Saari

by Veera Salmi

Suosikkikirjailijan ravisteleva romaani kovia kokeneista lapsista.

Tämä on kirja oudoista katoamisista, hylätyistä, orvoista ja vähän kreiseistä tyypeistä, pölyisistä radanvarsista ja pimeistä ullakoista.

Mutta tämä on myös kirja kaukaisesta saaresta, jossa voi olla rauhassa ja vapaa. Kirja unelmasta, siitä että huominen tulee ja on eilistä parempi.

Ja Korjaamosta, joka voi auttaa juuri sinua.

Genres: Finnish Literature, Young Adult

350 pages, Hardcover

First published January 1, 2018

Reviews

[Petri Saarela · Rating 1 out of 5]

Kyllä taidan olla nyt vakuuttunut, että Veera Salmen tuotanto ei Puluboita lukuunottamatta ole minun juttu. Saari oli loputtoman puuduttava teos muutaman sorretun, väärinymmäretyn ja/tai hyljeksityn lapsen toiveesta parempaan elämään ja eskapistisen irtioton kuvausta. On vaikea nähdä, että kuka kohderyhmästä (esiteinit, varhaisnuoret) jaksaisi lukijaa aliarvioivan yliselittämisen ja lässyttämisen vuoksi kirjaa loppuun asti lukea ja kirja on kiinnostavasta lähtöasetelmastaan huolimatta tapahtumaköyhä muutamaa käännekohtaa lukuunottamatta.

Vähän samaa teemaa sivuten Radio Popov oli paljon kiinnostavampi kokonaisuus.

[Mai Laakso · Rating 5 out of 5]

Veera Salmen nuortenkirjassa Saari matkataan mm. Hansaman, Malalan, Morriksen ja Edisonin matkassa. Kirja on mielikuvituksellinen seikkailutarina ja elämässäpärjäämiskamppailu noin 15-vuotiaana. Yksinäiset lapset, jotka ovat kokeneet elämässä ylitsepääsemättömiä ongelmia, on kirjan yksi teemoista, toinen on ystävyys, kolmas on muiden samankaltaisten auttaminen ja neljäs kadonneet lapset.
Kirjan päähenkilöt ovat tavalla tai toisella traumatisoituneet ja kaipaavat muutosta omaan elämäänsä kaukana vanhemmista, koulusta, kenties kiusaajista jne. Nämä elämän kaltoin kohtelemat lapset lähtevät hauskalle seikkailulle, mutta seikkailu muuttaa muotoaan koko ajan, kuten elämäkin. Kaukana pois ihmisten silmistä, aikuisten valvonnasta ja järjestyksestä, voi myös tulla ongelmia.
Veera Salmi on lähtenyt pohtimaan kirjassaan suuria asioita, jotka koskettavat murrosikäisten maailmaa. Lähtöajatus voi olla mainio, mutta mitä sitten tapahtuu, voi olla huonompi juttu. Kirjan loppu on kuitenkin hyvin valoisa, joten nuorilla on sittenkin toivoa paremmasta maailmasta.

[Linnea]

Veera Salmen Saari on hieman haastavasti kirjoitettu, mutta mukaansatempaava kirja elämän kolhimista nuorista jotka seuraavat unelmaansa paremmasta huomisesta Tyynenmeren saarelle. Vaikka aikuisaivoni kamppailivat uskottavuusasioiden parissa, oli kirja sanomaltaan tärkeä ja kaunis. Rikkinäisen voi korjata ja lopputulos voi olla entistä ehompi.

[Samu · Rating 5 out of 5]

En jaksa just nyt kirjottaa mitään pidempää arviota, mutta sen sanon, että tässä on ihan täydellinen Samu-kirja. Veera Salmi on hands down parhaita tämän hetken lasten- ja nuortenkirjailijoita Suomessa.

