Mare nostrum: Rietumu kultūras pirmsākumu meklējumi

by Jaakko Hämeen-Anttila, Jāko Hemēns-Antila, Ingrīda Peldekse (Translator)

Autors vaicā: “Vai Rietumu kultūra būtu varējusi rasties bez Tuvajiem Austrumiem? Kāda tā būtu bijusi bez ārējas ietekmes? Nav iespējams gūt atbildi uz šādiem jautājumiem. Rietumu kultūra ir radusies Vidusjūras ziemeļu piekrastē. Bez apkārtējās pasaules Eiropa vienkārši nebūtu Eiropa”.
Šī grāmata pēta Tuvo Austrumu dažādo kultūru iespaidu uz Eiropu, kas īpaši izpaudās divos vēstures posmos: Senās Grieķijas kultūra attīstījās Tuvo Austrumu seno kultūru ietekmes sfērā, un tā bija saņēmējas lomā līdz klasiskajiem laikiem; otrs svarīgs ietekmes posms bija viduslaiki - no X gs. līdz XIV gs. sākumam eiropiešu kultūra uzņēma arābu ietekmi gandrīz visās kultūras jomās.
Jāko Hemēns-Antila ir somu zinātnieks, tulkotājs no arābu valodas, šobrīd Edinburgas Universitātes arābu valodas un islāma studiju profesors. Somu valodā tulkojis Korānu, publicējis vairākas grāmatas par islāma kultūru un vēsturi.

Genres: Nonfiction, History, Middle East, Finnish Literature

272 pages, Paperback

First published January 1, 2006

Reviews

[Austra · Rating 4 out of 5]

"Rietumu kultūra ir baudījusi vadošās pozīcijas teju pusi gadu tūkstoša. Līdz ar to vajadzētu būt attīstītai pašapziņai, kas pieļauj arī parādsaistību atzīšanu kultūras jomā, kā arī pašizziņai, kas ļauj atzīt Vidusjūras reģiona kultūru identitāti līdz pašiem pamatiem. Rietumu kultūra nav radikāli jeb saknē - latīņu vārds radix nozīmē "sakne" - atšķirīga no citām šī reģiona kultūrām. Patiesībā tā nav atšķirīga arī no tālākām kultūrām. Ja vien papūlamies iedziļināties dažādās kultūrās un kultūrvidēs, aizvien vairāk krīt acīs tieši līdzības starp kultūrām un civilizācijām."

Kurš bija pirmais - vista vai ola? Jeb kurš ietekmēja kuru - Rietumi Tuvos Austrumus vai Tuvie Austrumi Rietumus? Interesanta lasāmviela par kultūras, valodas, zinātnes un reliģijas saknēm un gadu tūkstošiem ilgušo mijiedarbību. Vecums nenāk viens, un vēstures grāmatas lasīt kļūst arvien aizraujošāk. Protams, visvairāk man personīgi piedur lingvistikas un literatūras lietas, bet bija arī par matemātiku, filozofiju u.c. Patiesībā bija tik interesanti, ka gandrīz vai žēl, ka grāmata jānes atpakaļ uz bibliotēku. Viena zvaigzne gan nost par atkārtošanos. Īpaši tad, ja vienu un to pašu uzraksta vienā un pēc tam nākamajā lappusē - tik īsa nav pat mana atmiņa!

[Daina Valeine · Rating 4 out of 5]

Ļoti interesanti! Jāuzteic nesarežģītais izklāsts.

[Juha Ylitalo · Rating 3 out of 5]

Hyvä muistutus siitä kuinka kulttuurit ja uskonnot muotoutuvat pitkien aikojen kuluessa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Uskonnot ovat kehittyneet ottaen vahvasti vaikutteita toisistaan. Harvinainen käsitys vain yhdestä jumalasta näyttäisi tulleen juutalaisille assyyrialaisilta. Raamatun vanhat osat pohjautuvat tunnetusti Lähi-Idän mytologiaan. Vedenpaisumuksesta löytyy identtinen kuvaus vanhempaa perua olevassa Gilgameshissa, ainoastaan Nooan nimi on Utnapisthim ja ihmisiin vihastuneita jumalia useita, joista viisauden jumala Ea päättää vuotaa vedenpaisumussuunnitelman Utnapisthimille. Pingviinipariskunnasta jonka on täytynyt tepastella etelänavalta, ei Gilgameshissakaan taideta puhua mitään, toisaalta vielä hämmentävämpää olisi jos puhuttaisiin :))

