What do you think?
Rate this book
Veitola
Girls meets Sex and the City. Veitolan tekstien avoimuus antaa vertaistukea niin ura- ja parisuhdevalintojaan poteville parikymppisille kuin niille nelikymppisille, jotka näkevät Marian vaiheissa oman aikuistumisensa kaaren. Miten syömishäiriön kanssa painiskelleesta nuoresta naisesta tuli aikuinen, jonka ulkonäön ruotiminen tuntuu välillä olevan koko kansan huvia? Miten naisesta, joka oli vuosia kaikkien lapsettomuuden valinneiden suomalaisnaisten idoli, tuli liki nelikymppisenä äiti? Miten nainen, joka kärsii kroonisesta migreenistä, on pystynyt luomaan menestyvän työuran, joka vaatii ympäripyöreitä päiviä ja pomopaikan vastuut?
Marian avoimuus ja kaunistelematon tapa kertoa elämästään on valtavan harvinaista herkkua. Hän uskaltaa tuoda kipeätkin kohdat esille, sillä hän tietää, miten paljon tukea saa siitä, kun tietää, ettei ole yksin. Veitola on kuin kauan kadoksissa ollut sisko. Hänessä on paljon samaa kuin itsessä, mutta hän on silti aivan erilainen. Hänen tapaamistaan odottaa ja samalla sairaalloisesti jännittää. Hänet tuntee, mutta samalla hän on täysin tuntematon. Veitolalla on monet kasvot, mutta mitä me hänestä todella tiedämme?
Maria on televisiotoimittaja ja käsikirjoittaja. Kolumnisti ja vapaa kirjoittaja. Tyylimuusa ja naapurintyttö. Yleisön riepottelema räsynukke ja median jalustalle nostama fashionista. Kadehdittu ja kauhisteltu. Karismaattinen ja vahva, herkkä ja haavoittuva. Veitolassa Maria on tätä kaikkea.
Marian avoimuus ja kaunistelematon tapa kertoa elämästään on valtavan harvinaista herkkua. Hän uskaltaa tuoda kipeätkin kohdat esille, sillä hän tietää, miten paljon tukea saa siitä, kun tietää, ettei ole yksin. Veitola on kuin kauan kadoksissa ollut sisko. Hänessä on paljon samaa kuin itsessä, mutta hän on silti aivan erilainen. Hänen tapaamistaan odottaa ja samalla sairaalloisesti jännittää. Hänet tuntee, mutta samalla hän on täysin tuntematon. Veitolalla on monet kasvot, mutta mitä me hänestä todella tiedämme?
Maria on televisiotoimittaja ja käsikirjoittaja. Kolumnisti ja vapaa kirjoittaja. Tyylimuusa ja naapurintyttö. Yleisön riepottelema räsynukke ja median jalustalle nostama fashionista. Kadehdittu ja kauhisteltu. Karismaattinen ja vahva, herkkä ja haavoittuva. Veitolassa Maria on tätä kaikkea.
352 pages, Hardcover
First published January 1, 2018
26 people are currently reading
232 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 72 reviews
August 3, 2018
Kirja bloginlukijasukupolvelle: pyörii yleisten aiheiden ympärillä samoilla ajatuksilla ja kokemuksilla kuin tuhat muuta kirjaa, kolumnia ja blogia. Simppeleitä, hiomattomia lauseita, toistoa, kursivointia (joka jostain syystä nykyään katsotaan usein tekstissä tarpeelliseksi, kuten muutkin typografiset kikat - eikö viesti muuten mene perille? Ehkä ei niille, jotka eivät ole tottuneet lukemaan kirjoja). Kuluneita ja jotenkin noloja nostalgisointeja (miksi kaikki on aina nuorena juoneet "halpaa valkkaria" ja miksi kaikki stadin nelikymppiset ovat aina käyneet Soda-baarissa, eikä ihan vaan baarissa? Jotain teennäisen coolia tässä on), eikä mitään uutta sanottavaa. Koko konsepti tökkii pian: olen lukenut näitä kolumneja jo teininä, ei kai enää tarvitsisi? Silloin tyyli vetosi, nyt se tuntuu, noh, epäkypsältä. Alkaa epäilyttää jo ensimmäisillä sivuilla, kun Veitola hehkuttaa Sex and the City -sarjaa, josta hänen mukaansa "löytyy vastaukset ja vertaistuki kaikkiin tarvittaviin tilanteisiin" (mikä on muuten järjetön lause ylipäätään) - pelottava ajatus, vaikka viihdyttävä ohjelma olikin. Veitolan omat analyysit teksteistään eivät ole järin syvällisiä. Lisäksi stoorit ovat epäkiinnostavia, vaikka aiheet ovatkin globaaleja ja ajattomia - joka ikinen aikuinen on haikaillut nuoruuden perään, omasta perhe-elämästä on kirjoitettu maailman sivu, surusta ja rakkaudesta vielä enemmän. Usein vain paljon paremmin. Veitola kuvailee kirjan alussa kolumnejaan eräänlaiseksi päiväkirjakseen, ja siltä ne tosiaan tuntuvat. Tajunnanvirtaa ja oman navan kaivelua, aiempien sanomisten selittelyä. Miksi tämä olisi kiinnostavaa? Kaiketi kirjan vetovoima piilee tirkistelyssä toisen elämään - vaikea kuvitella, että kirjalliset ansiot olisivat syy teoksen suosioon.
