Millaisia olivat ihmisiä kiusaavat räyhähenget entisajan uskomuksissa? Keitä ne piinasivat ja miksi? Miten tuonpuoleinen paha voitiin herättää toisen avuksi ja toisen haitaksi?
Suomalaisten räyhähenkien juuret ovat eurooppalaisessa paholais- ja noituusperinteessä, joka sai vaikutteita oman muinaisuskomme haltija-, tietäjä- ja vainajakäsityksistä. Suomen tunnetuimmat poltergeist-ilmiöt ajoittuvat 1800-1900-lukujen taitteeseen. Kuka piru oli kaiken takana?
Karjalan räyhähenget on kiehtova kirja kaikille historiasta, kauhusta ja yliluonnollisesta perinteestä kiinnostuneille lukijoille.
Mainio ja monipuolinen tietokirja, josta tarttui arkikäyttöön uusia sanoja kuten "lääväpiru".
Klemettinen esittelee useita räyhähenkikertomuksia paikkakunnittain ja avaa näiden paranormaalien tapahtumien psykologista ja kulttuurihistoriallista taustaa. Napakka ja helposti suositeltava lukukokemus kaikille kummittelun historiasta kiinnostuneille.
Karjalan räyhähenget on suuremmalle yleisölle suunnattu versio Pasi Klemettisen väitöskirjasta Mellastavat pirut: Tutkimus kansanomaisista paholais- ja noituuskäsityksistä Karjalan Kannaksen ja Laatokan Karjalan tarinaperinteessä. Saatesanoissa kirjaa kuvataan "akateemisesta painolastista" kevennetyksi, mutta lukukokemus on silti aika kuivakka ja tutkimusmainen. Takakannen tekstin perusteella olisin odottanut selvästi kansantajuisempaa otetta.
Tekstin kuivuutta elävöittävät asianmukainen kuvitus sekä Suomen Kirjallisuuden Seuran aikoinaan keräämät kansalaisten piru- ja poltergeist-muistot. Ne ovat useimmiten korkeintaan toisen käden tietoa, mutta silti mielenkiintoinen läpileikkaus paholaistarinoihin suomalaisessa kansanperinteessä.
Tietopohjaltaan kirja on hyvin yksityiskohtainen ja aihe on selvästi Klemettisellä hallussa. Olen lukenut poltergeist-ilmiöistä paljon ja kirja tarjosi silti uuttakin tietoa. Tutkimustekstit harvoin ovat kiinnostavia ellei aihetta tutki itsekin, minkä vuoksi olisin antanut 3,5 tähteä jos olisin voinut. Teos ansaitsee kuitenkin pyöristyksen ylöspäin.
Teos perustuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 30-luvulla keräämiin muisteluihin, joita saatiin liki 400 000. Räyhähenki / piru / poltergeist asettui yleensä taloon, jossa oli tehty vilppiä ja rikottu yhteisön normeja vastaan. Monissa lausumissa kaikki alkoi siitä, kun isäntä petkutti jotain onnetonta markkinoilla hevoskaupoissa tai kohteli huonosti kerjääjää. Tästä suivaantuneena petkutettu tai huonosti kohdeltu itse tai hänen käyttämänsä apuhenkilö (tietäjä, noita) asetti taloutta piinaavan pirun.
Klemettinen kertoo innostuneesti hänelle läheisestä teemasta siteeraen useita autenttisia uskomustarinoita. Teoksen lopussa on selittävä sanasto ja muutama pirutarina on esitetty kokonaisuudessaan, alkuperäisessä murreasussaan. Teos oli mielenkiintoinen, mutta jokseenkin raskas luettava, sillä yksityiskohtia oli edelleen paljon, vaikka Klemettinen sanoo keventäneensä väitöskirjaansa.