What do you think?
Rate this book
Yksi kevät
Pimeässä olimme turvassa. Pimeässä olimme kaikki samanvärisiä.
Laura Lähteenmäen romaani kertoo koskettavasti ja todesti punaisten tyttöjen tarinan Suomen sisällissodassa 1918.
Heitä on viisi. Tulisieluinen Linda, joka ottaa ohjat käsiinsä. Hiljainen Katri, joka myötäilee siskoaan. Pehmeä Aada, joka vilkuilee komeaa Peetua. Jenny, joka vain etsii jännitystä. Bea, joka parhaiten heistä ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu.
He voisivat olla tyttöjä tänään, mutta he taistelevat punaisten riveissä 1918. Tehtaantytöt on heitetty vallattuun huvilaan hoitamaan haavoittuneita - ilman kokemusta tai koulutusta. Vaikka kaikki saattoi hetken kuulostaa seikkailulta, on todellisuus kauhea ja vakava. Kun Peetu kannetaan paareilla sisään, on leikki viimeistään ohi ja tytöillekin annetaan aseet käteen. Lähteenmäen romaani kuvaa viiltävän koskettavasti viiden tavallisen tytön kohtalon yhtenä keväänä.
Laura Lähteenmäki (s. 1973) kirjoittaa sekä nuorille että aikuisille. Nuortenkirjailijana hän on saanut lukuisia tunnustuksia: Arvid Lydecken ja Anni Polva -palkinnot, IBBY:n kunniamaininnan, Finlandia Junior- sekä Topelius-palkintoehdokkuuksia.
Laura Lähteenmäen romaani kertoo koskettavasti ja todesti punaisten tyttöjen tarinan Suomen sisällissodassa 1918.
Heitä on viisi. Tulisieluinen Linda, joka ottaa ohjat käsiinsä. Hiljainen Katri, joka myötäilee siskoaan. Pehmeä Aada, joka vilkuilee komeaa Peetua. Jenny, joka vain etsii jännitystä. Bea, joka parhaiten heistä ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu.
He voisivat olla tyttöjä tänään, mutta he taistelevat punaisten riveissä 1918. Tehtaantytöt on heitetty vallattuun huvilaan hoitamaan haavoittuneita - ilman kokemusta tai koulutusta. Vaikka kaikki saattoi hetken kuulostaa seikkailulta, on todellisuus kauhea ja vakava. Kun Peetu kannetaan paareilla sisään, on leikki viimeistään ohi ja tytöillekin annetaan aseet käteen. Lähteenmäen romaani kuvaa viiltävän koskettavasti viiden tavallisen tytön kohtalon yhtenä keväänä.
Laura Lähteenmäki (s. 1973) kirjoittaa sekä nuorille että aikuisille. Nuortenkirjailijana hän on saanut lukuisia tunnustuksia: Arvid Lydecken ja Anni Polva -palkinnot, IBBY:n kunniamaininnan, Finlandia Junior- sekä Topelius-palkintoehdokkuuksia.
170 pages, Hardcover
Published January 1, 2018
4 people are currently reading
120 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 35 reviews
April 22, 2018
Laura Lähteenmäen nuortenkirja Yksi kevät kuvaa Suomen sisällissotaa ja sen jälkeistä aikaa nuorten tyttöjen silmillä. Tytöt ovat ystävystyneet samassa tamperelaisessa kenkätehtaassa, jossa he tekivät kuusipäiväistä työviikkoa kymmenen tuntia päivässä pienellä palkalla. Suomi oli jakaantunut kahtia valkoisiin ja punaisiin.
Kirjan nuoret ystävykset ajautuivat hoitamaan haavoittuneita kuukauden ajaksi ja viikoksi vakavampiin selkkauksiin.
Kirjan tyttöviisikko on enemmän tai vähemmän punaisten puolella olosuhteiden pakosta. Kukaan heistä ei ole miettinyt sotaa pitemmälle, vaan jokainen elää tässä ja nyt elämää. Osalla heistä on haaveita, mutta nälkä, lika ja pelko ahdistavat liikaa. Sota on ahdistanut heidät nurkkaan. Vain yksi ajatus voimistui heidän mielissä saarretussa kaupungissa.
Kirja kuvaa hienosti ja herkästi sisällissodan aikaa Suomessa.
Kirjan nuoret ystävykset ajautuivat hoitamaan haavoittuneita kuukauden ajaksi ja viikoksi vakavampiin selkkauksiin.
Kirjan tyttöviisikko on enemmän tai vähemmän punaisten puolella olosuhteiden pakosta. Kukaan heistä ei ole miettinyt sotaa pitemmälle, vaan jokainen elää tässä ja nyt elämää. Osalla heistä on haaveita, mutta nälkä, lika ja pelko ahdistavat liikaa. Sota on ahdistanut heidät nurkkaan. Vain yksi ajatus voimistui heidän mielissä saarretussa kaupungissa.
Kirja kuvaa hienosti ja herkästi sisällissodan aikaa Suomessa.
Read
April 21, 2018Rankasta aiheestaan – Suomen sisällissota – huolimatta Yksi kevät on myös muuta kuin sodan kauhua: se on kasvamista, tyttöyttä, omaa paikkaa, menetyksiä, aikuistumista. Viisi tyttöä päätyy vallattuun taloon haavoittuneiden hoitajiksi ja sieltä Tampereelle naiskaartiin. Kevät on julma, sen he saavat kokea.
