Vuosi tavaratalossa

by Meri Kuusisto

Viihdyttävän satiirisessa romaanissa tavaratalosta muodostuu ihmissielun vertauskuva.

Franz on joutunut väärin perustein pois työstään autokoulun opettajana ja on nyt tavaratalon työntekijähierarkian alimmalla askelmalla. Kuukaudeksi kerrallaan hänet määrätään aina uudelle osastolle asiakkaiden unelmia toteuttamaan. Vähitellen Franzille valkenee, mitä kaikkea kerran niin loistelias tavaratalo kätkee uumeniinsa: rakkautta ja itsetuhoa, juonittelua ja epätoivoa. Sovituskopin ja kassan välissä tehdään valintoja, jotka määrittävät koko elämää: keitä me haluamme olla ja keitä todellisuudessa olemme?

Franz on valmis uhrautumaan, kun tavaratalon sydän on vaarassa – mutta kuinka hänen oman sydämensä käy?

Genres: Finnish Literature

345 pages, Hardcover

Published August 1, 2018

Reviews

[Hilla]

"Franz on joutunut väärin perustein pois työstään autokoulun opettajana", paitsi että ne perusteet ei varsinaisesti ole vääriä.

Antaisin tälle mielelläni paljon enemmän tähtiä, koska tykkäsin kirjoitustyylistä ja aiheista, mutta en vaan pääse yli siitä, että ilmeisesti kaikkien mielestä on ihan fine, että 37-vuotias seurustelee teinin kanssa? Missään vaiheessa ei mitenkään kommentoida tai kyseenalaisteta tätä, jopa toisen teini-ikäisen äiti on ilmeisesti sitä mieltä, että on ihan ok olla ihastunut oppilaaseen ja antaa sen ihastuksen edetä?

Muuten tämä tosiaan olisi helposti voinut saada neljäkin tähteä, tykkäsin roboteista ja Mads Mikkelsenista ja osin samaistuin päähenkilöönkin. Kaiken kaikkiaan tosi yllättävä teos, eikä yhtään sellainen kuin odotin.

[meri]

Jaahas. Sujuva kieli, ihan kiinnostavia hahmoja, erikoisia ihmisyyden vertauksia tavarataloa apuna käyttäen. Plussaa miehen itseinhon ja syömishäiriön käsittelystä. Olen ehkä liian tyhmä mutta moni asia jäi edelleen epäselväksi. Ja eikö riitä, että aikuisen ja nuoren ikäero on suuri, onko nuoren välttämättä oltava alaikäinen? Häiritsi koko ajan ja päähenkilöä vaikea sympata.

Varmasti tarkoituksellista Stockmann-dissausta mutta eikö voisi edes vähän omaperäisemmän settauksen keksiä tälle tavaratalolle? Ja miksi somistajalla ei ollut nimeä, oliko otsatukka niin merkittävä tekijä? Ihan ok, ei mitään mieleenjäävää.

[Tomi]

Kirjan teemat ovat ihan kiinnostavia, mutta en pitänyt rakenteesta tai tyylistä juuri lainkaan. Muistelin pitäneeni Kuusiston Amerikkalaisesta jonkin verran, mutta tässä mentiin syvälle sellaiseen "hassut vaatteet ja kampaukset"-absurdiuteen josta tulee mieleen keskinkertainen suomalainen teatteri ja josta en yhtään pidä.

[Satu]

Tämän lukeminen oli itselleni varsinaista pakkopullaa. En jotenkin saanut kirjasta oikein mitään irti ja tavaratalo tapahtumapaikkana jäi kuitenkin liian taka-alalle kaiken päähenkilön pohdinnan ja päänsisäisen myrskyn keskellä.

[Erja Linnonmaa]

Meri Kuusiston kirjoja on aina ilo lukea. Pidän niiden jotenkin nyrjähtäneestä huumorista kovasti.
Miljöö, helsinkiläiselle aika tutun tuntuinen tavaratalo ja päähenkilön, ujon epäonnen soturin, tavarataloharjoittelija Franzin rakkauselämän kiemurat ovat tämän tarinan herkullinen yhdistelmä. Robottien kapina ja henkilökunnan organisoima lääkediilaus tuovat tarinaan lisäkierrettä. Onneksi loppu on onnellinen. Vinkkaan varmasti.

[Eve Lumerto]

Ymmärrän täysin miksi tämä uppoaisi johonkuhun toiseen. Kirjoitustyyli ei kuitenkaan vedonnut minuun, koska vaikka tarina sinänsä oli toiveikas, putosi kerronta hieman liikaa inhorealistiseen kategoriaan, jossa jokainen tavallinen arkinen ilmiö symboloi elämän ankeutta. Uskon, että tämä on jollekin toiselle lukijalle hyvin oivaltava kirja. Minulle kaikki ideat ja tapahtumat vain sattuivat tuntumaan puhkikulutetuilta, eikä se ole kirjan syy.

[Mikko Saari]

Hauskasti äkkiväärä kirja. Franzin harjoittelijavuosi tavaratalossa etenee kuukausi kerrallaan ja saavuttaa joka kuukausi hullumpia käänteitä. Tarinassa on satiiria työelämästä, Franzin itsetunnon kehityksen tutkiskelua ja absurdin fantastisia käänteitä. Henkilögalleria on ehkä hiukkasen stereotyyppistä, mutta hyvin tavaratalossa kuitenkin viihtyi.

[Sanna-Mari]

Herkullisista asetelmista hieman vinksahdukseen päättyvä romaani tavaratalon raa'asta arjesta...tai no, fantasiaelementein koristellusta arjesta. Franz on hauskan kulmikkaaksi rakennettu hahmo joka kantaa tarinaa hyvin koko matkan. Mukavan erilainen romaani.

[secondaccident]

Ei ole pitkään aikaan kiukuttanut yhtä paljon minkään kirjan lgbt-representaatio. Herran vuonna 2018 voisi kuvitella, että jos aikoo lgbt-asioista kirjoittaa, niin olisi muutakin tarjottavaa kuin kliseinen isäsuhde ja surkeaa stereotyypittelyä.

[Heidi]

Mainio, satiirinen kasvukertomus omanarvontunteen löytämisestä.

[Virva Lehto]

Kirja ei tuntunut aluksi lähtevän ollenkaan. Sitten alkoi sujua, kun päähenkilö pääsi itseensä ja oman sisäisen tutkintaan. Robotit oli minulle liikaa.

[Kirsi]

Ei ollut sitä mitä odotin, mutta en voinut keskenkään lopettaa. Ei tarinalla ollut minulle juuri mitään antaa.

[Johanna]

(2018)
Aivan ihastuttava ulkoasu kirjalla, mutta sisältö ei jaksanut ollenkaan kiinnostaa.

[Päivi P.]

Franz työskentelee tavaratalossa, kipuilee isäsuhteen, syömishäiriön ja seksuaalisen suuntautumisen kanssa. Elämänilo ja rauha löytyy.