Vauva on syntynyt. Elämä on juuri sellaista kuin pitääkin, kun kaksi toistaan rakastavaa on saanut ihmeellisen lapsen, jolla on äidin nenä, isän hiusraja ja molempien vankkumaton luotto ruoka-aikojen, kakan ja päiväunien pelastavaan kolmiyhteyteen. Elämä on täydellistä. Tai olisi, jos vaaleanpunaisen vauvakuplan keskelle ei vähän väliä rysähtäisi meteoriitteja, kuten kasvatusvinkkejä tuputtavia appivanhempia, vereslihalla olevia nännejä, itkukohtauksia (niin lapsen kuin äidin) sekä orastavia parisuhdekriisejä. Vielä kun sekaan heitetään jatkuva oman ajan, unen, aivotoiminnan ja seksin puute, ollaankin jo vauvavuoden ytimessä. Miten kukaan voi selvitä tästä täysjärkisenä? Karoliina Sallinen-Pentikäisen #vauvavuosi jatkaa kolmekymppisen kaupunkilaispariskunnan Usvan ja Juhan Tee se itse -vauva -romaanissa (2016) alkanutta matkaa vanhemmuuden hämmentävään maailmaan. Sallinen-Pentikäisen teksti on raikkaan suorapuheista, lämminhenkistä ja hauskaa luettavaa. Tuttuun tapaan romaania elävöittävät Sanni Kariniemen ilmeikkäät, mustavalkoiset piirroskuvat.
Kirjailijan esikoisteos oli viihdyttävä, tästä toisesta en tykännyt. Oli taas kaikki niin vaikeeta, meni samaan kastiin Hullu kuin äidiksi tullut kirjan kanssa. Ei olisi ehkä kannattanut lukea näitä kahta niin lähekkäin, nyt ei kummastakaan jäänyt oikein mitään kunnolla edes mieleen, muuta kuin se että oli vaikeeta.
Kirja oli lämpimään ja humoristiseen sävyyn kirjoitettu. Veresti hyvin muistoja siitä ajasta, milloin oma esikoiseni oli juuri syntynyt. Kaikki olivat uutta ja ihmeellistä. Kirja kertoi juuri näistä asioista. Millaista on olla vanhempi pienelle vauvalle. Miten elämä muuttuu. Siitä, miten parisuhde voi ensimmäisen vauvavuoden aikana. Kaikki ei aina ole yhtä vaaleanpunaista vauva kuplaa. Välillä luin kirjaa naurunkyyneleet silmistä valuen. Huumori ja teksti oli aivan osuvaa. Juuri näinhän se vauvavuosi meni. Suosittelen kirjaa jokiselle ensimmäistä lasta odottavalle tai jo useamman lapsen vanhemmille, jotka haluavat kutitella muistoja tästä ajasta. Teos on upea!
Aivan ihana! Rentoa luettavaa, paikoin kliseinen muttei överisti. Hahmot olivat samastuttavia ja arkiläheisiä. Tarina hellyyttävä ja hauska. Tykkäsin #vauvavuosi aiheista mitä ensivanhempana kohtaa tutkaillessa keskustelupalstoja. Suosittelen tätä kaikille ensiäideille!
Semmonen välipalakirja/taustaäänikirja. Ei muuttanut (mun, lapsettoman) maailmaa tai lisännyt tietoa, mutta ihan viihdytti. Stereotypioilta ei tämä genrekirja välty, mutta ehkei tarvitsekaan.
Hyvä jatko-osa edelliselle kirjalle, luin tämän yhteen putkeen sen kanssa. Tämä ei ehkä ihan samalle tasolle yltänyt, mutta hyvä ja hauska kirja tämäkin. Kolmatta osaa odotellessa.
Varsin leppoisa äänikirja vanhemmuuteen kasvamisesta ja sen haasteista. Paikoin kirja hieman ärsytti, sillä en ollut varma onko se sarkastinen vai tosissaan stereotypioidensa kanssa. Todennäköisesti liikkeellä oltiin huumorilla, mutta oma jaksaminen sen suhteen ei nyt riittänyt. Välipalakirjaksi kuitenkin oiva.