Näkökulmia vaihdellen ja huolellisesti rytmittäen Lähteenmäki on kirjoittanut romaanin, jonka jännite pysyy terävänä alusta loppuun. Nuorille aikuisille suunnattu romaani sisällissodasta on haaste, mutta toivon sen päätyvän kohderyhmän käsiin. 170 sivussa saa kerrottua kaunokirjallisin, mutta oikeisiin historiallisiin tapahtumiin perustuen paljon.
Näkökulmia vaihdellen ja huolellisesti rytmittäen Lähteenmäki on kirjoittanut romaanin, jonka jännite pysyy terävänä alusta loppuun. Nuorille aikuisille suunnattu romaani sisällissodasta on haaste, mutta toivon sen päätyvän kohderyhmän käsiin. 170 sivussa saa kerrottua kaunokirjallisin, mutta oikeisiin historiallisiin tapahtumiin perustuen paljon.
April 22, 2018
4- tähteä
Tässä kirjassa on aiheena hiukan erikoisempi, johon en ole juuri nuortenkirjallisuudessa aiemmin törmännyt. Koska viimeisen vuoden sisään on ilmestynyt paljon vuoden 1918 sisällissodan tapahtumista, on hyvä, että myös nuorillekin on tarjolla aiheesta kirjallisuutta. Onhan tämä paljon mukavampi tapa saada tietoa valkoisten ja punaisten taistoista kuin kuivakka historiankirja. Lähteenmäki näyttää paneutuneen hyvin taustoihin, joten tämä viiden tytön tarina vaikuttaa hyvin uskottavalta. Muutamille henkilöille on jopa omat esikuvansa historiassa, joista Lähteenmäki mainitsee kirjan jälkisanoissa.
Mene, kuiskasin hänelle ja sanoin, että minäkin menisin heti, jos minulla olisi vielä koti jossain. (s. s. 70)
Sinänsä minua harmittaa, että kirjan tarina on jäänyt vain 163-sivuiseksi, sillä siihen sivumäärään ei mitenkään saa avattua viiden henkilöhahmon sisintä kovinkaan perusteellisesti. Tutuimmaksi tulevat Aada ja Bea, jotka ovat kirjan näkökulmahenkilöitä ja minäkertojia. He ovat myös hyvin läheisiä, ja nukkuvat hylätyssä huvilassa, jossa he hoitavat haavoittuneita punaisia, usein vierekkäin. Aada on hyvin herkkä js haavoittuvainen tyttö, joka joutuu nöyristelemään itsevarmalta vaikuttavan ja punaisten asialle maanisesti omistautuneen Lindan edessä. Linda nujertaa Aadaa kommentoimalla tämän pulskaa olemusta. Aada ystävystyy haavoittuneen pojan, Villen kanssa, mutta ei voi alkuun unohtaa Peetua, joka taistelee jossain punaisten joukossa. Aadaa huolettaa myös veljiensä kohtalo.
Velvollisuutemme on taistella! Linda kiljahti. Kansan kohtalo on kansan kädessä! (s. 93)
Bea uskaltaa vastustaa määrätietoista Lindaa, kun huomaa tämän olevan väärässä, mutta tämä ei riitä. Kokemattomat tytöt eivät ole lääkäreitä, ja monet potilaat menehtyvät hoidon puutteeseen. Pikku hiljaa Lindankin usko alkaa horjua, mutta hän pitää ylpeytensä viimeiseen asti. Lopussa tullaan kuitenkin huomaamaan, että Lindakin joutuu luopumaan periaatteistaan, kun sisällissodan päätyttyä punaisten joukossa taistelleita tyttöjä ei juuri pidetä arvossaan.
Ensimmäisinä he saivat vaatteet: housut ja villapaidat, huivit, panosvyöt ja takit. He pukivat ne ylleen ja laittoivat hameet nyssäköihinsä ja saivat käskyn viedä ne teatterille, he yöpyisivät siellä. Kun he olivat vieraissa, kankeissa vaatteissa, Tuntui, että ne kuuluivat jollekin toiselle ja että se mitä he tekisivät, ei ollut täysin heidän tekojaan. Uusi puku komensi heitä. (s. 73-74)
Yksi kevät on liikuttava kurkkaus nuorten tyttöjen elämään armottoman ajan vallitessa. Sellaisen ajan, jolloin kukaan ei oikein tiennyt, mitä oltiin tekemässä, vaikka mielipiteet olivat vahvoja. Osa kirjan tytöistä kokee kovan kohtalon, mutta joitakin onnistaa. Minulla oli hiukan vaikeuksia päästä tämän tarinan avulla mukaan siihen pelkoon ja ahdistukseen, mitä tuona aikana tyttöjen mielessä on ollut. Tarina on kuitenkin mielenkiintoinen kaikessa traagisuudessaan. Se on kerrottu sopivan keveästi mutta uskottavasti nuorten luettavaksi.
