Nälkävuodet 1867 - 1868

by Tuomas Jussila (editor), Lari Rantanen (editor)

Suomen suuret nälkävuodet 1867-1868 oli läntisen Euroopan viimeisin rauhanajan elintarvikekriisi, jossa suomalaisista menehtyi lähes 8 prosenttia. Käsillä oleva teos valaisee monipuolisesti kriisin taustoja, merkitystä ja jälkiymmärrystä koskevia ongelmia.Teoksen uudet näkökulmat perustuvat historiantutkimuksen eri alojen lähestymistapoihin ja kokonaisuudesta muodostuu tuore näkemys autonomian ajan yhteiskunnan syvimpään tragediaan. Artikkeleissa tarkastellaan tapahtumia ilmastohistorian, maatalouden kehityksen, talouspolitiikan, ruokakulttuurin, tiedonvälityksen ja kirjallisuushistorian näkökulmista. Lisäksi luodaan katsaus nälkävuosien historiografiaan. Kirja on tarkoitettu kaikille Suomen autonomian ajan yhteiskuntakehityksestä ja nälänhätien historiasta kiinnostuneille.Teoksen kirjoittajakunta koostuu aihepiiriin perehtyneistä nuoremman polven tutkijoista.

Genres: Nonfiction

250 pages, Hardcover

Published January 1, 2018

Reviews

[Tuuli Hypén · Rating 2 out of 5]

Kirja sisältää valikoituja tieteellisiä artikkeleita, jotka toivat monilta osin mieleen kuivakan tenttilukemisen kauhistuksen.

Esimerkiksi katovuosia koskeva luonnontieteellinen selvitys ei maallikolle oikein auennut ja valtiovallan toimenpiteisiin keskittynyt artikkeli sai väsyneet silmäluomet lumpsahtelemaan. Nälkävuosia on kuitenkin hyvin havainnollistavaa tarkastella eri tieteenaloista käsin, jotta lukija saa kyseisestä ajanjaksosta monipuolisen kokonaiskuvan.

Kirjan kiinnostavinta antia oli omasta mielestäni hätäruokaa koskeva osuus, eli se miten myrkyllistäkin jäkälää yritettiin valtion toimesta markkinoida petun korvaajaksi. Myös katsaus nälkävuosien kuvaukseen kotimaisessa kirjallisuudessa oli mielenkiintoinen.

[Tarmo Syvapuro · Rating 3 out of 5]

Mielenkiintoinen kirja Suomen nälkävuosista ja mitkä ilmiöt siihen ovat siihen vaikuttaneet. Säällä oli varmaankin suurin osuus - kevään tulvat, kesän raekuurot ja syksyn hallat - katovuodelle 1867. Maatalous oli varsin yksipuolista ja karjatalous puuttui lähes tyystin. Maatalouspolitiikka oli lasten kengissä. Rukiiseen lisättiin paljon petäjäistä ja jäkälän käyttöä opeteltiin. Mielenkiintoisia ravinnonkorvikkeita esiteltiin. Nälkään ei kuitenkaan kukaan kuollut, aina jokin tauti vei. Näistä taudeista jäin kaipaamaan yhteenvetoa. Nälkävuosien esiintyminen kirjallisuudessa oli myös hyvin kiinnostavaa. Jokaiselle jotakin. Lähdeaineisto myös varsin kiinnostavaa.