Luin ensin koko Sammuta valot! -puolen (ja näin sitten yöllä ahdistavia unia, miksi nää nuorten jutut vaikuttaa muhun näin paljon?) ja ehkä olen synkkä ihminen, mutta tykkäsin siitä ehkä enemmän. "Osuma" oli jotenkin todella ahdistava ja tuli sellainen tunne, että olisin voinut lukea aiheesta pidemmänkin tarinan. "Huvipuisto" oli oma suosikkini, rakastin alkua, jossa oli ihanat "Yösirkus"-vibat (edelleen yksi parhaimmista kirjoista ikinä) ja loppua kohden meno vain paheni. Ihan parasta. "Koru" oli puhutteleva, vaikka ei tarvitse paljon maailmaa tai vertauskuvia ymmärtää mistä tarina haluaa kertoa.
Sytytä valot! ei puhutellut ihan yhtä paljon, mutta onnistui ehkä kuitenkin palauttamaan uskon ihmisyyteen. "Välähdyksiä" nousi omaksi lemppariksini, koska jotenkin siihen kykeni samaistumaan.
Kokonaisuutena kokoelma on toimiva, siinä on jokaiselle jotakin, ja haluaisin uskoa, että lyhyet tarinat, joissa on monimuotoisuutta saa nihkeämminkin lukemiseen suhtautuvan vähän innostumaan. Toivottavasti.
Novellikokoelmana ehkä 3 tai 3,5 tähden arvoinen, mutta ideasta yksi lisätähti. Tykkäsin siitä, miten epämääräiseksi ja lukijan tulkittaviksi joidenkin novellien henkilöt jäivät. Odotin kuitenkin kahden puoliskon novellien kietoutuvan tiukemmin yhteen: jotkut eivät tuntuneet liittyvän toisiinsa millään tavalla. Sytytä valot! -puolelta lempinovellejani olivat niminovellin lisäksi Etäisyys, Ariel, Ranneke, Näytän sinulle, miten lennetään ja Sama kude meissä. Sammuta valot! -puolen lemppareita plivat puolestaan Ariel, Huvipuisto, Kengät ja Koru.
I usually don´t read horror, but in this book it were fine. There were the balance between the two sides, small beautiful stories and the small horrible ones. The stories were great, even though there were a couple I did´t like.
Pidin jollain tavalla kirjasta paljon, vaikken normaalisti perusta tällaisista novellikirjoituksista tai lyhyistä kertomuksista. Nytkin oikeastaan yhden tähden pudotti pois se että monesta tarinasta olisi halunnut lukea lisää ja jäi harmittamaan sen takia kun loppuikin kesken. Tasoltaan tarinat olivat vaihtelevia mutta suurin osa kuitenkin oikein viihdyttäviä. Mielenkiintoinen ajatus kirjoittaa kauheita ja kauniita kirjoituksia jotka sivuavat toisiaan jollain tavoin. Kerrontatapakin oli hauskan erilainen jokaisessa tekstissä. Kirjan kansi on muuten todella kaunis, ihan mainitsemisen arvoinen.
Menee Helmet- haasteen kohtaan numero 9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella.
Kirjan idea, novellikokoelma, jossa kauniit ja kauheat tarinat muodostavat pareja, kuulosti kiehtovalta. Itse kirja oli kuitenkin pettymys, pääosin novellit eivät olleet kummoisia. Joukossa oli kuitenkin muutama helmi, minkä ansiosta kirja saa sentään nuo kolme tähteä. Ehdoton suosikkini oli Sammuta valot! - puolella Koru, jossa taitavasti käsiteltiin yhteiskunnan näkymättömiä/ syrjäytyneitä scifi dystopian kautta. Toinen tarina, josta pidin, oli Viesti Sytytä valot! - puolella. Siinä käy hyvin ilmi, että ylivertaisetkaan akateemiset taidot eivät takaa onnea ja menestystä, jos sosiaaliset taidot puuttuvat.
Hyvä kokoelma novelleja. Nuorisoaiheita, mutta mikäs siinä. Luin ensin valoisan puolen, sitten synkemmän. Oli iloinen yllätys huomata, miten synkän puolen novellit liittyivät pareiksi valoisan puolen novellien kanssa, parhaimmillaan näyttäen samasta tarinasta kokonaan toisen puolen. Osassa ei ollut näin selvää yhteyttä, vaan muuten vain samankaltainen aihe. Yhtä kaikki novellit toimivat mainiosti.
Sytytä valot! / Sammuta valot! on helposti lähestyttävä ohut kirja joka ei sivumäärällään pelota ketään, mutta kyllä näistä novelleista jää mieleen elämään ajatuksia ja tuntemuksia.