Mitä isä sanoisi, jos näkisi hänet nyt? (s. 106)
Tässä kirjassa on aiheena hiukan erikoisempi, johon en ole juuri nuortenkirjallisuudessa aiemmin törmännyt. Koska viimeisen vuoden sisään on ilmestynyt paljon vuoden 1918 sisällissodan tapahtumista, on hyvä, että myös nuorillekin on tarjolla aiheesta kirjallisuutta. Onhan tämä paljon mukavampi tapa saada tietoa valkoisten ja punaisten taistoista kuin kuivakka historiankirja. Lähteenmäki näyttää paneutuneen hyvin taustoihin, joten tämä viiden tytön tarina vaikuttaa hyvin uskottavalta. Muutamille henkilöille on jopa omat esikuvansa historiassa, joista Lähteenmäki mainitsee kirjan jälkisanoissa.
Mene, kuiskasin hänelle ja sanoin, että minäkin menisin heti, jos minulla olisi vielä koti jossain. (s. s. 70)
Sinänsä minua harmittaa, että kirjan tarina on jäänyt vain 163-sivuiseksi, sillä siihen sivumäärään ei mitenkään saa avattua viiden henkilöhahmon sisintä kovinkaan perusteellisesti. Tutuimmaksi tulevat Aada ja Bea, jotka ovat kirjan näkökulmahenkilöitä ja minäkertojia. He ovat myös hyvin läheisiä, ja nukkuvat hylätyssä huvilassa, jossa he hoitavat haavoittuneita punaisia, usein vierekkäin. Aada on hyvin herkkä js haavoittuvainen tyttö, joka joutuu nöyristelemään itsevarmalta vaikuttavan ja punaisten asialle maanisesti omistautuneen Lindan edessä. Linda nujertaa Aadaa kommentoimalla tämän pulskaa olemusta. Aada ystävystyy haavoittuneen pojan, Villen kanssa, mutta ei voi alkuun unohtaa Peetua, joka taistelee jossain punaisten joukossa. Aadaa huolettaa myös veljiensä kohtalo.
Velvollisuutemme on taistella! Linda kiljahti. Kansan kohtalo on kansan kädessä! (s. 93)
Bea uskaltaa vastustaa määrätietoista Lindaa, kun huomaa tämän olevan väärässä, mutta tämä ei riitä. Kokemattomat tytöt eivät ole lääkäreitä, ja monet potilaat menehtyvät hoidon puutteeseen. Pikku hiljaa Lindankin usko alkaa horjua, mutta hän pitää ylpeytensä viimeiseen asti. Lopussa tullaan kuitenkin huomaamaan, että Lindakin joutuu luopumaan periaatteistaan, kun sisällissodan päätyttyä punaisten joukossa taistelleita tyttöjä ei juuri pidetä arvossaan.
Ensimmäisinä he saivat vaatteet: housut ja villapaidat, huivit, panosvyöt ja takit. He pukivat ne ylleen ja laittoivat hameet nyssäköihinsä ja saivat käskyn viedä ne teatterille, he yöpyisivät siellä. Kun he olivat vieraissa, kankeissa vaatteissa, Tuntui, että ne kuuluivat jollekin toiselle ja että se mitä he tekisivät, ei ollut täysin heidän tekojaan. Uusi puku komensi heitä. (s. 73-74)
Yksi kevät on liikuttava kurkkaus nuorten tyttöjen elämään armottoman ajan vallitessa. Sellaisen ajan, jolloin kukaan ei oikein tiennyt, mitä oltiin tekemässä, vaikka mielipiteet olivat vahvoja. Osa kirjan tytöistä kokee kovan kohtalon, mutta joitakin onnistaa. Minulla oli hiukan vaikeuksia päästä tämän tarinan avulla mukaan siihen pelkoon ja ahdistukseen, mitä tuona aikana tyttöjen mielessä on ollut. Tarina on kuitenkin mielenkiintoinen kaikessa traagisuudessaan. Se on kerrottu sopivan keveästi mutta uskottavasti nuorten luettavaksi.
Mitä isä sanoisi, jos näkisi hänet nyt? (s. 106)
May 11, 2018
Mietin, olisiko nyt kirjoitettu sotaromaani nuorille, rautalangasta väännetty historiankuvaus oikeista ja vääristä, hurmeisella menneisyydellä repostelu.
Ei onneksi oltu. Oli kirjoitettu hyvin pienieleinen, hetkessä viihtyvä romaani, joka voisi oikeastaan olla ehkä aikuisten romaani - ainakin aikuistenKIN.
Yksi kevät kertoo tamperelaisesta tyttöporukasta, joilla yhteistä on oikeastaan vain työpaikka kenkätehtaalla. Jokaisen menneisyys viettää, ujuttaa heitä eri tavoin kansalaissotaa kohti - jonkun sukulainen on aatteen mies, joku kaipaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, muutamalla ei ole mitään mihin palata. Kaikilla on nälkä.
Tytöt hoitavat sairaita, mutta taisteluiden tullessa yhä lähemmäksi, on pakko tehdä ratkaisuja. Yksi palaa kotiin, mutta muut liittyvät naiskaartiin. Kirjan lopussa kirjailija kertoo, kuinka tämä historiallisesti todellinen kaarti toimi vain vajaan viikon eikä saanut juuri mitään aikaan. Jokainen tytöistä on oma persoonansa, mikä tekee kirjasta hyvällä tavalla fragmentaarisen ja repivän. On vaikea uskoa tyttöjen omiin kertomuksiin, kun toiset näkevät asiat niin eri tavalla.
Historiallisen romaanin lisäksi luokittelisinkin Yksi kevät-teoksen psykologiseksi romaaniksi.