July 7, 2018
3.5-4 tähteä
Ensin kärsin kuukauden kestävästä lukujumista ja sitten luen muutaman sata sivua kolumneja. Kyllä.
En ole varsinaisesti koskaan ollut Maria Veitolan fani tai edes seurannut hänen uraansa erityisemmin. Olen satunnaisesti katsonut hänen ohjelmiaan, joskus lukenut kolumneja (en muista, mutta aivan varmasti olen), ja ehkä kuullut häntä radiossakin. Yökylässä-ohjelmaa olen katsonut useamman jakson (jakso, jossa oli Päivi Räsänen, kuumotti niin hitosti!!!) ja somessa seuraan Veitolaa ainakin parissa paikassa. Veitolan rohkeus ja tyyli elää (miksei myös vaatetyyli) ovat kiinnostavia.
Oli kuitenkin mielenkiintoista lukea Veitolan kirja, joka koostuu hänen kirjoittamistaan aikaisemmin julkaistuista kolumneista, sekä hänen kirjaa varten kirjoittamista kommenteista ja vastikkeista. Vaikka vanhojen kolumnien iskeminen samojen kansien väliin ei välttämättä kuulosta kovin palkitsevalta luku-urakalta tai kovin kekseliäältä, niin tässä se toimi hyvin. Kolumnit muodostivat yhdessä kattavan kuvan Veitolasta ja hänen kommenttinsa kertoivat siitä, miten hän on ihmisenä muuttunut ja kasvanut. Oikeastaan tosi mielenkiintoista. Kolumnit ja kommentit vaikuttivat aidoilta, rehellisiltä ja avoimilta. Veitola käsittelee kolumneissa kipeitäkin aiheita elämästään.
Kirja (tai Veitola) tuntui sanovan, että en ole täydellinen, vaan tällainen, ja se on hyvä. Ja niin se onkin! Kirjassa oli inspiroivia ajatuksia ja ylipäänsä toisen elämästä lukeminen tekee hyvää. Se lisää ymmärrystä ja avartaa omaa maailmankuvaa.
Hieman alkuun tökki kommenttien puhekielimäisyys, mutta pääsin siitä kyllä lukiessani yli ja lopussa se ei enää juurikaan häirinnyt. Kolumnneista muodostuva "tarina" oli kiinnostava, mutta muutamat tekstit ehkä hieman pyörittivät samaa asiaa turhaan. Tarinaa olisi voinut syventää vaikka kirjoittamalla kirjaa varten muutaman syvemmälle menevän tai jotain ihan muuta käsittelevän tekstin. Sisareni pohti myös, että kirja olisi voinut olla sisällöllisesti hieman laajempi.
Mutta kannatti lukea ja kannattaa lukea. Kuten muiden elämästä ja muiden tekstejä ylipäänsäkin.
Ensin kärsin kuukauden kestävästä lukujumista ja sitten luen muutaman sata sivua kolumneja. Kyllä.
En ole varsinaisesti koskaan ollut Maria Veitolan fani tai edes seurannut hänen uraansa erityisemmin. Olen satunnaisesti katsonut hänen ohjelmiaan, joskus lukenut kolumneja (en muista, mutta aivan varmasti olen), ja ehkä kuullut häntä radiossakin. Yökylässä-ohjelmaa olen katsonut useamman jakson (jakso, jossa oli Päivi Räsänen, kuumotti niin hitosti!!!) ja somessa seuraan Veitolaa ainakin parissa paikassa. Veitolan rohkeus ja tyyli elää (miksei myös vaatetyyli) ovat kiinnostavia.
Oli kuitenkin mielenkiintoista lukea Veitolan kirja, joka koostuu hänen kirjoittamistaan aikaisemmin julkaistuista kolumneista, sekä hänen kirjaa varten kirjoittamista kommenteista ja vastikkeista. Vaikka vanhojen kolumnien iskeminen samojen kansien väliin ei välttämättä kuulosta kovin palkitsevalta luku-urakalta tai kovin kekseliäältä, niin tässä se toimi hyvin. Kolumnit muodostivat yhdessä kattavan kuvan Veitolasta ja hänen kommenttinsa kertoivat siitä, miten hän on ihmisenä muuttunut ja kasvanut. Oikeastaan tosi mielenkiintoista. Kolumnit ja kommentit vaikuttivat aidoilta, rehellisiltä ja avoimilta. Veitola käsittelee kolumneissa kipeitäkin aiheita elämästään.
Kirja (tai Veitola) tuntui sanovan, että en ole täydellinen, vaan tällainen, ja se on hyvä. Ja niin se onkin! Kirjassa oli inspiroivia ajatuksia ja ylipäänsä toisen elämästä lukeminen tekee hyvää. Se lisää ymmärrystä ja avartaa omaa maailmankuvaa.
Hieman alkuun tökki kommenttien puhekielimäisyys, mutta pääsin siitä kyllä lukiessani yli ja lopussa se ei enää juurikaan häirinnyt. Kolumnneista muodostuva "tarina" oli kiinnostava, mutta muutamat tekstit ehkä hieman pyörittivät samaa asiaa turhaan. Tarinaa olisi voinut syventää vaikka kirjoittamalla kirjaa varten muutaman syvemmälle menevän tai jotain ihan muuta käsittelevän tekstin. Sisareni pohti myös, että kirja olisi voinut olla sisällöllisesti hieman laajempi.