Tää oli aivan upea! Suosittelen lukemaan ensin Sytytä valot, eli "iloisen" puolen - Sammuta valot tarjosi kääntöpuolen näille tarinoille, ja erityisesti jälkimmäinen puoli kirjasta oli todella vaikuttava. Ei iloisissakaan tarinoissa mitään vikaa ollut, hyvää YA-kirjallisuutta, jota minun pitäisi ehdottomasti lukea enemmän, kuulunhan kai vielä kohderyhmään. (Olen 22-vuotias.) Se "pimeän puolen" koiratarina jäi nyt kummittelemaan mieleen, en varmaan saa unta tänä yönä ennen kuin oon tarkistanut sata kertaa, että oma pentu on turvassa... Ehdottomasti sata plussaa myös Salla Simukalle siitä, että tarinoissa oli eri vähemmistöihin kuuluvia nuoria! Olisi ollut tosi puuduttavaa lukea pelkistä keskiluokkaisista valkoisista heteropareista. Tuun varmaan palaamaan tähän kirjaan vielä.
Osa kauhutarinoista sai aikaan kylmiä väreitä, osa taas oli aika naurettavia. Kauniit 'hyvän mielen'-tarinat taas keskittyi tosi vahvasti romantiikkaan, mikä oli pettymys. Kauhutarinat käsittelivät niin laajoja aiheita eri genrejen kautta, että olisin toivonut samaa kauniiltakin tarinoilta. En tiennyt että tämä pitää erikseen mainita, mutta kaikki hyvät asiat elämässä ei juonna romanttisesta rakkaudesta. Ehkä kirja oli suunnattu nuoremmille, mutta ottaen huomioon että suurin osa hahmoista olivat kanssani saman ikäisiä, en oikein usko. Hahmoihin tai juoniin ei tietenkään voinut erityisemmin perehtyä, kun kyseessä on novellikokoelma. Ehkä nää tälläset ei vaan oo mun juttu :(
Grāmata, kas vairāk paredzēta jauniešiem. Labie un sliktie stāsti. Dīvaini notikumi. Pa vidu dažāda veida mīlestība un tīñu problēmas. Labi, ka pietiekami īsa un ātri izlasāma, lai nenožēlotu veltīto laiku.
Nerokas toteutustapa! Luin ensin Sytytä valot! - puolen, mutta toimisi hyvin varmasti toisinkin päin. Novellit olivat sopivan pituisia ja antoivat tarpeeksi ajateltavaa, mutta jättivät myös sopivan paljon avoimeksi. Erittäin hyvää analyysimateriaalia yläasteelle ja lukioon.
… tumsa viņu neiznīcinās no ārpuses, bet gan uzsprāgs viņā iekšā, pilnibā aprīs viņu no iekšienes.
10 stāsti par jauniešiem, kas spoguļo viens otru - viena situācija no gaismas un tumsas. Visvairāk paķēra stāsts “Rota” - par rotu, ko uzliek tev negribot, un esi neredzams citiem, kā rēgs, emocionāli nevērīgās attiecībās.
tää oli niin upee kirja. jotenki super kauniisti kirjotettu ja tarinat oli riistävän kauniita ja kevyen upeita ja mielettöän mielenkiintosia. myös se, että tää oli kääntökirja ja jokaselle tarinalle oli vastintarina, niin upeeta!! jokaseen tarinaan löytyy ns. ilosempi näkökulma ja ns. surullisempi näkökulma ja siis tän kirjan ja noiden tarinoiden kaa voi myös leikitellä sen mukaan, missä järjestyksessä niitä lukee (ilo vs suru ensin esim.).
Šīs autores grāmatas man reizē patīk un nepatīk. Nu gluži kā nosaukums, kas sola pretējas lietas un savā ziņā pretējā te netrūkst. Kā gan var tā visā labajā iepilināt pa darvas pilienam, parādot to no sliktās puses? Un pēdējais stāsts... Nākamreiz es sāktu ar to un beigtu ar citiem, lai nav tās pēcgaršas. Jā, ideja par to, ka stāstus var lasīt kādā secībā vien vēlas un no kuras puses vien vēlas bija ļoti interesanta un aizraujoša. Es lasīju stāstus pa pārīšiem, vispirms tumšo pusi, tad gaišo. Tas gan e-grāmatas versijā nebūt nebija tas ērtākais variants. Šī bija grāmata, kurai ļoti pietrūka iespēja viņu šķirstīt papīra formātā.
Uuu, pidin tästä paljon. No tietenkin joukossa oli niitäkin novelleja, jotka eivät iskeneet, mutta osa oli AIVAN TAJUNNANRÄJÄYTTÄVIÄ. Lempparini oli ehdottomasti Näytän sinulle, miten lennetään - se oli vain niin kaunis ja puhdas ja ihanaihanaihana. Pidin myös todella paljon molemmista Koru-novelleista, en tiedä kummasta enemmän - molemmat olivat omalla tavallaan hyvin vahvoja.