Kaikki draamailu, ylilyönnit, mässäily puuttuvat Lähteenmäen romaanista. Sota on pieniä asioita, ennen kaikkea pelkoa, nälkää ja jatkuvaa pakoa, yritystä selvitä siihen, mitä tulevaisuudeksi ei oikein edes voi kutsua. Aika kuluu, hiukset kasvavat, anteeksiantoa sopii toivoa - jokainen löytäköön oman tiensä eteenpäin.
Ei onneksi oltu. Oli kirjoitettu hyvin pienieleinen, hetkessä viihtyvä romaani, joka voisi oikeastaan olla ehkä aikuisten romaani - ainakin aikuistenKIN.
Yksi kevät kertoo tamperelaisesta tyttöporukasta, joilla yhteistä on oikeastaan vain työpaikka kenkätehtaalla. Jokaisen menneisyys viettää, ujuttaa heitä eri tavoin kansalaissotaa kohti - jonkun sukulainen on aatteen mies, joku kaipaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, muutamalla ei ole mitään mihin palata. Kaikilla on nälkä.
Tytöt hoitavat sairaita, mutta taisteluiden tullessa yhä lähemmäksi, on pakko tehdä ratkaisuja. Yksi palaa kotiin, mutta muut liittyvät naiskaartiin. Kirjan lopussa kirjailija kertoo, kuinka tämä historiallisesti todellinen kaarti toimi vain vajaan viikon eikä saanut juuri mitään aikaan. Jokainen tytöistä on oma persoonansa, mikä tekee kirjasta hyvällä tavalla fragmentaarisen ja repivän. On vaikea uskoa tyttöjen omiin kertomuksiin, kun toiset näkevät asiat niin eri tavalla.
Historiallisen romaanin lisäksi luokittelisinkin Yksi kevät-teoksen psykologiseksi romaaniksi.
Kaikki draamailu, ylilyönnit, mässäily puuttuvat Lähteenmäen romaanista. Sota on pieniä asioita, ennen kaikkea pelkoa, nälkää ja jatkuvaa pakoa, yritystä selvitä siihen, mitä tulevaisuudeksi ei oikein edes voi kutsua. Aika kuluu, hiukset kasvavat, anteeksiantoa sopii toivoa - jokainen löytäköön oman tiensä eteenpäin.
December 15, 2018
Yllättävän rankka lukukokemus eikä todellakaan "vain nuortenkirja". Laura Lähteenmäki onnistuu tavoittamaan hienosti sodan kauheudet ilman mässäilyä. Epätietoisuus ja pula kaikesta on kuluttavaa.
May 17, 2018
Olisi se miltei viisi tähteä, mutta vinkkausta ajatellen tai enemmän heikkoja lukijoita ajatellen pohdin sekoittaako tuo kertojaäänen vaihtuminen. Toivottavasti ei.
Minusta kirja oli yllättävän ahdistava. No ehkä minulle, koska tätä aihetta on tullut nyt luettua vähän joka näkökulmasta ja tässä mentiin sitten nuoren ihon alle, mikä viiltää minua aina. Eli ahdistusvaroituksen annan kyllä vinkatessa (esim. verrattuna Kohosen Miehuuskokeeseen tämä paljon ahdistavampi). Mutta ahdistava kirjahan on yleensä hyvä. Niin tämäkin. Vinkkaussettiin menee varmasti.
Minusta kirja oli yllättävän ahdistava. No ehkä minulle, koska tätä aihetta on tullut nyt luettua vähän joka näkökulmasta ja tässä mentiin sitten nuoren ihon alle, mikä viiltää minua aina. Eli ahdistusvaroituksen annan kyllä vinkatessa (esim. verrattuna Kohosen Miehuuskokeeseen tämä paljon ahdistavampi). Mutta ahdistava kirjahan on yleensä hyvä. Niin tämäkin. Vinkkaussettiin menee varmasti.
November 19, 2018
Laura Lähteenmäen Yksi kevät on onnistunut kuvaus nuorten tyttöjen osallistumisesta sisällissotaan. Kuvattavia hahmoja on niin monta, että hahmot jäävät etäisiksi, mutta toisaalta saadaan kerrottua monta erilaista tarinaa, eikä yhtä totuutta toitoteta.
Tyttöjen kasvaminen ja nuoruus on kuvattu aidon tuntuisesti, sisällissota puolestaan inhimilliseksi tragediaksi ja kaaokseksi, jossa jokainen seilaa kohtalonsa armoilla. Teos ei kuitenkaan käy liian ahdistavaksi, sillä armoakin tässä kirjassa on.
Lähteenmäen nuortenkirja on hyvä lisä sisällissotakirjallisuuteen, ja se myistutti hienosti siitä, kuinka nuorina ihmisten on pitänyt ottaa vastuu omasta elämästään ja muittenkin elämästä.
Tyttöjen kasvaminen ja nuoruus on kuvattu aidon tuntuisesti, sisällissota puolestaan inhimilliseksi tragediaksi ja kaaokseksi, jossa jokainen seilaa kohtalonsa armoilla. Teos ei kuitenkaan käy liian ahdistavaksi, sillä armoakin tässä kirjassa on.
Lähteenmäen nuortenkirja on hyvä lisä sisällissotakirjallisuuteen, ja se myistutti hienosti siitä, kuinka nuorina ihmisten on pitänyt ottaa vastuu omasta elämästään ja muittenkin elämästä.