Mutta kannatti lukea ja kannattaa lukea. Kuten muiden elämästä ja muiden tekstejä ylipäänsäkin.
April 29, 2018
Tällaisten kirjojen kohdalla on vaikea määritellä, mille on tähtiä antamassa. Toimittaja ja tv-persoona Maria Veitola on koonnut kansiin omia kolumnitekstejään vuosien varrelta, niputtaa ja kommentoi niitä nykyhetkestä käsin, jatkaa joitain ajatuksiaan pidemmälle ja toisinaan pudistelee päätään osalle teksteistään. Pisteyttääkö tässä nyt siis persoonaa vai tekstejä, valittua muotoa vai ajankohtaisuutta, aiheita vai vaikuttavuutta? Itselleni Veitola on ristiriitainen; fanitan ja i
ärsyynnyn samaan aikaan enkä oikein tiedä miksi kumpaakaan. Persoonalle siis viisi tähteä. Veitolan kynä on riittävän terävä ja havainnot monelle tarpeellisia, uskon että tästä opuksesta saa tarvittavaa voimaa niin toimittajuudesta haaveileva teini pikkukaupungissa kuin perhe-elämän kanssa huokaileva entinen partygirl - ja kaikki me siinä välissä. Viihdyin, nauroin ääneen ja pariin otteeseen pyyhin kyyneliä silmäkulmista. Jakamisen voima on sanoinkuvaamaton, lisää tällaisia, lisää naiskuvia, lisää Veitolaa. Cheers.
ärsyynnyn samaan aikaan enkä oikein tiedä miksi kumpaakaan. Persoonalle siis viisi tähteä. Veitolan kynä on riittävän terävä ja havainnot monelle tarpeellisia, uskon että tästä opuksesta saa tarvittavaa voimaa niin toimittajuudesta haaveileva teini pikkukaupungissa kuin perhe-elämän kanssa huokaileva entinen partygirl - ja kaikki me siinä välissä. Viihdyin, nauroin ääneen ja pariin otteeseen pyyhin kyyneliä silmäkulmista. Jakamisen voima on sanoinkuvaamaton, lisää tällaisia, lisää naiskuvia, lisää Veitolaa. Cheers.
November 13, 2018
Mielipiteitä jakava Veitola on aina saanut minut hieman takajaloilleni, ja kirjan avulla halusin oppia ymmärtämään miksi. Opinkin, mutta enemmän kuin Veitolasta, opin itsestäni, ennakkoasenteistani ja niistä pienistä kohdista mielipiteissäni ja käsityksissäni, joissa on valtavasti kehittämisen varaa. Jäin jatkuvasti kiinni ajatuksista, joita muilla kauhistelen ja pidin Veitolaa tuomitsevana, vaikka tuomitsin myös itse.
Kirjana tämä oli ihan ok. Ehkä olisi kaivannut vielä yhden toimituskierroksen, sillä toistoa oli hämmentävänkin paljon, ja äänikirjana jäi välillä vähän epäselväksi mikä oli kolumnia ja mikä tämän päivän ajatusta. Monia näistä jutuista olin lukenut aiemminkin, mutta ne muodostivat kieltämättä yhteennidottuina hienon kokonaisuuden. Lukijana Veitola itse oli mieletön, suosittelen tätä ehdottomasti äänikirjana, jos mahdollisuus moinen on valita.
Kirjana tämä oli ihan ok. Ehkä olisi kaivannut vielä yhden toimituskierroksen, sillä toistoa oli hämmentävänkin paljon, ja äänikirjana jäi välillä vähän epäselväksi mikä oli kolumnia ja mikä tämän päivän ajatusta. Monia näistä jutuista olin lukenut aiemminkin, mutta ne muodostivat kieltämättä yhteennidottuina hienon kokonaisuuden. Lukijana Veitola itse oli mieletön, suosittelen tätä ehdottomasti äänikirjana, jos mahdollisuus moinen on valita.
May 31, 2018
Pakko sanoa, että Maria on huikea nainen! En ollut aiemmin lukenut Marian kolumneja tai muitakaan hänen kirjoituksiaan. Nyt musta tuli kyllä ihan Marian fani! Ja äänikirjana ihan paras! Suosittelen kuuntelemaan 👌🏻❤️
June 1, 2018
Maria Veitola on ihanan inspiroiva nainen, ja tämä kirja oli oikein mielenkiintoista ja mukavaa kuunneltavaa; hyvin helposti lähestyttävä kirja ja ihana itse Marian lukemana. Ihan täydellinen matkakuunneltava, ei malttanut laittaa paussille!
