Vie minut jonnekin

by Laura Honkasalo

Vauhdikas ja viihdyttävä romaani ihanasta elämästä, joka menee uusiksi Kolmekymppisellä Nellalla on kaikki hyvin: on maailman paras mies Miska, hyvä työpaikka, lämmin perhe ja vauhdikkaita ystäviä, joiden kanssa juoda skumppaa. Silti jotain puuttuu. Nellan sisko Elsa elää täydellistä lifestyle-blogiäidin elämää, ja kaikki muutkin ympärillä tuntuvat tietävän, mitä elämältään haluavat. Kun Miskalle iskee vauvakuume, Nella joutuu miettimään, millaisen elämän haluaa. Löytyykö ratkaisu aikuisopiston elämänhallintakurssin riuskojen rouvien johdolla? Vai auttaisiko vihersavijuoma, superfoodit tai paasto?

Laura Honkasalo ammentaa romaaniinsa aineksia tämän päivän kuumimmista keskustelunaiheista.

Genres: Romance, Chick Lit, Finnish Literature, Audiobook

250 pages, Hardcover

Published January 1, 2018

About the author

Laura Honkasalo is Finnish writer and journalist who lives in Helsinki. She studied at the Kallio high school of performing arts and graduated from the University of Helsinki in 1999 as Master of Philosophy majoring in art history. She has also studied in Trinity College in Dublin and completed Master of Arts degree in literature at the University of Kent.

Honkasalo has practiced writing since the age of seven and taken part to the Nobelist club at the University of Helsinki. She reads many different types of literature.

Honkasalo doesn't want to become a full time author so she has worked as a journalist in magazines including youth magazine Demi and written regularly also to Sarjainfo magazine. She has also translated Aku Ankka (Donald Duck) comics into Finnish and written manuscripts to comics.

In 2000 Honkasalo got two prizes in competitions. In the WSOY young adult book competition she got the third prize and in the J. H. Erkko short story writing competition the second place. In 2001 she got the Gummerus J. H. Erkko prize.

Reviews

[Essi · Rating 4 out of 5]

Joskus oli aika, jolloin en olisi koskenut kirjoihin, jotka luokiteltiin viihderomaaneiksi tai chiclitiksi. Himoshoppaajakirjoja ja erotiikkaa Irlannin sumuisilla nummilla metsänvartijan majalla, pah, ajattelin. Onneksi mieleni on sittemmin muuttunut, sillä kyllä sieltä viihdehyllystäkin löytyy hyviä kirjoja. Lopulta toki myös se, mikä on viihdekirjallisuutta ja mikä "tavallista romaanikirjallisuutta" on häilyvää. Vie minut jonnekin on kirjailija Laura Honkasalon ensimmäinen viihderomaani.

Kuinka kirja veikään mennessään! Kirjan päähenkilö on kolmekymppinen Nella, jolla tavallaan on kaikki hyvin: kiltti ja ihana avomies Miska, työpaikka palkanlaskijana, läheiset suhteet vanhempiin. Sisko Elsa pidää lifestyleblogia, Ilmi-täti jakaa elämänviisauksia ja ystävä Jonna lähtee aina tarvittaessa viihteelle. Tässä kirjassa viini virtaa! Nella joutuu kuitenkin pysähtymään se tosiasian eteen, ettei hän oikeastaan tiedä, mitä elämältään haluaa. Mietinnän paikka koittaa, kun turvallinen työpaikka lähtee alta ja puoliso Miska alkaa potea pahemman sortin vauvakuumetta.

Kirjan juoni ei ole yllättävä, eihän sen yleensä viihdekirjallisuudessa tarvitsekaan olla. Loppuratkaisun ja käänteet kyllä arvaa ajoissa, jo takakannen perusteella oikeastaan. Siinä ei piilekään tämän kirjan hienous. Mielestäni Vie minut jonnekin on täydellinen ajankuva ja sukupolvikuvaus. Nykymaailmahan on juuri tällainen! Ehkei Honkasalon sanat ajastamme, vuodesta 2017 jolloin kirja oletettavasti on kirjoitettu ja ainakin suunniteltu, ole ainutlaatuisia, mutta ne on painettu ja aseteltu herkulliseen ja kiteyttävään muotoon. Juuri noinhan ajattelemme ruoasta! Tuollaisia ovat sisustusblogit! Noin vanhemmat vaativat itselleen lapsenlapsia! Ja niin edelleen.

Taustalla on epämääräisyyden ja epävarmuuden olo, johon yksi jos toinenkin kolmekymppinen varmasti törmää. Haluanko lapsia? Pidänkö työstäni? Pidänkö edes puolisostani? Mihin katosi se menevä 15-vuotias, joka joskus olin? Ja onko lopulta järkevintä vain asettua aloilleen, asuntosäästää ja alkaa yrittää lastenhankintaa, kun niin muutkin kuitenkin tekevät. Puhetta on tietysti myös sukupolvien välisistä eroista. Nykymaailma on epävarma, kun vielä 1970-luvulla työpaikan sai jos osasi edes jotain. Lastenhankintaa ei mietitty kenties ihan niin pitkälle kuin nykyään, asiat ennemminkin vain tapahtuivat.

Joku voisi moittia, miten Honkasalo on yrittänyt uittaa tekstiinsä liikaakin tämän ajan kommentointia ihmisten tavarasuhteesta alkaen. Itse en näe sitä kuitenkaan huonona asiana. Vaikka oma tilanteeni on erilainen kuin päähenkilö-Nellan, samastun kirjaan silti vahvasti. Romaanin lukeminen on kuin kaverin kanssa jutustelua ja ilmiöiden ihmettelyä. Miten maailma voi olla tällainen! Pohjimmiltaan kyse on silti tietysti ihmisten välisistä suhteista ja rakkaudesta.