April 16, 2018
Yksinkertainen ja "helppo"tarina vaikeasta ja kipeästä aiheesta. Ehkäpä on tarpeen kirjoittaa vuodesta 1918 myös nuorille. Kovin yksityiskohtaisesti ei sisällissodan kamaluuksiin pureuduta ja kirjan eriluonteiset tytöt selviävät taisteluista hengissä, pelastuvat vankileiriltä eikä ketään raiskata tai pahoinpidellä. Rakkaatkin selviävät. Jatkuva nälkä ja puute ja ympärillä olevien enimmäkseen tuntemattomien sotilaitten haavojen hoitaminen ja satunnaiset kuolemat ovat kirjan rankinta antia eli siinä mielessä kirja käy kyllä nuoremmallekin lukijalle.
Päähenkilö on yksinkertainen hyväntahtoinen nuori nainen, joka vai ajautuu tilaanteesta toiseen joukon mukana, eikä oikein itsekään ymmärrä miksi asiat ajautuvat koko ajan hullummiksi, vaikka niiden piti parantua. Aika ohuiksi kirjan henkilöt jäävät ja historiallisille tarinoille tyypilliseen tapaan, hahmojen ajattelu vaikuttaa kovin naiivilta ja yksioikoiselta.
Ei tämä huono ollut, mutta eivätpä kyllä näiden tyttöjen ohuet tarinat minua kovin syvältä koskettaneetkaan.
Sopii teemavinkkauksiin ja hyllyvälivinkkauksiin. Ankea kansi karkoittaa varmasti jo ihan itsestään kaikki kevyempää lukemista etsivät.
Päähenkilö on yksinkertainen hyväntahtoinen nuori nainen, joka vai ajautuu tilaanteesta toiseen joukon mukana, eikä oikein itsekään ymmärrä miksi asiat ajautuvat koko ajan hullummiksi, vaikka niiden piti parantua. Aika ohuiksi kirjan henkilöt jäävät ja historiallisille tarinoille tyypilliseen tapaan, hahmojen ajattelu vaikuttaa kovin naiivilta ja yksioikoiselta.
Ei tämä huono ollut, mutta eivätpä kyllä näiden tyttöjen ohuet tarinat minua kovin syvältä koskettaneetkaan.
Sopii teemavinkkauksiin ja hyllyvälivinkkauksiin. Ankea kansi karkoittaa varmasti jo ihan itsestään kaikki kevyempää lukemista etsivät.
This entire review has been hidden because of spoilers.
February 27, 2020
Kevät vuonna 1918. Viisi nuorta naista, oikeastaan vasta tyttöä, päätyvät sairaanhoitajiksi tyhjään kartanoon hoitamaan sisällissodassa haavoittuneita sotilaita. Tytöt ovat aatteeltaan punaisia, mutta eivät ymärrä paljoakaan siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Sisällissota on lähinnä epämääräistä uhkaa, jonka vuoksi pitää sinnitellä ja kärsiä jatkuvasta puutteesta ja pelosta.
Kirja on sen verran lyhyt, että kovin syvällisesti ei sisällissodan kauheuksiin ehditä pureutua. Myös päähenkilöt jäävät kovin etäisiksi, eivätkä heidän kohtalonsa juurikaan koskettaneet minua. Vaihtuva minäkertoja tuo yleensä mukavasti vaihtelua näkökulmiin, mutta tässä tapauksessa se rikkoo jo valmiiksi pinnallista kerrontaa liikaa. Olisin halunnut päästä kunnolla sisälle nuorten kokemaan pelkoon ja ahdistukseen, mutta nyt tunteita vain raapaistiin pinnalta.
Toisaalta kirja on lyhyytensä ansiosta sopivan nopealukuinen ja aiheeltaan kiinnostava/uskottava, joten ehkä nuoret innostuvat tästä minua enemmän.
Kirja on sen verran lyhyt, että kovin syvällisesti ei sisällissodan kauheuksiin ehditä pureutua. Myös päähenkilöt jäävät kovin etäisiksi, eivätkä heidän kohtalonsa juurikaan koskettaneet minua. Vaihtuva minäkertoja tuo yleensä mukavasti vaihtelua näkökulmiin, mutta tässä tapauksessa se rikkoo jo valmiiksi pinnallista kerrontaa liikaa. Olisin halunnut päästä kunnolla sisälle nuorten kokemaan pelkoon ja ahdistukseen, mutta nyt tunteita vain raapaistiin pinnalta.
Toisaalta kirja on lyhyytensä ansiosta sopivan nopealukuinen ja aiheeltaan kiinnostava/uskottava, joten ehkä nuoret innostuvat tästä minua enemmän.
April 27, 2018
Suomen historia ei ole ollut viime vuosina mitenkään hirvittävän suosittu aihe lasten- ja nuortenkirjallisuudessa, mutta satavuotisten myötä on myös sitä käsittelevää kirjallisuutta julkaistu jonkin verran. Laila Kohosen Miehuuskoe 1917 käsitteli itsenäisyytemme alkuvaiheita Savonlinnassa, ja nyt Laura Lähteenmäen "Yksi kevät" (WSOY, 2018) pureutuu sisällissodan tapahtumiin Tampereella.