Saari tekee niin hyvää mun sydämelle. <3

[Assikatsum · Rating 4 out of 5]

Ihana kirja, nuorille suunnattu mutta antaa "vanhemmallekin" lukijalle ajateltavaa. Mielikuvituksellinen ja seikkailuhenkinen, hauskasti kirjoitettu, täynnä osuvia oivalluksia ja vertauskuvallisia ilmauksia. Kipeistäkin asioista voi selvitä huumorilla ja etenkin puhumisella, sillä että kertoo jollekulle "niistä häiskistä jotka aivojesi pimeissä sopukoissa elävät - kun niistä kertoo, ne voi tuoda päivänvaloon ja niistä voi kehittyä ihan kunnollisia tyyppejä jotka auttavat Sinua laittamaan asiasi kuntoon" (tämä oli yksi niistä söpöistä ja ihanista vertauskuvista, jotka hymyilyttivät). Elämästä, unelmista, surusta, ystävyydestä, vapaudesta, hulluudesta, kuolemasta, muiden auttamisen kautta tapahtuvasta itsensä korjaamisesta. Tarina nappaa hyvin mukaansa ja sen kyydissä haluaa pysyä - hyvän kirjan merkki, kertojan tapa puhua lukijalle hymyilytti ja sai ajoittain nauramaankin. Jäi hyvä fiilis, tämä on sellainen kirja jonka voi lukea mielellään uudestaankin. Luettu ellibsin kirjastosovelluksen kautta e-kirjana.