May 20, 2018
Suhteeni Maria Veitolaan on aina ollut hankala. Pidän hänestä bossladyna, feministinä, podcast-juontajana ja ikonina, mutta inhoan hänen tv-ohjelmiaan ja halveksun hänen suhtautumistaan meidän molempien kotikaupunkia Imatraa kohtaan. Odotukseni Marian kirjaa kohtaan olivat kuitekin korkealla, sillä olen aina pitänyt hänen kolumneistaan Trendissä ja Imagessa. Ilmeisesti en ollut tarpeeksi informoitu siitä, mitä kirja piti sisällään, mutta olin melko pettynyt huomatessani, että Veitola-kirja on vain kokoelma noista kolumneista. Eikä siinä vielä kaikki, vaan Veitola kommentoi kokoelmaan nostettuja kolumneja erivärisellä fontilla painetuilla sivulauseilla. Ajatus on sinänsä hieno, mutta tuntuu siltä, että Veitolalla on hirmuinen tarve paikkailla aiemmin sanottuja tyhmyyksiä. Ikään kuin sivulause-idea olisi keksitty siinä vaiheessa, kun Veitola vanhoja kolumnejaan läpi käydessään on parahtanut ääneen "ei helvetti että mä olin silloin tyhmä! Ei kukaan enää käytä n-sanaa printtimediassa! Pakko lisätä tähän joku alaviite, ettei ne luule että ajattelen vieläkin noin." Silloin tällöin vuoropuhelu entisen ja nykyisen Marian välillä on ihan mielenkiintoista ja virkistävääkin (olenhan lukenut monet noista kolumneista niiden ilmestyttyä), mutta enemmän tulee sellainen olo, että Veitolan on vaikeaa pysyä sanojensa takana.
Maria on kieltämättä kiinnostava bosslady ja ihana oman tiensä kulkija Suomen julkkisskenessä. En epäile hetkeäkään, etteikö hänellä ole ollut vaikea nuoruus 90-luvun Imatralla. Olenhan istunut samoilla beigen värisillä kangassohvilla odottamassa samannimisen soitonopettajan tuntia ja todennäköisesti laahustanut saman lukion käytävillä. Mutta nyt esitän Marialle yhden pyynnön: get over it, please. Kaikilla on paskaa nuorena, se ikäänkuin kuuluu asiaan. Lakkaa mustamaalaamasta Imatraa ja tule vaikka katsomaan, millaista täällä on nykyään. Saattaisit vaikka yllättyä.
p.s. Luin tämän paperikirjana, mutta toimisi varmaan tosi hyvin äänikirjana!
Maria on kieltämättä kiinnostava bosslady ja ihana oman tiensä kulkija Suomen julkkisskenessä. En epäile hetkeäkään, etteikö hänellä ole ollut vaikea nuoruus 90-luvun Imatralla. Olenhan istunut samoilla beigen värisillä kangassohvilla odottamassa samannimisen soitonopettajan tuntia ja todennäköisesti laahustanut saman lukion käytävillä. Mutta nyt esitän Marialle yhden pyynnön: get over it, please. Kaikilla on paskaa nuorena, se ikäänkuin kuuluu asiaan. Lakkaa mustamaalaamasta Imatraa ja tule vaikka katsomaan, millaista täällä on nykyään. Saattaisit vaikka yllättyä.
p.s. Luin tämän paperikirjana, mutta toimisi varmaan tosi hyvin äänikirjana!
April 2, 2019
Veitolan itsensä lukemana äänikirjana tämä oli ihan jees, mutta jotenkin epälooginen. Luvut oli rajattu aihepiirin, ei elämänajan mukaan, mikä oli hiukan hämmentävää. Välillä puhuttiin ajasta lastensaannin jälkeen ja sitten taas hypättiin aikaan ennen lapsia. Äänikirjanan ei oikein ole selkeää eroa sille, mikä on kolumnia ja mitkä Veitolan nykyisiä ajatuksia.
Lisäksi vähän ärsytti, miten kepeästi käsiteltiin rankkojakin aiheita, kuten huumeita ja syömishäiriötä. Maria Veitola on julkisesti niin sinut itsensä kanssa, ettei kirjassa mitään uutta tuntunut ilmenevän. Usein oli vaikea samaistua Veitolan vapaamieliseen ja itsekeskeiseen ajatusmaailmaan, mutta kyllä niitä ihan hyviäkin huomioita elämästä löytyi.
Lisäksi vähän ärsytti, miten kepeästi käsiteltiin rankkojakin aiheita, kuten huumeita ja syömishäiriötä. Maria Veitola on julkisesti niin sinut itsensä kanssa, ettei kirjassa mitään uutta tuntunut ilmenevän. Usein oli vaikea samaistua Veitolan vapaamieliseen ja itsekeskeiseen ajatusmaailmaan, mutta kyllä niitä ihan hyviäkin huomioita elämästä löytyi.
January 15, 2019
Vuoden eka äänikirja. Oli hauska kuunnella Veitolan ajatuksia, mutta aika moni kolumni toisti itseään.
September 24, 2018
Ihan jees. En oo seurannut Veitolaa ollenkaan, nimi pompannut tietysti monesti esille, mutta ei ollut mitään mielipidettä hänestä. Tässä oli joitain tosi hyviä kirjoituksia ja joihinkin hänen ajatuksiin oli helppo samaistua. Kokonaisuudessaan teos ei kuitenkaan herättänyt mitään sen suurempia tunteita.
July 15, 2018
Kirja on ihan hauskasti rakennettu, Veitola käy läpi omia vanhoja kolumnejaan ja reflektoi niitä. Ihan oivaltavia juttuja ja suoraviivaisia ajatuksia, kuten odotinkin, mukana myös tarttuvia yksityiskohtia menneiltä vuosilta. Ehkä lopulta kuitenkin vähän ohut sisältö ja saman toistoa.