Suppea käsittely myös eri tieteenalojen historiasta tieteen lainautumisen näkökulmasta. Varhaisin sumerilainen tiede näyttäisi pohjautuvan lähinnä listoihin ja taulukoihin ilman yleispätevää teoriaa mitä soveltaa. Onko se sitten oikeastaan tiedettä vai enemmänkin kirjanpitoa. Sumereilta on peruja mm. Phytagoraan teoreema. Kreikkalaiset tosin jalostivat havainnoista yleisen lauseen. Myös isoisäni asetti salvoksen suoraan mittaamalla kateetit 3 ja 4, joita yhdistämään hypotenuusana naru 5 jolloin kulman täytyi olla suora. Tällaisia yksittäistapausten sääntöjä oli sumereiden algebrassa varmasti valtavasti. Kun Egyptissä ja Mesopotamiassa oltiin tehty tutkimuksia jo pari tuhatta vuotta, kreikkalaiset vasta aloittelivat opintojaan ja saivat naapureilta hyvät prujut. Myöhemmin Kreikassa päästiin kyllä ohi ja erittäin hyviin tuloksiin. Liittyen toiseen, lähinnä psykologian alan kirjaan jota luen, mielessäni on ollut tämä kreikkalaisten ajatus, jonka mukaan meissä vaikuttaa kasvi-ihminen (fysiologinen), eläinihminen (reagoiva) ja järki-ihminen (rationaalinen). Aika hyvä edelleen!

Mare Nostrum on paikoin kiinnostava. Varmasti hyödyllinen perspektiivi nykypäivän länsimaiselle ihmiselle. Kulttuurimme ei olisi tällainen ilman muita kulttuureja. Entä tulevaisuudessa, onko New York, Lontoo tai Pariisi kehittyvimmän, luomisvoimaisimman valtakulttuurin kannalta sivukyliä. Mitä todennäköisemmin joskus taas on kunhan aikaa riittää.

[Niklas · Rating 3 out of 5]

Jaakko Hämeen-Anttilan epätasainen Mare nostrum kuvaa Euroopan ja Lähi-Idän suhteita vuosituhansien halki. Välillä huomiot ovat erittäin kiinnostavia ja Hämeen-Anttilan asiantuntemus hyvin valaisevaa, toisinaan kirja on huonosti kirjoitettua ja laiskasti toimitettua höttöä, mistä ei oikein jää mitään käteen. Loppuarvio jää kuitenkin suhteellisen valoisaksi, varsinkin kun kirjassa on erinomaisia huomioita Lähi-Idän mystiikan ja uskonnon vaikutuksesta kristinuskoon, ja Lähi-Idän kirjallisuuden vaikutuksesta Euroopan kulttuuriperimään.

[Katja Vartiainen · Rating 5 out of 5]

Tämä oli oikeen nautittavasti luettavissa oleva tietopaketti Euroopan ja Välimeren alueen historiasta. Paljon kiinnostavia yksityiskohtia ja selkeästi osoitettu edestakasiet vuorovaikutukset Eurooppalaisen kulttuurin synnyssä. Opin mm mikä on pikareski romaani, miten kirjoitus kehittyi ja että Gilgamesh oli aikansa bestseller. Jälkisanat oli hienot.

[Tapani Aulu · Rating 3 out of 5]

Melko sotkuinen setti kaikenlaista viittausta ja -vertailua kulttuurin eri alueilta. Kirjan ensimmäisellä sivulla jo mainitaan foinikialaiset, mutta ei taida toista kertaa esille nousta. Toisaalta joitakin asioita mainitaan monta kertaa. Olisi siis kaivannut ehkä parempaa toimittamista.