Tarinan hahmot: teini-ikäisiä n. 15-vuotiaita nuoria, alle 18-vuotiaita. Päähenkilöt: Hansama, Malala, Morris, Simon (auttava aikuinen joka on Hansamalle kuin veli). Muut henkilöt: Edison, Noname/Zhara, Rastas, Jamal.
- Kertojana toimii Hansama, joka luonnehtii itseään sellaiseksi lapseksi, jonka kanssa vanhemmat eivät oman lapsensa halua olevan tekemisissä. Hyvin yksinäinen ainoa lapsi, jonka paras ystävä on mielikuvituskaveri, pingviini Pingis Boltsinen joka on hyvä pingiksessä ja tuo aina hyvää mieltä. Hansama kertoo aluksi, miten päätti kadota ja lavasti kuolemansa. Ullakolla piilotellessaan hän varasti tavaraa ullakkovarastoista ja myi niitä nettikaupassa, suunnitteli tulevaisuutta tarkoituksenaan muuttaa Saarelle - hän oli nähnyt dokumentteja ja tehnyt suunnitelmia Ecuadorin lähistöllä olevasta asumiskelpoisesta saaresta. Saari on paikka jossa voi asua vapaana maailman paineista ja vaatimuksista, ilman aikuisten määräilyä. Hansama pyörittää nettisivulla Saaren foorumia, jonka kautta pyritään auttamaan lapsia ympäri maailman ikävistä tilanteista selviämiseksi. Jos joku täyttää heti kaikki 5 Saarelle kutsumiskriteeriä, aletaan tehdä järjestelyjä henkilön saamiseksi Saarelle. Muuta: Hansama on lahjakas huijaamaan, sulavasanainen ja nauttii valehtelusta. Kirjan loppupuolella tulee selväksi että vanhemmat olivat aikoneet lähettää hänet koulukotiin tms, koska eivät enää pärjänneet rakkaan lapsensa kanssa. Hansaman näkökulmasta vanhemmat olivat olleet etäisiä ja kiireisiä ja hän oli joutunut olemaan aina yksin. Saarelle mentäessä Hansaman mielikuvituskaveri Pingis näyttäytyy Hansamalle surullisena ja etäisenä hahmona eikä enää tuo aurinkoista ja iloista mieltä. Hansamalla on heräileviä tunteita Malalaa kohtaan, mutta tunteet eivät etene käytöksen tasolle. Hansaman nimi: ahdistuskohtauksessa hoettu "ihansama, ihansama, hansama..." :(
- Malala on tehnyt töitä koko nuoren ikänsä. Tehdasonnettomuudessa vammautumisen jälkeen hänet lennätettiin toiselle puolen maailmaa leikattavaksi, ja onnettomuus ikäänkuin pelasti hänet lapsivaimoksi joutumiselta. Malala on fiksu ja rauhallinen, päämäärätietoinen, tietää paljon kasvien viljelystä ja maailman epäkohdista. Leikkauksien jälkivaivana on silloin tällöin lonkkakipuja. Malala organisoi ja suunnittelee tehokkaasti Saaren rakentamista ja nettifoorumin kehittämistä.
- Morris joutui eräänä päivänä todistamaan isoisänsä kuoleman. Räystäältä tippuneet jääpuikot olivat koituneet isoisän kohtaloksi. Morris päätti lähteä, kun äiti muuttui isoisän kuoleman takia pelkäksi ihmisen kuoreksi ja tuntui, ettei oikein millään ole mitään merkitystä. Mellakoita tapahtui Morrisin kotikaupungissa usein, joten sellaisen aikana oli helppoa kadota. Morris tapasi tytön nimeltä Rastas, ja heistä tuli ystäviä. Ikävä kyllä Morris lähti Saarelle ilman Rastasta... ja se kadutti häntä jälkeenpäin.
- Simon on lentokentällä siivoushommissa. Hansama muistuttaa Simonia kadonneesta pikkuveljestään, joten hän auttaa Hansamaa suunnittelemaan Saarelle lähtöä ja väärentämään passeja ja asiakirjoja joita lentoja varten tarvitaan. Simonin elämä on Hansaman näkökulmasta töissäkäyntiä ja sohvalla rötköttämistä videopelejä pelaten, siis silloin kun Simon ei auta Saaren asioissa (toimittamalla kutsukirjeitä Saarelle - kirjaston kirjojen väliin piilotettuna, auttamalla kuljetuksissa Saarelle jne). Simonilla on siisti irokeesi jota hän toisinaan värjäilee sateenkaaren väreihin. Simonin perintöhotelli HaMaMorissa (Hansama, Malala, Morris) kaikki neljä viettävät hetken aikaa ennen lentoa Ecuadoriin ja matkaa pienestä satamakaupungista veneellä Saarelle. Saarelle päästyään he alkavat rakentaa paikasta asuttavaa. Simonin täytyy palata aikuisen elämään, mutta hän lupaa olla yhteyksissä ja apuna Saaren asioissa.
- Edison ottaa yhteyttä isoveljensä kuoleman jälkeen. Edisonin kohdalla kriteerit täyttyvät heti, ja hänen saapuessaan Saarelle sinne tulee uutta hyvää energiaa. Edisonia vaivaa kuitenkin se, että pikkuveli Jamal jäi kotikaupunkiin; hän haluaisi veljensä Saarelle...
- Jamal on 5-vuotias Edisonin pikkuveli. Kun Rastas on tarkoitus hakea Saarelle, lähdetään samalla hakemaan Jamal mukaan (jos hän haluaa tulla - häntä pyydetään miettimään asiaa, ja olemaan kertomatta kenellekään). Rastas ja hänen koiransa sekä Jamal saadaan Saarelle (Simonin passiväärennökset toimivat hyvin ja rahaa riittää? ;)), ja hetken on tosi kivaa, kunnes paljastuu että Jamal onkin kertonut vanhemmilleen että vieras ihminen kertoi isoveljen lähettäneen hänet hakemaan Jamalia saarelle - vanhemmat olivat ottaneet yhteyttä poliisiin ja poliisi seurannut porukkaa. Kiinniottotilanteessa Jamal ja Edison jättäytyvät kiinni, Malala tipahtaa kalliolta alas ja kuolee heti, Hansama, Rastas, koira ja Morris pelastautuvat veneeseen ja pakenevat.
- Loppujen lopuksi, Edison ja Jamal palaavat kotiin missä vanhemmat ovat onnesta soikeina kun saavat lapsensa takaisin ja heillä on siis kaikki hyvin. Hansama ja muut perustavat yhdessä Korjaamon, jonka kautta auttavat lähiyhteisönsä lapsia ja tietysti edelleen ylläpitävät nettifoorumia. Malalan kasvot ikuistetaan Korjaamon logoon, niin hänen aurinkoinen hymynsä ei koskaan katoa. Ympäri maailman perustetaan muitakin Korjaamoja, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. "Anna hyvän kiertää ja tee jotain pientä auttaaksesi".
- Mikä tarinassa oli "totta" ja mikä Hansaman liioittelua, sen saa päättää lukija itse, sanoo Hansamakin. Ehkä Saarta ei oikeasti ollut, ehkä se oli vain kuvitelmaa ullakolle linnoittautuneen pojan päässä. Tai ehkä olikin vain nettifoorumin Saari, virtuaalinen Saari joka oli osittaista kuvitelmaa mutta kuitenkin "oikeasti" olemassa. Tai ehkä tarina kokonaisuudessaan olikin niinkuin Hansama kertoi (Hansaman maailmassa, jossa tarina tapahtuu, se ehkä realistisesti voisi olla mahdollista. Tosimaailmassa katoaminen ja passi- yms. väärennösten tekeminen ja huomaamaton matka Tyynenmeren saarelle asumaan tuskin onnistuisi). MUTTA: ei sillä oikeasti ole mitään merkitystä. Tätä kirjaa ei kannata lukea kriittisellä "no ei tollasta ny oikeesti voi tapahtua, pyh" -asenteella ;)
- kannattaa lukea joskus uudestaan, vaikka onkin nuorille suunnattu. Jäi hyvä fiilis.