January 23, 2019
Olipa jotenkin jännä kirja. Toisaalta oli mielenkiintoista lukea Maria Veitolan elämästä, mutta vaikka kirja on elämänkerta kai "juonta" voi silti kritisoida? Hirveästi kliseitä tässä kirjassa. Ärsytti se, että kirja kuvasi niin tavallista elämää, että siinä ei ollut mielestäni mitään uutta. Kenellä nyt ei ole joskus ollut ärsyttäviä poikaystäviä, rankka nuoruus, äitiyden haasteita?
Ärsytti myös se, että kirjoittaja oli kirjoittanut elämänkertansa, vain iskemällä yhtiin kansiin kaikki vanhat kolumninsa. Eikä tosiaan olisi voinut kirjoittaa jotain uutta? Fonttien väreillä ja yleensä asetteluilla leikkiminen ärsytti. Kyllä ne omat ajatukset sieltä kolumnin seasta erottaa, ilman fonttikikkailuakin.
Ärsytti myös se, että kirjoittaja oli kirjoittanut elämänkertansa, vain iskemällä yhtiin kansiin kaikki vanhat kolumninsa. Eikä tosiaan olisi voinut kirjoittaa jotain uutta? Fonttien väreillä ja yleensä asetteluilla leikkiminen ärsytti. Kyllä ne omat ajatukset sieltä kolumnin seasta erottaa, ilman fonttikikkailuakin.
March 10, 2019
Hienoinen pettymys, joka johtuu siitä, miten kirja oli rakennettu. Oletin sen olevan enemmän romaanin kaltainen kuin kokoelma kolumneja välihuomioilla. Plus että alkuun menin sekaisin, että mistä on kysymys: Otsikoista päätellen ajattelin kyse olevan kolumniviitteistä, mutta sitten kaikki se pinkin ja mustan tekstin sekoitus meni solmuun. Vasta loppupuolella tajusin, että mustalla tekstillä on tosiaan kolumnit!
No juu, tykkäsin kyllä joistain osista. Inhoan vain kirjoitettua puhekieltä.
No juu, tykkäsin kyllä joistain osista. Inhoan vain kirjoitettua puhekieltä.
September 11, 2020
Sen sijaan että Maria Veitola olisi kirjoittanut tavanomaisesti kronologisessa järjestyksessä etenevän biografian, on tähän teokseen valittu hieman erilainen lähestymistapa; yksien kansien väliin on valikoitu Veitolan kirjoittamia kolumneja vuosien varrelta. Ei onneksi sellaisenaan, sillä Veitola on jälkeenpäin kirjaa laatiessa käynyt kolumnejaan läpi ja lisännyt väliin huomioita ja pohdintojaan - mielestäni mukavasti omalaatuinen ja juuri Veitolan tyylinen ratkaisu.
Sinällään kirja ei kamalasti tarjoa mitään uutta, jos on viimeisen 15-10 vuoden aikana lukenut kaikki Veitolan kirjoittamat kolumnit (tai näin oletan, en ole kyseisiä kolumneja lehdistä aiemmin lukenut), vaikkakin kirjaa varten kirjoitetut reflektoinnit ja pohdinnat ovat hyvä lisä ja niissä Veitola tuo selkeästi esiin mitä ajattelee aiheesta nykyisin tai mitä hän on kokemuksistaan oppinut.
Silppumainen tyyli luo toki omat haasteensa, ja välillä tulee ikävää toistoa; kolumnit on jaettu teemoittain (mm. perhe, työ, ihmissuhteet), jonka vuoksi samat joitain samoja tapahtumia käydään läpi eri kappaleissa.
Jossain asioissa olisin kaivannut johdonmukaisuutta, esimerkiksi Veitolan moninaisen uran etenemisestä olisin mieluummin lukenut ihan kronologisesti.
Marialla on hyviä mietteitä, ja lukemisen arvoinen tämä kyllä oli. Lyhyet kappaleet tekevät tästä nopean luettavan.
Sinällään kirja ei kamalasti tarjoa mitään uutta, jos on viimeisen 15-10 vuoden aikana lukenut kaikki Veitolan kirjoittamat kolumnit (tai näin oletan, en ole kyseisiä kolumneja lehdistä aiemmin lukenut), vaikkakin kirjaa varten kirjoitetut reflektoinnit ja pohdinnat ovat hyvä lisä ja niissä Veitola tuo selkeästi esiin mitä ajattelee aiheesta nykyisin tai mitä hän on kokemuksistaan oppinut.
Silppumainen tyyli luo toki omat haasteensa, ja välillä tulee ikävää toistoa; kolumnit on jaettu teemoittain (mm. perhe, työ, ihmissuhteet), jonka vuoksi samat joitain samoja tapahtumia käydään läpi eri kappaleissa.
Jossain asioissa olisin kaivannut johdonmukaisuutta, esimerkiksi Veitolan moninaisen uran etenemisestä olisin mieluummin lukenut ihan kronologisesti.
Marialla on hyviä mietteitä, ja lukemisen arvoinen tämä kyllä oli. Lyhyet kappaleet tekevät tästä nopean luettavan.