Toivon hartaasti, että Vie minut jonnekin ei ole Honkasalon viimeinen viihderomaani. Jos ennen pidin Veera Vaahteraa tämän genren (suomalaisen realistisen viihderomaanin) kuningattaren, on Honkasalo kenties syrjäyttämässä Vaahteraa kakkossijalle.

[Päivi Miiluniemi · Rating 3 out of 5]

Ihan ok. Parisuhteen nainen ei halua lapsia mutta miehellään on kova vauvakuume. Aiheesta on hyvä kirjoittaa, koska vapaaehtoisesti lapsettomat ovat vähemmistöä ja saavat osakseen monenlaista ihmettelyä koska "kaikkihan haluavat lapsia, oman kodin ja koiran". Tässäkin tarinassa naisen ajatus kypsyi pitkään. Silti luin kirjan puoliväkisin loppuun, kerronta itselleni vähän turhan hidasta ja pähkäilevää. Kirjan lopun puoli vuotta myöhemmin -osiosta tykkäsin, sillä monesti kirjat loppuvat kesken ja jää miettimään henkilöiden jatkoa.

[Mintti · Rating 4 out of 5]

Honkasalon eka viihdekirja. Mielenkiinnolla tartuin kirjaan, sillä takakannen teksti houkutti, ja olen tykännyt kaikista Honkasalon muistakin kirjoista. Tässä kirjassa kolmekymppinen Nella elää parisuhteessa miehensä kanssa, on suhteeseen tyytyväinen, on kiva duuni ja kiva koti, mutta ei oikein mitään haaveita eikä tietoa mihin elämä vie. Käy ilmi että mies haluaisi lapsen kovasti, mutta Nella ei tiedä mitä haluaa. Viiniä kuluu ja elämä heittelee ja pikkuhiljaa Nellalle selkiää mitä haluaa ja ainakin mitä EI halua! Nän lapsettoman ihmisen näkökulmasta virkistävää että tuota lapsientekoa pohdiskellaan eikä pidetä itsestäänselvyytenä. Tykkäsin tästä! Paikoin ehkä hieman ahdistavakin, ei pelkkää viihdettä, mutta kenenpä elämä olisi.

[Aino · Rating 2 out of 5]

Kirjassa oli paljon hyviä ajatuksia ja huomioita. Ajankuvaus oli onnistunutta, mutta kokonaisuus jäi aika kädenlämpöiseksi. Teemojen käsittelytkin tuntuivat jäävän hieman vajavaisiksi, vapaaehtoista lapsettomuutta lukuunottamatta. Lopetus olisi ollut mielestäni mielenkiintoisempi ilman "puoli vuotta myöhemmin" osiota, jolloin lukija olisi joutunut itse pohtimaan, onko kirjan hahmoilla millaiset mahdollisuudet tulla onnellisiksi ja tyytyväisiksi.

[meri · Rating 3 out of 5]

Hyllytin tämän ”chick-lit”-hyllyyni mutta sen olisi voinut jättää tekemättäkin – oikeastaan kaikki kirjan aiheet olivat aika isoja. Viihdyttävä, mukaansavievästi kirjoitettu, ei mitään superihmeellistä. Muutosta edeltävää aikaa jyystettiin 300 sivua, muutos joka kuitenkin oli kirjassa tärkeässä roolissa sivuutettiin muutamalla sähköpostiviestillä. Ilmin kohtalo oli vähän liikaa.

[Laura · Rating 2 out of 5]

2,5 tähteä.
Epävarma kolmekymppinen ei tiedä, mitä elämältä haluaa. Jännintä lukemisessa oli huomata, että hahmojen ajankohtaiseksi tarkoitettu yhteiskuntakriittinen pohdinta kuulosti jo aika vanhentuneelta ja asiat loppuun käsitellyiltä, vaikka teos on julkaistu vasta 2018. Sen vuoksi kirjaa voi suositella vain, mikäli lukija on kiinnostunut lähihistoriasta ja 2010-luvun ilmiöistä.

[Mira · Rating 5 out of 5]

Tykkäsin kovasti! Mukavaa kesälukemista, mutta ei kuitenkaan täyttä höttöä. Antoi ajattelemisen aihetta ja sai myös nauramaan. Jäi hyvä mieli.

[E.E. Leivo · Rating 2 out of 5]

Honkasalo kirjoittaa taitavasti ja kuvaa ainakin minulle vierasta arkea ja elämäntapaa niin intensiivisesti, että jossain vaiheessa iski ahdistus.

[Noora Malkavaara · Rating 1 out of 5]

En tiedä miksi luin tämän. Tai siis joka toisen sivun tästä.

[Erja Linnonmaa · Rating 1 out of 5]

Tää pyöri ympyrää jotenkin, oli kyllä paljon hyviä huomioita nykyajan elämäntavasta, mutta uuvuin enkä jaksanu loppuun.

[Tinssu · Rating 3 out of 5]

Ihan kiva, nopeelukunen, vähän ennalta-arvattava mitä tän tyyppiset yleensäkin.

[M-M · Rating 3 out of 5]

Ei ihmekään, että päähenkilöllä oli suunta sekaisin… sen verran oli viinilasillisten tyhjentämistä kirja täynnä.

[Maria]

Oikein kiva ja varmaotteinen viihderomaani, joka on teemoiltaan vakavampi kuin kansi ja esittely antavat olettaa. Tiukasti ajassa kiinni. Kolmikymppisille, jotka tempoilevat yhteiskunnan vaatimusten ja nuoruushaaveiden ristivedossa.