[Aarne Pohjois-Koivisto · Rating 4 out of 5]

Young adult seikkailu on tämän genre aivan selkeästi.

Kirjassa kourallinen nuoria joko lavastaa kuolemansa, tai katoaa muilla tavoin jäljettömiin, voidakseen perustaa oman paratiisikodon syrjäiselle Saarelle maailman toiselle puolelle. Saari on ollut Malalan, Hansaman ja jonkun kolmannen (jonka nimeä en muista?) haave jo pitkään. Suunnitelman toteuttaminen sisältää suuria riskejä; on väärennettävä passeja, matkustettava lentokoneilla ja muuta, ja he ovat vasta teini-ikäisiä. Nuoria yhdistää kova kohtalo; he kaikki ovat saaneet kärsiä rankkoja menetyksiä, huonoista olosuhteista tai hirviövanhemmista.

Kirja on pohjavireeltään optimistinen ja elämänmyönteinen. Nuoret onnistuvat pitkälti kaikessa mihin ryhtyvät ja Saari muodostuu heille aidoksi paratiisiksi ainakin joksikin aikaa. Kirja on todella leppoisaa luettavaa tässä mielessä - haaveet toteutuvat, elämä on ihanaa. Saarelle tulee vähitellen lisää porukkaa. Nuoret pitävät sieltä käsin yllä Korjaamoa, nettipalvelua, jonka kautta autetaan kaikkein huonoimmassa jamassa olevia nuoria ympäri maailman.

Kirja on kuvaus ystävyydestä, suuresta irtiotosta, seikkailusta, luonnosta... Kirjassa ei esiinny romansseja tai väkivaltaa juuri lainkaan. Tämä on vain puhdasta seikkailua ja haaveilua. Kerronnassa otetaan usean eri henkilön näkökulmia, kun he kaikki vuorollaan kertovat tarinansa - miten päätyivät Saarelle? Millainen lapsuus heillä oli ollut? Kaikilla siis rankka.

Lopussa Saari purkautuu yllättävän nopeasti, ja kirjan jännite jotenkin katoaa tyystin. Jotain dramaattista myös tapahtuu. Kirjan loppukin on silti onnellinen.

[Heidi · Rating 5 out of 5]

Voi mahdoton sentään, kuinka mahtavan ja puhuttelevan kirjan juuri luin! Veera Salmen Saari yllätti minut totaalisesti. Sain huikean lukumatkan Selviytyjät-TV-sarjan ja Kärpästen herra -romaanin tyyliin - muttei kuitenkaan sinne päinkään. Kirjassa erilaisia kohtaloita taakkaanaan kantavat lapset ottavat ohjat omiin käsiinsä pelastaakseen itsensä yksinäisyydeltä ja surulta, aikuisten vilahdellessa tarinassa lähinnä statistin roolissa. Kaikkein tärkeintä on saavuttaa vapaus. Siihen eivät aikuiset kuulu.

Jos lörpöttelet minusta vanhemmillesi, tapahtuu pelkkää huonoa. Toistan vielä varmuuden vuoksi: Pelkkää huonoa! (s. 12)

Kirja alkaa kirjeellä, jonka Hansama on kirjoittanut muiden Saaren asukkaiden kanssa, ja jonka he ovat jakaneet kirjojen väliin pelastettavien lasten löydettäviksi. Tämän jälkeen tarinansa kertoo poika, Hansama, joka on niin yksinäinen, että päättää lavastaa oman kuolemansa sytyttämällä talonsa ullakon tuleen ja katoamalla savuun. Hän asuu piilossa ullakoilla, tienaa elantonsa myymällä korjaamiansa rikkinäisiä tavaroita ja tutustuu täysi-ikäiseen irokeesipäiseen Simoniin, josta tulee hänelle hyvin tärkeä isovelihahmo.

Kirjan keskeinen hahmo, Zhahra, tuttavallisemmin Noname, ei koskaan ole Saarella mukana, mutta hänellä on kaksi tärkeää tarkoitusta elämässään: olla vakavasti sairaan siskonsa Aishan tukena ja selvittää mystisesti "savuun kadonneiden" lasten kohtalo. Nämä kadonneet henkilöt esiintyvät kirjan sivuilla tarinan edetessä kukin vuorollaan ja kertovat ennemmin tai myöhemmin omat, surulliset tarinansa. Kaikkia heitä yhdistää se, etteivät he voi asua enää kotonaan.

