Ursiininuoret Säde ja Anttoni lähtevät vakoilutehtäviin Imatralle, jonka vastavalmistuneessa hotellissa pidetään tärkeä tapaaminen fennomaanien ja kareliaanien välillä. Ensikertalaisten suunnitelmat menevät uusiksi, kun paikalle saapuu yllättävä vieras. Nuoret huomaavat olevansa keskellä kiihtyvällä vauhdilla eteneviä tapahtumia. On silmänräpäyksistä kiinni, ehtivätkö Naakkamestarin lähettämät apuvoimat perille ajoissa.
Hämäränsäteet jatkaa 2016 ilmestyneen Naakkamestarin tarinaa. Tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun alkuun Imatran Valtionhotelliin ja hurjana kuohuvan kosken partaalle.
Minua viehätti Meresmaan vauhdikas ja eloisa kerronta, vaikka en spekulatiivisen fiktion fani olekaan enkä kuulu kohderyhmään. Ursiini-trilogia miellyttää varmasti nuorta lukijakuntaa. Se kannattaa lukea järjestyksessä.
Tässä pienoisromaanissa olisi riittänyt materiaalia pidempään romaaniin. Jotkut kohdat tuntuivat vähän nopeasti kerrotuilta ja oikeastaan ehkä olisin vaan halunnut enemmän tätä. :D Poliittinen tilanne oli sen verran monimutkainen, että materiaalia olisi riittänyt pidemmällekin tekstille. Ja loppu jäi sen verran avoimeksi, että toivon tälle tulevan jatkoa!
Kuten edeltäjässään Naakkamestarissa, arvostan tosi paljon proosan kauneutta mutta myös puhekielen/murteiden käyttöä dialogissa. Maailmanrakennuksen suhteen olisin kaivannut hieman enemmän problematisointia heimohommien suhteen: kahden heimon lapsena kasvaminen olisi esim. ansainnut enemmän tarkastelua. Pidän itse myös hieman ongelmallisena sitä ajatusta, että heimoon nimenomaan synnytään ja verenperimällä on väliä. Peilaan ehkä itse tätä liikaa nykyajan debaattiin "kantasuomalaisista" ja siitä, kuka "saa" olla suomalainen. Voiko ursiiniksi tulla, jos on kasvanut ursiinien kasvattamana?
Hämäränsäteet laajentaa Naakkamestarin maailmaa vauhdikkaalla vakoiluoperaatiolla vastavalmistuneeseen Imatran valtionhotelliin. Miljöötä ja historiallista ajankuvaa on hyödynnetty hienosti.
Jos haluat tietää kirjan maailmasta ja tapahtumista kaiken, sivuuta Hämäränsäteet suosiolla. Kyseessä on pieni siivu suuresta tarinasta. Siivu on kuitenkin huolella leikattu ja fileoitu. Tämän luettuaan tulee kovasti mieli vierailla Imatran Valtionhotellissa!