Lähteenmäki kirjoittaa viidestä nuoresta tytöstä, jotka työskentelevät aluksi sairaanhoitajina, kunnes liittyvät punakaartin naiskomppaniaan. Sisällissota näyttäytyy päähenkilöille epämääräisenä myllerryksenä, johon sekoittuu aatteen paloa, joukon muodostamaa painetta ja ennen kaikkea epätietoisuutta siitä, mitä ylipäätään on meneillään. Sodan julmuus tulee ilmi ja vaikka kuolema on romaanissa vahvasti läsnä, löytyy lopusta kuitenkin pilkahdus toivosta ja onnellisesta tulevaisuudesta.
Lukijallekin saattaa sotatapahtumista jäädä vähän epämääräinen kuva, mikäli tämä ei tunne aihetta sen tarkemmin, mutta tarkoituksena onkin ensisijaisesti kuvata sodan kurimukseen tempautuneiden ihmisten tunteita ja ajatuksia. Lopusta löytyvän lähdeluettelon avulla tarjotaan kuitenkin mahdollisuus ottaa faktat haltuun, mikäli aihe sattuu innostamaan enemmän.
Pieni virhe kirjasta löytyy: tytöt eivät ole takuulla saaneet "painaa rynkkyä vasten poskeaan" (s. 84), mutta muuten ajankuva tuntuu olevan ihan hyvin kohdallaan.
Suomen historiasta kiinnostuneena lukijana tartuin kirjaan suurin odotuksin, mutta pieneksi pettymykseksi se osoittautui. Suurimpana ongelmana pitäisin sitä, että päähenkilöt jäävät lopulta aika etäisiksi. Hieman yli 160-sivuisessa romaanissa ei siihen oikein ole riittävästi sivuja, eikä poukkoileva näkökulma auta sekään muodostamaan tunnesidettä tyttöjoukkoon.
En siis oikein saanut romaanista kunnollista otetta, joten saattaa olla, että yläkouluvinkkauksissa pitäydyn jatkossakin Veriruusuissa.
Nuoren lukijan mielipide teoksesta olisi enemmän kuin kiinnostava kuulla!
Lähteenmäki kirjoittaa viidestä nuoresta tytöstä, jotka työskentelevät aluksi sairaanhoitajina, kunnes liittyvät punakaartin naiskomppaniaan. Sisällissota näyttäytyy päähenkilöille epämääräisenä myllerryksenä, johon sekoittuu aatteen paloa, joukon muodostamaa painetta ja ennen kaikkea epätietoisuutta siitä, mitä ylipäätään on meneillään. Sodan julmuus tulee ilmi ja vaikka kuolema on romaanissa vahvasti läsnä, löytyy lopusta kuitenkin pilkahdus toivosta ja onnellisesta tulevaisuudesta.
Lukijallekin saattaa sotatapahtumista jäädä vähän epämääräinen kuva, mikäli tämä ei tunne aihetta sen tarkemmin, mutta tarkoituksena onkin ensisijaisesti kuvata sodan kurimukseen tempautuneiden ihmisten tunteita ja ajatuksia. Lopusta löytyvän lähdeluettelon avulla tarjotaan kuitenkin mahdollisuus ottaa faktat haltuun, mikäli aihe sattuu innostamaan enemmän.
Pieni virhe kirjasta löytyy: tytöt eivät ole takuulla saaneet "painaa rynkkyä vasten poskeaan" (s. 84), mutta muuten ajankuva tuntuu olevan ihan hyvin kohdallaan.
Suomen historiasta kiinnostuneena lukijana tartuin kirjaan suurin odotuksin, mutta pieneksi pettymykseksi se osoittautui. Suurimpana ongelmana pitäisin sitä, että päähenkilöt jäävät lopulta aika etäisiksi. Hieman yli 160-sivuisessa romaanissa ei siihen oikein ole riittävästi sivuja, eikä poukkoileva näkökulma auta sekään muodostamaan tunnesidettä tyttöjoukkoon.
En siis oikein saanut romaanista kunnollista otetta, joten saattaa olla, että yläkouluvinkkauksissa pitäydyn jatkossakin Veriruusuissa.
Nuoren lukijan mielipide teoksesta olisi enemmän kuin kiinnostava kuulla!
April 1, 2022
Kirja on näköjään luokiteltu nuortenkirjoihin, mutta sopii kyllä aikuisikäisenkin luettavaksi, ehkä paremminkin aikuiselle? Se, mistä pidin, oli uuden perspektiivin saaminen sisällissotaan näiden nuorten tyttöjen kautta, mutta lukiessani tunsin jostain syystä silti suorastaan pitkästyväni. Eniten minua häiritsi se, että ohuessa kirjassa oli monta hahmoa, joihin en sitten ehtinyt tutustua pintaa syvemmältä, he jäivät lopultakin varsin etäisiksi. Tapahtumien sijoittuminen omalle kotiseudulle, Tampereelle, teki sisällissodan ajan kuvauksesta puhuttelevan.
May 11, 2018
Todella hienoa ja tärkeää, että sisällissotaa ja erityisesti Tampereen kiihkeitä tilanteita kuvataan myös nuorten tyttöjen näkökulmasta, nuorille helpolla ja kiinnostavalla tavalla. Teoksen henkilöihin, heidän ajatuksiinsa ja motiiveihinsa, en vaan kokenut pääseväni oikein käsiksi. Ainakaan niin syvällisesti kuin olisin halunnut. Kuvaus tuntui jäävän hivenen pintapuoliseksi, vaikka omalla tavallaan toki koskettikin.