Pyyhi oikea nimesi mielestäsi. Sulje silmäsi, hengitä syvään, ole hetki ilman nimeä. Avaa silmäsi, mielikuvittele Saari edessäsi. Millä nimellä toivoisit että sinua kutsuttaisiin tästä lähtien? (s. 158)

Malala on tyttö, joka on kasvanut kahvipensaiden keskellä (mikä on hauska yhteensattuma, sillä Hansaman vanhemmat ovat töissä kahvitehtaalla). Malalan mitta täyttyy, kun hänen isänsä alkaa järjestää tytön naimakauppoja. Malala viestittelee Hansaman kanssa, joka on kertonut omasta unelmastaan, Saaresta, ja kutsuu tytön luokseen syrjäiseen Hotelli MaHaMoriin, jossa he voivat piileksiä ennen saarelle menoa. Mukaan liittyy myös kilpikonneista kiinnostunut Morris. Nämä lapset junailevat Simonin avustuksella itsensä autiolle saarelle keskelle Tyyntämerta ja alkavat hoitaa sieltä käsin muiden lasten pelastamista. Pian he kuitenkin huomaavat, kuinka raskaaksi se käy, koska eiväthän he voi auttaa kaikkia.

VIISIKOHTAINEN VALINTAPERUSTELISTA

1. Mikään asia ei tuota iloa. Tuntee olonsa tooooooooodella lohduttomaksi.
2. Suhde vanhempiin on huono tai suhdetta ei ole.
3. Suhde muihin mahdollisiin "auttaja-aikuisiin" on huono tai suhdetta ei ole.
4. Suhteet ystäviin ovat huonot tai suhteita ei ole.
5. Näkyvissä ei ole mitään, mikä saattaisi muuttaa lohduttoman tilanteen paremmaksi. (s. 154-155)

Saarelle saapuu kuitenkin myöhemmin vielä Edison, joka rakastaa kaikenlaisten keksintöjen tehtailua. Edisonia jää kuitenkin vaivaamaan pikkuveli, joka jäi vielä hänen lapsuudenkotiinsa. Myös Morrisilla on jäänyt eräs tärkeä henkilö, Rastas-niminen tyttö, mantereelle. Pitäisikö lasten hakea vielä muutama ihminen lisää saarelle, ja missä kohtaa on vedettävä raja? Malala on sitä mieltä, etteivät he voi olla ikuisuuksiin saarella, ja siitä tulee erimielisyyksiä. Simon ei enää halua olla saarella, sillä hänellä on oma elämä mantereella, eikä hän haluaisi joutua vaikeuksiin lasten salakuljettamisesta saarelle.

Kirja avaa nuorten henkilöhahmojen taustoja ja menneisyyttä sivu sivulta lisää, paljastaa, miksi he tarvitsevat Saarta, enkä voi olla liikuttumatta näistä tarinoista. Nämä nuoret ihmiset puhaltavat yhteen hiileen ja kokoontuvat joka ilta iltanuotiolle puimaan tuntemuksiaan. Huumoriakin mahtuu mukaan, sillä eivät nämä lapset koko ajan murehdi menneisyyttään. Silti lukijalla on koko ajan yhdessä lasten kanssa pelko siitä, että kaikki se vapaus tulee jonain päivänä loppumaan. Välillä sitä myös toivoo, sillä lasten tulevaisuus vaikuttaa niin häilyvältä. Täytyy olla olemassa suunnitelma B.

- Pelkkä avaruus on ääretön. Vapaudellakin on aina rajat--- (s.248)

Olen hieman yllättynyt kirjan loppuratkaisusta. Mielestäni se on aika rohkea veto, eikä mene yleisten olettamusten mukaisesti. Se hienous kirjallisuudessa onkin, ettei aina kaiken tarvitse mennä sovinnaisesti oikein, mutta silti asiat päättyvät onnellisesti. Ei tosin aivan kaikkien kohdalla...