July 7, 2022
Tykkään kovasti Maria Veitolasta, mutta tää kirja tuntui jotenkin hiukan liian pitkältä ja itseään toistavalta. Tuntuu myös siltä, että olen kuunnellut aivan liian monta samantapaista kirjaa, joissa käsitellään usein samoja tai samankaltaisia asioita suurin piirtein samoista vinkkeleistä tai samalla tavalla. Tai ehkä olen vain mieltynyt juuri sellaisiin kirjoihin ja ihmisiin, voihan se olla niinkin. Odotin kirjalta kuitenkin jotain uutta ja yllättävää, mutta en sitä mielestäni löytänyt. Tekstit olivat kuitenkin suurimmaksi osaksi hyvin nerokkaita, viihdyttäviä ja saivat ajattelemaan. Veitolan kirjoista pidin kuitenkin enemmän siitä, jossa hän vastasi ihmisten hänelle lähettämiin kysymyksiin. Sain kuitenkin tästä kirjasta paljon ajateltavaa, varsinkin mitä tulee töihin ja uravalintoihin sekä parisuhteeseen. Arvostan paljon tällaisia kirjoja.
October 7, 2018
Kuuntelin kirjoittajan itsensä lukemana äänikirjana, varsinkin alkuosassa puhekielinen jutustelu viehätti minua kovasti. Kirja on pitkälti koottu kirjoittajan aiemmin julkaistuista kolumneista, jotka eivät ole minulle entuudestaan tuttuja, persoonaansa olen tutustunut vain muutaman Yökylässä-ohjelmajakson kautta. Plussaa rehellisestä, kaunistelemattomasta ja avoimesta kerronnasta, joka oli viihdyttävää ja hauskaa. Miinusta liiallisesta toistosta, loppua kohden oman egon ympärillä pyöriminen alkoi vähän ärsyttääkin. 3 ja puoli tähteä.
April 14, 2019
En uskonut, että tykkään tästä kirjasta ollenkaan, mutta löysinkin sivuilta paljon itseäni. En nyt tietenkään voi samaistua Maria Veitolaan, mutta kirja oli niin osuva, että melkein pitäisi kirjoittaa Marialle kiitoskirje. Parhaita kirjoja ovat ne, jotka yllättävät tähän suuntaan. Toivon, että kirja saisi jatkoa joskus.
November 30, 2019
Kaikenkaikkiaan hyvä kirja. Jokin tuossa kolumnien läpi kahlailussa ei tyydyttänyt täysin, vaikka välikommentit olivatkin valaisevia ja hauskojakin. Ihana kuulla enemmän Marian elämästä, ja oli mielenkiintoista huomata paljon asioita jotka koskettavat myös itseäni. Myönnän, että parissa kohtaa piti pyyhkäistä silmäkulmaa. Ai että miten ihanan avoin ja aito ihminen!
March 30, 2019
Todella hyvin Maria Veitolan persoonaa avaava kirja. Hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen, hauska, oivaltava ja kuitenkin "arkinen" kirja. Kannattaa ehdottomasti lukea.
January 9, 2020
Kuunneltu äänikirjana.
Read
August 24, 2018Mulle ei oikein jäänyt tästä käteen mitään. Päällimmäinen fiilis on suunnilleen "jaa, no tulipa luettua". En oo lukenut Veitolan kolumneja aiemmin, ja tämän perusteella ei ehkä tarvitsekaan - oon kuullut aivan samoja ajatuksia kaikkialta muualtakin, eikä Veitolan käyttämässä kielessäkään ole mitään ihmeellistä. Ei tämä siis mitenkään huonokaan ollut, ja varmaan olisin voinut tykätä tästä enemmän, jos Maria Veitolan tekemiset kiinnostaisi mua erityisesti. En taida osata antaa tälle edes tähtiä.
November 11, 2018
"Miten sua voi kiinnostaa jonkun tv-julkkiksen elämä?" No koska se kirjottaa tosi uniikilla tyylillä, suoraan ja kuin kaverilleen. Ja koska se on myös fiksu, äiti, uranainen, entinen nuori ja välillä tosi outo, ja sillä on paljon rohkaisevaa sanottavaa elämän ihan kaikista puolista.
April 20, 2020
Koonnos keltaisen journalistin kirjoittamista artikkeleista vuosien varrelta. Kirjan kirjoittaminen luo odotuksia, joita Veitola ei kyennyt täyttämään.
April 25, 2022
Kuuntelin äänikirjana🎶
Kirja avas mulle tosi paljon uusia asioita Maria Veitolasta, mielenkiintoinen henkilö!
Kirja avas mulle tosi paljon uusia asioita Maria Veitolasta, mielenkiintoinen henkilö!
April 12, 2019
En ole ikinä ollut mikään Maria Veitola -fani. Välillä ehkä olen ärsyyntyneenä vaihtanut kanavaakin, kun hän on esiintynyt telkkarissa. Mutta ei käy kiistäminen, etteikö hän olisi älykäs ja rohkea nainen, jolla on sana hyvin hallussa. Tykkäsin nimittäin kirjasta kovasti.
Äänikirja oli Marian itsensä lukemana mahtava. Fyysinen kirja kuvineen on myös kaunis, ja hauskasti värikoodattu sen mukaan mikä teksti oli Veitolan vanhoista kolumneista, mikä uutta lisäystä kirjaa varten (värikoodauksia oli äänikirjassa vähän hankala seurata...). Kumpikin parempi.
