Istu hiljaa. Ole tuuli. Unohda huolet ja unohda tuo joku jonka kuvittelet olevan sinä. Anna ajattomuuden viedä ja koe, koe ilman ennakkoluuloja. Astu toiseen maailmaan ja kuule mitä se kertoo sinulle. Astu maahisten, keijujen ja lohikäärmeiden maailmaan.
Tämä kirja kertoo kokemuksista, joita kirjoittajalla on ollut luonnosta, sen henkisyydestä ja luontoa kansoittavista, usein näkymättömistä olennoista. Se koostuu paljolti ajatelmista joita nämä olennot ovat tuoneet esiin muistiin merkittäviksi. Kirja kertoo kauneudesta, viisaudesta, rakkaudesta, huumorista mutta myös huolesta, jota luonnonhenget haluavat tuoda tietoomme maapallon tilasta. Kirja kertoo viisaudesta, mitä maahiset, keijut ja lohikäärmeet ovat halunneet ilmaista joko henkilökohtaisella tai laajemmalla tasolla. Kirja auttaa näkemään ja kokemaan maailman ja meidät itsemme syvemmin ja kaikkeuden osana.
Sinikka Piippo on opettanut ja kirjoittanut lääkekasveista, yrteistä, villivihanneksista, mieltä ja kehoa kuntouttavista kasveista jo pitkään. Tässä kirjassa tutustut uuteen Sinikkaan. Häneen, joka aidoimmillaan istuu puun alla ja kuuntelee.
FT Sinikka Piippo on tunnettu biologi, tietokirjailija, kasvitieteilijä, professori. Hän rakastaa kissoja, puita ja kaikkea elollista, harrastaa terveellistä kasvisruokaa, leipomista, japaninkieltä, valokuvausta, elokuvia, kirjallisuutta ja kirjojen keräämistä, varsinkin scifiä ja fantasiaa mutta myös Carl Barksia ja Garfieldiä ja monia muita, kasvikirjoja unohtamatta. Hän on henkilö, josta löytyy kaksi eri puolta: vahva, looginen, osaava ja arvostettu tieteilijä sekä se toinen joka kuulee, näkee ja tuntee – ehkä enemmän kuin monet meistä.
Kauniita lyhyitä kertomuksia siitä, kun kirjailija on kohdannut erilaisia luonnonhenkiä. Kirjailija on aiemmin kirjoittanut lähinnä tietokirjoja, joten henkisyyspainoitteinen teos on virkistävää luettavaa. Täysin vakavamieliselle jalat maassa -tyypille suosittelisin jotakin muuta teosta.
Piippo kuvaa luonnonhenkiä kauniisti ja teoksesta välittyy vahva kunnioitus kaikkea elävää kohtaan. Teoksen alussa on myös pieni tietopankki siitä, miten luonnonhenget on perinteisesti koettu ja miten kirjailija ne kokee. Varsinaiset kohtaamiset on sanoitettu kauniisti. Luonnonhenget esitetään toisaalta osana arkista maailmaa, toisaalta olentoina, joiden näyttäytymisestä saa olla kiitollinen.
Kirja herättää ajatuksia ja avaa (ehkä jopa kolmansia) silmiä. Nykymaailman kaupungistuessa luonnonhenkien kuvaaminen läheisinä olentoina tuntuu helposti vieraalta. Teos on omiaan pysäyttämään maallistuneenkin lukijan hetkeksi.