May 23, 2021
Hieno kuvaus viidestä nuoresta tytöstä sisällissodan kurimuksessa. Lähteenmäki kuvaa tarkasti tasapainoilua nuoren elämän tunnemyrskyjen, ystävyyssuhteiden ja virallisten velvollisuuksien välillä. Itsellä kesti hetken päästä kirjan maailmaan, mutta pian tarina ja hahmot veivät mukanaan.
Teoksen sotateema on valitettavan ajankohtainen tänäkin päivänä ja vaikka kyseessä on historiallinen romaani, voi sen kautta hyvin pohtia myös tämän päivän kysymyksiä.
Teoksen sotateema on valitettavan ajankohtainen tänäkin päivänä ja vaikka kyseessä on historiallinen romaani, voi sen kautta hyvin pohtia myös tämän päivän kysymyksiä.
August 31, 2019
Herkkä, kaunis ja täsmällinen kuvaus kevään 1918 tapahtumista neljän nuoren naisen näkökulmasta. Luin täsmänä ysien genrekirjallisuus-vinkkaukseen (historiallinen fiktio). Lähti lainaan vinkkauksen lopuksi, mistä olin tietty aivan onnessani.
February 26, 2019
Laura Lähteenmäen Yksi kevät on yksi monista Suomen sisällissodan muistovuonna julkaistuista kirjoista, jotka tarjoavat uutta näkökulmaa vuoden 1918 tapahtumiin. Poikkeuksellista Yhdessä keväässä on se, että kyseessä on nuortenkirja ja tällä kertaa ääneen pääsevät punaisten joukkoihin päätyvät teinitytöt. Työläistyttöjen tarinat ja syyt solmia hihaansa punainen nauha ovat erilaisia, mutta Lähteenmäki tuo tapahtumat ja kokemukset tunnelmallisella kielellään mahdollisimman lähelle nykylukijaa.
Keskiössä on viisi tyttöä ja kertojanrooli on jaettu hieman epätasaisesti tyttöjen kesken. Eniten äänessä on Aada, joka politiikkaa enemmän on kiinnostunut romantiikasta ja päätyy punaisten joukkoon sairaanhoitajaksi lähinnä palkkion ja ystäviensä houkuttamana. Linda on joukosta kiihkomielisin, se joka tahtoisi johtaa ja tarttua aseisiin. Lindan perää pitää ja salaisuuksia säilyttää hänen syrjäänvetäytyvämpi siskonsa Katri. Elämää ja huumoria joukkoon tuo hetken aikaa Jenny ja parempaa sukua oleva Bea taas on kiinnostunein pohtimaan yhteiskunnallisia epäoikeudenmukaisuuksia.
Lähteenmäki pohtii sisällissotaa kaikkia osapuolia ymmärtävästä näkökulmasta ja tuo esiin, miten vastapuoli leimaa kouluttamattomista sairaanhoitajatytöistä paholaisia, vaikka he eivät edes pääse juuri aseita käyttämään. Humaani tarkastelu ja upea, kohtaloihin mukaansa imaiseva kuvaus ovat ehdottomasti Yhden kevään vahvuuksia. Sisällissodan pahin synkkyys ja raakuudet pysyttelevät kuitenkin sivuilta poissa, eikä Lähteenmäki koske yhtä rankkoihin kysymyksiin kuin Westön Missä kuljimme kerran tai Linnan Täällä Pohjan tähden alla.
Arvio blogista Siniset helmet: https://sinisethelmet.wordpress.com/2...
Keskiössä on viisi tyttöä ja kertojanrooli on jaettu hieman epätasaisesti tyttöjen kesken. Eniten äänessä on Aada, joka politiikkaa enemmän on kiinnostunut romantiikasta ja päätyy punaisten joukkoon sairaanhoitajaksi lähinnä palkkion ja ystäviensä houkuttamana. Linda on joukosta kiihkomielisin, se joka tahtoisi johtaa ja tarttua aseisiin. Lindan perää pitää ja salaisuuksia säilyttää hänen syrjäänvetäytyvämpi siskonsa Katri. Elämää ja huumoria joukkoon tuo hetken aikaa Jenny ja parempaa sukua oleva Bea taas on kiinnostunein pohtimaan yhteiskunnallisia epäoikeudenmukaisuuksia.
Lähteenmäki pohtii sisällissotaa kaikkia osapuolia ymmärtävästä näkökulmasta ja tuo esiin, miten vastapuoli leimaa kouluttamattomista sairaanhoitajatytöistä paholaisia, vaikka he eivät edes pääse juuri aseita käyttämään. Humaani tarkastelu ja upea, kohtaloihin mukaansa imaiseva kuvaus ovat ehdottomasti Yhden kevään vahvuuksia. Sisällissodan pahin synkkyys ja raakuudet pysyttelevät kuitenkin sivuilta poissa, eikä Lähteenmäki koske yhtä rankkoihin kysymyksiin kuin Westön Missä kuljimme kerran tai Linnan Täällä Pohjan tähden alla.
Arvio blogista Siniset helmet: https://sinisethelmet.wordpress.com/2...