Kirja tosiaan koostui hänen vanhoista kolumneistaan eri lehdissä Vauvasta Trendiin, Meidän perheestä Imageen, ja myöhemmistä lisäyksistä, joissa hän kommentoi tekstejään. Toimi. Eri kappaleissa käytiin järjestelmällisesti läpi elämän eri osa-alueita, joista osaan (äitiys, työelämä, naisen asema, nuoruus Madonnaa ja Dingoa ihaillen...) pystyin hyvin samaistumaan, saman ikäisiä kun suurin piirtein ollaan. Toiset aihepiirit taas olivat itselle vieraampia (julkisuus, huumehöyryinen bilettäminen, itäsuomalaiset juuret...), mutta kaikesta Veitola kirjoittaa sujuvasti, hauskasti ja kiinnostavasti. Ihana-sanaa viljeltiin runsaasti.
Vaikka kolumneissa toistellaankin jonkun verran samoja asioita (ja välillä puhutaan ihan ristiriitaisesti), paketti pysyy hyvin kasassa loppuun asti. Veitola käsittelee avoimesti vaikeitakin asioita, inspiroi ja antaa hyviä neuvoja. Usko itseesi.
Äänikirja oli Marian itsensä lukemana mahtava. Fyysinen kirja kuvineen on myös kaunis, ja hauskasti värikoodattu sen mukaan mikä teksti oli Veitolan vanhoista kolumneista, mikä uutta lisäystä kirjaa varten (värikoodauksia oli äänikirjassa vähän hankala seurata...). Kumpikin parempi.
Kirja tosiaan koostui hänen vanhoista kolumneistaan eri lehdissä Vauvasta Trendiin, Meidän perheestä Imageen, ja myöhemmistä lisäyksistä, joissa hän kommentoi tekstejään. Toimi. Eri kappaleissa käytiin järjestelmällisesti läpi elämän eri osa-alueita, joista osaan (äitiys, työelämä, naisen asema, nuoruus Madonnaa ja Dingoa ihaillen...) pystyin hyvin samaistumaan, saman ikäisiä kun suurin piirtein ollaan. Toiset aihepiirit taas olivat itselle vieraampia (julkisuus, huumehöyryinen bilettäminen, itäsuomalaiset juuret...), mutta kaikesta Veitola kirjoittaa sujuvasti, hauskasti ja kiinnostavasti. Ihana-sanaa viljeltiin runsaasti.
Vaikka kolumneissa toistellaankin jonkun verran samoja asioita (ja välillä puhutaan ihan ristiriitaisesti), paketti pysyy hyvin kasassa loppuun asti. Veitola käsittelee avoimesti vaikeitakin asioita, inspiroi ja antaa hyviä neuvoja. Usko itseesi.
July 5, 2018
Tätä en lukenut, mutta kuuntelin! Ja tulinpa taas havainneeksi konservatiivin itsessäni, että kirjat kirjoina. Tavallaan kuuntelukokemus oli kiva, kun Veitola itse luki kirjan (todella luontevasti, kova radiotekijä kun on), mutta mun on kuunnellessa vaikea keskittyä. Tosi monta kertaa nukahdin, kun kuuntelin illalla tai muuten vaan havahduin miettimästä omia juttujani Veitolan soljuessa taustalla äänimattona. Kirjoissa tykkään just siitä, että niihin on pakko keskittyä. Jos haluaa erityisesti ajatella, pitää pitää tauko lukemisesta ja sitten voi taas jatkaa. Mut kuunnellessa mä harhaudun, eikä kyse ole tosiaankaan siitä, että sisältö olisi jotenkin tylsää. Mutta sitten siitä itse sisällöstä (siltä osin, mitä kuuntelin): hyviä kolumneja, joista tuli jossain vaiheessa ehkä vähän toisteisia ja raskaita peräkkäin luettuna. Tykkäsin Veitolan jälkikäteisestä kommentoinnista, mitä hän teksteihinsä nykyvinkkelistä laukoo, mutta sekin meni kuunnellessa vähän sekaisin, että mikä onkaan kolumnia ja mikä välihuomiota. Elikkäs ihan jees teos, tykkään Veitolasta ja viihdyin hänen parissaan tämänkin kerran!
February 19, 2020
Kuunneltu äänikirjana tekijän itsensä lukemana. Veitolan elämäkerta, jossa kerrataan vanhoja kolumneja ja eri aihepiirejä. Kyseessä ei siis ole kronologinen kertomus, jossa alussa synnytään ja lopussa ollaan nykyhetkessä.
En oo koskaan lukenut niitä Veitolan kolumneja, joten ne eivät oo mulle toistoa, mutta toisaalta kyllä varsinkin äänikirjana mietin miksi niitä piti kerrata, kun sen sijaan olisi voinut omin sanoin kirjoittaa aiheesta.
Äänikirja oli luonteva kuuntelukokemus, vaikka toki kirjoitetun tekstin lukeminen on ajoittain aika tökkivää, jos lauseen keskelle on upotettu joku sivuhuomautus. Osan ajasta (kirjassa vissiin kolumnien kommentit?) luenta tuntui selvemmin puheelta ja melkein voisi uskoa spontaaniksi jutusteluksi ilman pohjatekstiä.
Sisällöllisesti kirja oli osittain kiinnostava ja lopuilta osin ei juurikaan. Joitain aiheita käsiteltiin laajasti, mutta toiset jäivät suppeiksi maininnoiksi. Aika paljon jaettiin myös elämän oppeja, mikä oli sisältönä vähän siinä ja siinä. Mielikuva Mariasta ainakin kehittyi ja laajentui, varsinkin kun ei nyt mikään varsinainen seuraaja oo koskaan ollut.
