Suosittu kansanedustaja joutuu vastuuseen tekosistaan - menneisyyttä ei voi enää paeta. Pertti Pekkala, julkisuutta rakastava "melkein ministeri" on kutsunut tuttaviaan Savonlinnan oopperajuhlille. Casinon terassilla Pekkala törmää vanhoihin luokkatovereihinsa ja riemu on suuri. Myöhemmin torilla Pekkala järkyttyy nähdessään poikansa Petrin myymässä vaatteita. Poikansa, jonka kanssa hän ei ole vuosikausiin ollut tekemisissä. Kesän mentyä eletään jo kiihkeää politiikan syksyä, sillä presidentinvaalit lähestyvät. Tilanteiden tiivistyessä menneisyys tunkee väkisin esiin. Kuka teki kenelle mitä? Myös Anna Laineen elämä heilahtaa raiteiltaan, kun on-off-rakkaus Jyri palaa Kenian komennukselta.
Outi Pakkanen (s. 27.1.1946) on koulutukseltaan ekonomi. Pakkanen työskenteli yli 25 vuoden ajan markkinointi- ja mainosalalla. Uudet Kirjat -kirjakerhon päätoimittajana hän oli vuosina 1987-2004. Nykyisin hän on vapaa kirjailija.
Outi Pakkanen tunnetaan etenkin Helsinkiin sijoittuvista jännitysromaaneistaan, joissa graafikko Anna Laine selvittää rikoksia. Jännitysromaaneiden lisäksi hän on julkaissut elämäkerrat Emmi Jurkasta ja Aino Acktésta.
Pakkasen jännäreitä on käännetty tähän mennessä saksaksi ja tsekiksi. Outi Pakkanen on nyt myös Stadin fiidu, sillä Stadin Slangi -yhdistys valitsi hänet tämän tittelin haltijaksi kesäkuussa 2010.
Olen tykännyt Pakkasen kirjojen miljöökuvauksesta, mutta tällä kertaa tuli tunne, että sekä Savonlinnan että Helsingin kuvaukset olivat vähän turhankin alleviivattuja ja itse tarina jäi paikkojen kuvailemisen varjoon. Leppoisaa luettavaa joka tapauksessa ja sopii sellaisellekin lukijalle, joka ei pidä dekkareista, koska varsinaista jännitystä tästä opuksesta ei löydy. Vähän hämmentynytkin olin siitä, että 'rikokselle' oli omistettu vain muutama sivu kirjan lopusta.
Nopealukuinen dekkari, kirjoitettu hivenen vanhahtavaan tyyliin. Liian paljon Suomen nähtävyyksien selostusta, jossain vaiheessa alkoi vaikuttaa enemmän matkailumainokselta kuin vetävältä dekkarilta. Liekö kirjailijalle maksettu tiettyjen paikkojen mainostamisesta? Koska olen itsekin käynyt monta kertaa Savonlinnan oopperajuhlilla, oli hauskaa lukea niihin liittyvistä tapahtumista mutta olin hieman pettynyt kun sitten siirryttiinkin Helsinkiin eikä itse oopperajuhlilla tapahtunut mitään murhia. Kirjassa on n. 300 sivua ja vasta 200 sivun jaarittelun jälkeen alkaa tapahtua. Hiukka myöhään minusta ja sitten kirjailijalle tuleekin kiire laittaa homma pakettiin. Kirja keskittyy myös mielestäni liikaa päähenkilön rakkauselämään joka ei ole edes erityisen kiinnostavaa. Lisäksi muutamat ilmaan heitetyt johtolangat jäävät täysin ilmaan roikkumaan eikä niitä selitetä millään tavoin. Esim. mitä tapahtui siinä luokkakokouksessa joissa menetti henkensä toinen nuori nainen, Elisa? Miksi Tellervon ja Riitan asunto Savonlinnassa oli mauttomasti sisustettu ja kenelle se kuului? Mihin katosi Oona Frost ja kuka hän oli? Kuka oli se hahmo jonka Anna näki Casinon sillalla? Liikaa juonenpätkiä joita ei selitetä.
Hieman yllättävää, että Linnassa palataan vanhojen hahmojen pariin. Muutenhan tämän lukee yhdeltä istumalta, koska vuosien varrella hioutunut tekstin lentävyys sen sallii.