May 26, 2021
Aihe on kiinnostava ja sellainen, että en siitä kauheasti tiedä, mutta koin kirjoitustyylin aluksi todella etäännyttäväksi eikä se herättänyt minussa oikein mitään tunteita. Vaihtuvat kertojat vain pahensivat tilannetta tekemällä kokonaisuudesta pinnallisen ja sekavan, erityisesti kirjan toisessa osassa. Hahmot jäivät etäisiksi ja tuntuivat ärsyttävän yksiulotteisilta.
Yllättäen kirjan viimeinen kolmannes tuntui minusta sitten kuin eri kirjalta ja oli ylivoimaisesti kirjan parasta antia. Siinä oli selkeä kertojanääni ja hieman ahdistava tunnelma. Tarina tuli ihan eri tavalla lähelle verrattuna kirjan ensimmäiseen ja toiseen kolmannekseen. Olisin antanut 2 tai 2,5 tähteä ilman viimeistä kolmannesta, mutta kirjan loppupuoli yllätti niin positiivisesti, että annan 3 tähteä.
Yllättäen kirjan viimeinen kolmannes tuntui minusta sitten kuin eri kirjalta ja oli ylivoimaisesti kirjan parasta antia. Siinä oli selkeä kertojanääni ja hieman ahdistava tunnelma. Tarina tuli ihan eri tavalla lähelle verrattuna kirjan ensimmäiseen ja toiseen kolmannekseen. Olisin antanut 2 tai 2,5 tähteä ilman viimeistä kolmannesta, mutta kirjan loppupuoli yllätti niin positiivisesti, että annan 3 tähteä.
April 29, 2018
Kirjan aihe - sisällissota nuorten tyttöjen näkökulmasta - on tärkeä, ja voin myöntää etten ole aikaisemmin ollut kiinnostunut lukemaan sisällissodasta kertovia kirjoja, koska käsittääkseni ne on usein kerrottu miesten näkökulmasta. Minulle ei ole koskaan aikaisemmin tullut vastaan nuortenkirjaa sisällissotaan liittyen, ja siksi Yhdestä keväästä kiinnostuin.
Tarinan tapahtumat tuntuivat kuitenkin etenevän liian nopeasti, ja päähenkilöt jäivät etäisen tuntuisiksi. Olisin kaivannut kirjaan lisää pituutta, jotta tapahtumia ei olisi tarvinnut kiirehtiä.
Tarinan tapahtumat tuntuivat kuitenkin etenevän liian nopeasti, ja päähenkilöt jäivät etäisen tuntuisiksi. Olisin kaivannut kirjaan lisää pituutta, jotta tapahtumia ei olisi tarvinnut kiirehtiä.
December 2, 2018
Hieno kirja punaisten ja valkoisten sodan jaloista Tampereelta. Nuoret tytöt hoitavat haavoittuneita lähes ilman kokemusta ja ilman kunnon kuvaa siitä mitä on tapahmassa ja missä mennään. He ovat punaisten puolella, kuka mistäkin syystä. He ilmoittautuvat naisten kaartiin jossa vaikuttavat viikon verran ja sitten kaikkien viiden tiet eroavat. Kuinka nuoret selviävät tällaisesta koettelemuksesta, kuinka sota vaikutti nuoriin. Tässä oli hieno kuvaus siitä ajanjaksosta.
January 30, 2024
Romaani viidestä nuoresta tytöstä Suomen sisällissodassa Tampereella, yhtenä keväänä, yhtenä syksynä, 1918. Kunkin elämä piirtyy omanlaisenaan punaisten puolella, haavoittuneiden hoidosta kohti vapautta, kullakin tavallaan. En ole varma, pidinkö kertojaratkaisusta, mutta muuten romaani kietoi maailmaansa.
September 15, 2019
Mukaansatempaava, ajatuksia herättävä mutta ei liian ahdistava kuvaus nuorista tytöistä sisällissodassa. Teksti herättää henkiin viiden erilaisen tytön näkökulmat, tarina kulkee ruohonjuuritasolla ja kertoo pienten ihmisten suurista valinnoista.
May 18, 2020
This was great and touching reading experience. I love history but I have never been interested in wars, but civil war is somethinhg that has interested me. This was heartbreaking and potrayed suffering and fear well.
May 12, 2018
3,5 ⭐
July 7, 2018
Mielenkiintoinen aihe, mutta toteutus jäi vaisuksi. Hahmotkin jäivät etäisiksi.
June 7, 2019
Jotenkin jäi sellainen fiilis, että aiheesta olisi voinut saada enemmän irti. Toki kyseessä on tietokirjan sijasta nuortenkirja, mutta silti.
Kiinnostava näkökulma synkkään aiheeseen.
Kiinnostava näkökulma synkkään aiheeseen.
June 23, 2019
Enpä nyt tiiä
January 20, 2021
Helmet 10: Kirjan nimessä on numero
Hyödyllinen muistutus historiasta. Sopivan mittanen teos.
Hyödyllinen muistutus historiasta. Sopivan mittanen teos.
September 12, 2021
Oikein kauniisti kirjoitettu kirja, mutta se olisi kyllä voinut olla pidempi. Loppu oli minusta vähän tylsä. Olisi ollut mukava saada tietää hahmoista enemmänkin. :)
March 19, 2022
Tämä aihepiiri kiinnostaa minua kovin. Tarina oli punottu mielenkiintoisesti eri näkökulmista ja antoi miettimisen aihetta historian tapahtumista.
Displaying 1 - 30 of 35 reviews