En oo koskaan lukenut niitä Veitolan kolumneja, joten ne eivät oo mulle toistoa, mutta toisaalta kyllä varsinkin äänikirjana mietin miksi niitä piti kerrata, kun sen sijaan olisi voinut omin sanoin kirjoittaa aiheesta.
Äänikirja oli luonteva kuuntelukokemus, vaikka toki kirjoitetun tekstin lukeminen on ajoittain aika tökkivää, jos lauseen keskelle on upotettu joku sivuhuomautus. Osan ajasta (kirjassa vissiin kolumnien kommentit?) luenta tuntui selvemmin puheelta ja melkein voisi uskoa spontaaniksi jutusteluksi ilman pohjatekstiä.
Sisällöllisesti kirja oli osittain kiinnostava ja lopuilta osin ei juurikaan. Joitain aiheita käsiteltiin laajasti, mutta toiset jäivät suppeiksi maininnoiksi. Aika paljon jaettiin myös elämän oppeja, mikä oli sisältönä vähän siinä ja siinä. Mielikuva Mariasta ainakin kehittyi ja laajentui, varsinkin kun ei nyt mikään varsinainen seuraaja oo koskaan ollut.
November 18, 2018
You either hate or love this Finnish media persona - she’s unapologetic in her straightforwardness in terms of her columns, talks shows, and style. Veitola opens up about her personal life through the collection of columns while adding little comments of her thoughts now on the topics. She talks about her family, mental health, motherhood, boyfriends, friends, and being a bosslady. I love Maria myself, her honesty and wittiness, so it was an interesting journey to learn more about her youth and struggles.
Joko tätä mediapersoonaa vihataan tai rakastetaan - hän on anteeksipyytämätön suorasukaisuudessaan olipa kyseessä hänen kolumnit, talk showt tai ulkonäkö. Veitola avautuu henkilökohtaisesta elämästään kolumniensa kautta kertoessaan perheestä, mielenterveydestä, äitiydestä, poikaystävistä, ystävistä ja bossladynä olemisesta. Itsehän rakastan Mariaa ja hänen tyyliänsä, rehellisyyttä ja nokkeluutta, joten oli mielenkiintoista saada enemmän tietoa miten Mariasta tuli Maria.
Joko tätä mediapersoonaa vihataan tai rakastetaan - hän on anteeksipyytämätön suorasukaisuudessaan olipa kyseessä hänen kolumnit, talk showt tai ulkonäkö. Veitola avautuu henkilökohtaisesta elämästään kolumniensa kautta kertoessaan perheestä, mielenterveydestä, äitiydestä, poikaystävistä, ystävistä ja bossladynä olemisesta. Itsehän rakastan Mariaa ja hänen tyyliänsä, rehellisyyttä ja nokkeluutta, joten oli mielenkiintoista saada enemmän tietoa miten Mariasta tuli Maria.
November 28, 2022
Kiinnostavasti kirjoitettua pohdintaa elämän eri osa-alueista. Ei varsinainen elämäkerta, vaikka vahvasti elämäkerrallinen teos onkin. Kirja on rakennettu Veitolan vuosien varrella kirjoittamien kolumnien varaan, mikä on poikkeavuudessaan virkistävä tapa lähestyä oman elämänsä vaiheita. Kolumnit on tuotu kirjaan siten, että nykyhetken Veitola kommentoi kolumniaan muistellen menneitä, tuoden uutta näkökulmaa tai avaten syvemmin tekstin taustoja. Jokainen kolumni on irrallinen osioinsa, mutta kerrronta linkittyy silti yhteneväksi kokonaisuudeksi. Vuoropuhelu eri ikäisten Veitoloiden välillä toi kerrontaan kiinnostavaa perspektiiviä ja havainnollisti lukijalle Veitolan elämänvaiheita ja ajatusmallien muutoksia laajalla skaalalla. Nykyhetken kommenttien huolimaton kieli ja turhat kursiivit kieltämättä ärsyttivät, mutta kaikkinensa tämä oli antoisa ja hyvällä tavalla erilainen elämäkerrallinen kirja.
July 23, 2018
Kuuntelin tämän, koska Veitolan ääni sopi lukijaksi niin hyvin ja kirjan puhetyyliseen ilmaisuun sopi äänikirja myös tosi hyvin. Yllätyin myös, kuinka tehokkaasti tää koukutti. En oo erityisemmin fanittanut tai seurannut Veitolaa telkkarissa tai radiossa, kolumnejaan toki oon lukenut Trendistä ja Imagesta toisinaan. Musta oli ihanaa, kuinka tsemppaava ja samaan aikaan omista saavutuksistaan ja mokistaankin ylpeä Veitola onnistuu olemaan ihan vaan kokoamalla parhaimmiston kolumneista kirjaksi (Carrie Bradshaw much?) ja kommentoimalla niitä välillä kriittisestikin.
Hyvin kasattu ja viihdyttävä, en mä osaa tästä nyt sinänsä pahaa sanoa, vaikka jäihän tämä toisaalta aika kepeäksi. Miksei ois saanu jäädä, en mä tiiä.
Hyvin kasattu ja viihdyttävä, en mä osaa tästä nyt sinänsä pahaa sanoa, vaikka jäihän tämä toisaalta aika kepeäksi. Miksei ois saanu jäädä, en mä tiiä.
Displaying 1 - 30 of 72 reviews