Saari on loistavasti punottu tarina kodeista, lapsista, yksinäisyydestä, surusta, ystävyydestä, yhteistyöstä, selviytymisestä, peloista ja vapaudesta. Monisäikeinen tarina vuorottelee surun ja ilon puolella ja tuo lukijalleen toivoa, mutta saa tämän välillä pelkäämään, mitä tuleman pitää. Välillä epäilen kaiken olevan vain unta ja unelmaa: onko Saarta olemassakaan? Kirjan lopussa on myös hauska osio, jossa on leikkimielisiä selviytymisohjeita, kuten miten sytytät nuotion, teet säkkikasvimaan tai loihdit helppoa ruokaa. Suosittelen tätä kirjaa noin 11-15-vuotiaille sekä ehdottomasti myös aikuisille.

[Elina Rouhiainen]

Sujuvaa kieltä, paljon tasoja. Hahmoihin jäi tietty etäisyys, mutta tässä tapauksessa se ei haitannut. En ahminut tätä läpi, mutta nautin mielikuvituksellisuudesta.

[Mikko Saari · Rating 3 out of 5]

Veera Salmi tunnetaan erityisesti Puluboi-lastenkirjoistaan. Salmi kirjoittaa kuitenkin myös nuortenkirjoja. Olen nyt tässä muutaman kuukauden sisään lukenut kaikki neljä tähän asti ilmestynyttä Salmen nuortenkirjaa. Saari (2018) on niistä vanhin, sen jälkeen ovat ilmestyneet Kaunis ilma kuolla (2020), Olin niinku aurinko paistas (2021) ja Oboin kirja (2022).

Saari on monipuolinen kirja, joka kertoo joukosta paikkaansa hakevia nuoria. Päähenkilö Hansama kauhistelee vanhempiensa elämää tehtaan tuotantokoneiston rattaina, joten hän reippaana nuorena järjestää ullakolle tulipalon ja lavastaa kuolevansa – mutta oikeasti hän vain katoaa ja muuttaa asumaan autioille ullakoille. Hän tutustuu Simoniin, jonka kautta asuinpaikaksi järjestyy syrjäinen hylätty hotelli. Hansama saa sinne seurakseen Malalan ja Morriksen, kaksi muuta hylkiötä.

Kolmikko onnistuu hankkiutumaan hotellista Tyynellämerellä sijaitsevalla paratiisisaarelle, jonne rakentuu pieni utopiayhteisö. Nuoret elävät auvoisaa elämää saarellansa, auttavat muita vaikeissa tilanteissa olevia lapsia ja nuoria, mutta karu totuus on, ettei mikään utopia kestä loputtomiin. Entä sitten kun elämä saarella ei ole enää mahdollista, syystä tai toisesta? Miten jatkaa siitä eteenpäin.

Saari on vauhdikas kirja, joka kertoo ystävyydestä, unelmista ja siitä, kuinka maailmaa voi konkreettisesti muuttaa paremmaksi. Siinä mielessä tämä on siis aika idealistinen maailmanparannuskirja. Ja mikäpä siinä, olen vankasti sitä mieltä, että nuorille on syytä tarjoilla optimismiakin, eikä vain nihilististä tuomionmaalailua.

Jokin kirjan reippaassa, lukijaa paljon puhuttelevassa tyylissä vähän tökki. Aiheet ovat toisaalta hyvin vakavia, toisaalta kirja on todella kepeä ja nopealiikkeinen. Tarinahan on aivan uskomaton, mutta toisaalta se kyllä kyseenalaistaa oman uskottavuutensa ihan itsekin. Siihen ei siis kannata takertua. Tarina on hauska ja toisaalta omiaan pohdituttamaan.

Tai sitten voin antaa asian olla. Ei ole tärkeää uskotko siihen, että tarinani on totta. Tärkeää on vain se, että uskot itseesi! Uskot siihen, että sinä osaat tarvittaessa lentää, ainakin unelmissasi!

[Karoliina · Rating 2 out of 5]

Monet kuvailevat tätä vaikeaksi kirjaksi, mutta se on joko nuorten lukijoiden aliarvioimista tai näkemistä vain heikompien lukijoiden kautta. 16v lukupiiriläiset kuvailivat kirjaa nopealukuiseksi ja niin kuvailisin minäkin. Jäin odottamaan haastavaa, mutta palkitsevaa lukukokemusta. Kirja tai hahmot eivät ikävä kyllä päässeet ihon alle ja kokemus jäi aika kädenlämpöiseksi.

