Juu ei. Pieni kirja priorisoinnista

by Saku Tuominen

Pieni kirja priorisoinnista

Selkeyttä ja suuntaa työhön ja elämään.

Jokainen meistä tietää, miltä hyvä elämä näyttää. Mutta miksi emme osaa sanoa ei asioille, jotka vievät meitä yhä kauemmas siitä, mitä haluamme? Tai kyllä asioille, jotka toisivat meille paljon iloa? Juu ei tarjoaa hyvin yksinkertaisen priorisointimallin, jonka avulla jokainen meistä voi parantaa elämäänsä – sekä työssä että työn ulkopuolella. Se on pieni kirja, jonka merkitys voi olla suuri.

Genres: Nonfiction, Self Help, Audiobook, Productivity, Finnish Literature, Psychology

271 pages, ebook

Published October 1, 2018

About the author

Saku Tuominen on tietokirjailija sekä ideoiden tuottamiseen erikoistuneen Idealist Groupin perustaja ja luova johtaja. Aiemmin hän toimi 20 vuotta tv-tuottajana. Hänen intohimonsa on luova ajattelu ja rohkeiden ideoiden toteuttaminen. Saku on myös suosittu luennoitsija, ja hän on kouluttanut kymmeniä yrityksiä Suomessa ja ulkomailla. Hän on julkaissut useita teoksia ideoiden luomisesta, paremmasta työelämästä, hyvästä elämästä sekä tehnyt kaksi keittokirjaa. Työnsä ohella Saku pelaa jääkiekkoa ja viljelee oliiveja Italiassa.

Reviews

[Marko Suomi · Rating 4 out of 5]

Viisas, hauska ja sopivan lyhyt kirja siitä mitä ei ehkä edes kannata tehdä ja siitä mitä ehkä kannattaa.

[Jemysieni · Rating 3 out of 5]

Lyhyt ja asiapitoinen kirja, jossa laitetaan tehtävät tärkeysjärjestykseen. Tuominen esittää apuvälineeksi nelikenttää, jossa toinen akseli on pieni-iso ja toinen kevyt-raskas. Tällaisenaan nelikenttä ei ehkä aukea, mutta käytännön esimerkkien ja tarkemman pohjustuksen tukemana ihan käypäinen malli ainakin kokeiltavaksi.

[Riikka Koo · Rating 2 out of 5]

No, semmonen. Nopsa lukea, mut aika vähän jäi mitään uutta käteen tai mieleen. Ehkä tarjoaisi enemmän, jos priorisointi olisi täysin vierasta tai uutta (tai jos ei olisi lukenut/kuullut Tuomiselta mitään muuta?). Mua myös näissä vaivaa se, että vaikka ois kiireistä ja täyttä, niin kyllä tällaisia asioita on aika paljon helpompi pohdiskella ja toteuttaakin, jos on valmiiksi hyvinvoiva. Jos elämä on oikeasti tukalaa, ja energia menee pelkkään pärjäämiseen, ei varmasti ole tilaa tämmöiseen elämänlaatutyöhön.

[Virva Lehto · Rating 3 out of 5]

Aivan älyttömän ärsyttävästi kirjoitettu kirja nykyajan vauhdikkaassa tempossa eläville ihmisille, jotka eivät kykene lukemaan paria virkettä pidempään. Meinasi mennä maku alkuunsa. Pyrin aina lukemaan kirjat loppuun, niin tämänkin. Ajatus ja idea siitä, että osaa priorisoida asiat kevyt-iso, raskas-iso, raskas-pieni ja kevyt-pieni -nelikenttään, on mielestäni käyttökelpoinen. Kirja meni parempaan suuntaan, kun kirjailija kertoo hieman omakohtaisia kokemuksia.

[Laura K | luonnonlukija · Rating 4 out of 5]

Tykkäsin tästä paljon! Helppolukuinen, innostava, viisas ja hauska kirja priorisoinnista, sopivan mittainen kiireenkin keskellä luettavaksi. Tässä oli paljon hyviä pointteja, joita voin hyödyntää käytännössä. Oli juuri sopiva aika lukea tämä kirja, kun tuntuu että tekemistä on paljon. Vallitsevan tilanteen johdosta kodista on tullut to-do -listojen ja ärsykkeiden taistelutanner, eikä tiedä mistä aloittaa. Tämä kirja antoi eräänlaiset eväät tasapainoon. Suosittelen lukemaan!

[Kirsikka · Rating 4 out of 5]

Kirja kuin karkki, luin yhdessä illassa. Tykkäsin. Otan heti käyttöön kysymyksen: ”vai onko sittenkään?”. Suosittelen, jos kaipaa kepeitä, mutta innostavia ajatuksia tai rohkaisua elämän uudelle suunnalle.

[Taija · Rating 2 out of 5]

Juu ei. Kirja ei antanut minulle juuri mitään, olisin ehkä kaivannut jotain konkreettisempaa. Kirjan rakenne oli sekava, ulkoasu epäsiisti ja kappaleet oudosti jaksotettu. Välillä kirjan lukeminen tuntui pieneltä ja raskaalta, toisaalta onneksi Tuominen oli osannut priorisoida turhat pois: lyhyt kirja oli nopea lukea. Paljon tunnistan jo noudattavani kirjan ”ohjeista”, yhdyn myös Tuomisen näkemykseen meditaation merkityksestä. Loppua kohden vähän parani kun teoriaa käytiin läpi kirjailijan omakohtaisten kokemusten pohjalta. Mutta silti...ei.

[Jyri · Rating 2 out of 5]

Loppujen lopuksi aika höttöinen kirja, jonka ydinajatus on kiteytettävissä näin: keskity tekemään kivoja juttuja joilla on merkitystä.