Kirja tavoitti hienosti lasten ja nuorten anarkistisuuden ja herätti ajatuksia huonosta vanhemmuudesta. Vaatiiko hyvä vanhemmuus muuta kuin lapsen huomaamisen? Kirja ei mässäillyt pahoinvoinnilla ja huonojen vanhempien skaala alkoi kiireisistä vanhemmista ja päättyi lapsensa aikuiselle miehelle naittaviin vanhempiin. Kirjasta jäi aika moralisoiva fiilis, sellainen että sen tarkoituksena on valjastaa kaikki huomaamaan ja parantamaan ympärillään olevat yksinäiset lapset. Ei siis mikään huono agenda, mutta tavoittaako ja koskettaako viesti nuoria kirjamuodossa? Tämä on varmaankin kirja, jota opettajat tulevat luetuttamaan nuorilla.

Hyvin kirjoitettu, mutta ei onnistunut vaikuttamaan tai vakuuttamaan. Voi kai tätä vinkata vähän erikoisempaa lukukokemusta kaipaavalle.

[Marmota · Rating 3 out of 5]

Nappasin kirjan sillä ajatuksella, että se on kevyttä ja mielenkiintoista luettavaa. Olihan se nuorten osastolta ja nuorten-/YA-kirjallisuus uppoaa minulle vallan mainiosti. Alussa en kyllä kovin hyvää vaikutelmaa saanutkaan, kirjoitustyyli sopisi lastenkirjaan paremmin, kuvailu oli elottoman oloista ja tarinan uskottavuus oli aika matalalla. Ei, en tarkoita sitä, että fiktion täytyisi olla samalla tavalla uskottavaa, kuin oikean maailman, mutta hei: lapsi/nuori onnistuu lavastamaan oman kuolemansa ja pakenee Tyynenmeren saarelle. Ja se onkin sitten vasta alkua.

Mukana on Simon, joka auttaa kirjan päähenkilöitä ja toimii ns aikuisen roolissa. Pitkään en voinut ajatella muuta, kuin "Milloin tämä tyyppi näyttää kyntensä ja on yhtä hämärä/vaarallinen kuin miltä vaikuttaa?".

Vaikka hahmojen vaikeista menneisyyksistä kerrottiin, vasta "valintalista" (jota en avaa sen tarkemmin, koska spoilerit) avasi silmiäni siihen, miten rankkoja aiheita kirjassa loppupelissä käsitellään.

Kirja kävi yhä vain uskomattomammaksi, mitä pidemmälle se eteni. Pidin kuitenkin hahmoista, ainakin enimmäkseen. Pidin myös siitä, että jos olisin nuorena teininä tarttunut tähän kirjaan, se olisi todennäköisesti ollut jopa voimavara. Nyt olen mielestäni vaan liian vanha tälle kirjalle. Kirjoitustyyli on leikittelevää ja omaan makuuni liian sekavaa, kaikki on loppupeleissä aina täysin huoletonta ja meininki on lapsekasta. Pidin kuitenkin siitäkin, että kirja on moderni, siinä käsitellään tärkeitä aiheita nuorille lukijoille sopivalla tavalla ja se todella on kevyttä luettavaa.

Summa summarum, 3/5 ja sekin kenties puhtaasti sen takia, että en löytänyt tätä nuorena, vaan vasta aikuisena.

[Erja Linnonmaa · Rating 2 out of 5]

Pidin tästä kirjasta kovasti: saaresta, ullakoista, valintaperustelistasta, Korjaamosta. Juoni poukkoili kuitenkin liikaa ja kerronnan rytmi oli minun mieleeni liian katkonainen, mikä teki pitkästä tarinasta hengästyttävän. Kokonaisuutena haastava luettava. Kokeilen vinkata kutosille, seiskoille, kaseille?

[Terhi · Rating 3 out of 5]

Joukko syrjäytyneitä, hylättyjä, yksinäisiä... nuoria löytää toisensa ja perustaa oman ”valtakuntansa” kaukaiselle Tyynenmeren saarelle. Nuortenkirja kertoo, miten eri tavoin maailman nuoret voivat olla onnettomia: köyhyys, vanhat traditiot, eriarvoisuus, välinpitämättömät vanhemmat... ja miten ystävyys ja unelmat parantavat. Varttuneemmalle lukijalle tarina on paikoin epäuskottava, uskomattomat asiat tapahtuvat liian helposti,kuten matka talvisesta Pohjolasta maailman toiselle puolelle tropiikkiin, ja aikuisista ja kriiseistä annetaan yksinkertaistettu mustavalkoinen kuva.