Bonuspisteet siitä, että yhdessä luvussa mainitaan Morten Hansen, jonka kirja Great at Work on yksi parhaista oman työn johtamista käsittelevistä opuksista, mitä olen lukenut.

[Anssi Koskinen · Rating 5 out of 5]

Pieni nopealukuinen kirja, jossa lainataan Martti Servoa ja lytätään/kyseenalaistetaan inbox zero & eat the frog -tehokkuustemput. Jotain piristävää tässä oli!

[jennijohanna. · Rating 4 out of 5]

Paljon hyviä pointteja, joita voi viedä käytäntöön!

[M-M · Rating 2 out of 5]

Jäi kovin mitäänsanomaton tunne lukemisen jälkeen. Esille ei tullut mitään erityisen uutta katsantokantaa.

[Jarkko Laine · Rating 4 out of 5]

Helppolukuinen ja innostava kirja, hyväksi muistutukseksi siitä, että välillä on tärkeää ja hyödyllistä miettiä tekemisiään ja pyrkiä keskittymään siihen, mikä tulee luonnostaan ja tuntuu tärkeältä.

Saku Tuominen on Suomen Seth Godin.

[Jenna · Rating 3 out of 5]

Ihan okei kirja, vaikka ei tästä ihan hirveästi jäänyt itselle käteen. Uskon kuitenkin tajunneeni perusidean ja uskon, että siitä tulee olemaan hyötyä tulevaisuudessa.

3,5 tähteä.

[iltatee · Rating 2 out of 5]

Olihan tää aika sellainen "rikas setä selittää", mutta sain mä jotain ideoita. Ja lukemiseen meni ehkä 20 min, niin siihen verrattuna sanoisin, että kannatti?

Tietenkään tää priorisoimistapa ei nyt päde siihen mun suurimpaan ongelmaan tällä hetkellä, mikä oiskin tietenkin ollut liian helppoa, mutta noh, kaikki ei koe institutionaalista väkivaltaa samalla tavalla. (Sanoi hän huomattava katkeruus äänessään.)

Mut sellaiseen muuhun, kevyempään päätöksentekoon voi ihan toimiakin. Esimerkit oli tietenkin jotain "sitten firmani päätti mennä uuteen suuntaan ja teimme miljoonia voittoa", mutta uskon, että jotkut noista voi pätee oikeiden ihmistenkin elämään. Vaikka se, että päättämättömyys on sinänsä jo päätös olla tekemättä nykytilanteelle mitään. Sinänsä tosi yksinkertaista, mutta sen unohtaa aina autuaasti, kun ei jaksaisi päättää.

[Kirsi · Rating 1 out of 5]

No ei niin mitään annettavaa. Ei mitään uutta. En edes jaksanut lukea loppuun saakka.

[Satu · Rating 2 out of 5]

Juu ei. Pieni ja raskas kirja, joka oman oppinsa mukaisesti kannatti jättää kesken.

[Kaisa · Rating 1 out of 5]

Juu ei.

[Milka Adalmiina · Rating 5 out of 5]

Kirja teki mitä lupasi, antoi lyhyesti mutta ytimekkäästi ajatuksia priorisoinnista, mutta ennen kaikkea kirkkaudesta. Mulle tämä kirja oli teesi siitä, että yksi ajattelun tavoitteista, on pitää se kirkkaana.

Olen itse kuluvana vuonna pohtinut paljonkin sitä, tuleeko priorisoida ja tuleeko olla tehokas. Tuleeko hakeutua epämukavuus alueelle, ja jos tulee, kuinka paljon? Olen itse päättänyt luopua tai lähes luopua monesta ; tapahtumista, verkostoinnista, monesta sosiaalisesta aktivitetista, populaarikulttuurien monista osista (en esimerkiksi tunnista kovinkaan monta tunnettua näyttelijää nimeltä), kaikesta kaiken tietämisestä, jatkuvasta uutisten seurannasta tai sosiaalisesta mediasta.

Koen, että jään tämän ajatus kelan kanssa monesti enemmistön ulkopuolelle. Se ei varsinaisesti haittaa, mutta tämä kirja, jossa puhutaan ”joy of missing out” tyylisistä ajatuksista ehdottomasti resonoi viimeaikaisten ajatusteni kanssa. Huomaat varmasti, että tämä ei ole teksti vain kirjasta, vaan ajattelutavasta. Sitä koen, että tämä kirjakin on; jostain suuremmasta ajatuksesta jakamista ja yritys tehdä se mahdollisimman kirkkaasti sekä ytimekkäästi. Siinä mielestäni kirja onnistui hyvin. Lukijan tehtäväksi jää itse vastata kirjassa kysyttäviin kysymyksiin; mikä on itselleni pientä, mikä suurta, mikä kevyttä ja mikä raskasta?

[Otso Laxenius · Rating 4 out of 5]

Teos on helppolukuinen ja tiivis tietokirja, joka käsittelee ilmiötä, jossa ihmiset sanovat liian usein kyllä, vaikka oikea vastaus olisi ei. Kirja ei tuo sinänsä esiin täysin uusia ajatuksia, mutta sen vahvuus on siinä, että se pysäyttää pohtimaan omia toimintatapoja ja totuttuja ajatusmalleja.

Tuominen tarkastelee suostumisen kulttuuria erityisesti työelämän näkökulmasta ja osoittaa, miten rajojen puute johtaa tehottomuuteen, ylikuormitukseen ja huonoon fokukseen. Selkeä kieltäytyminen esitetään vastuullisena ja usein kaikkia hyödyttävänä tekona, ei epäkohteliaisuutena.

Teos on kirjoitettu napakasti ja helposti lähestyttävällä tyylillä. Lyhyet luvut ja ytimekkäät havainnot tekevät kirjasta nopealukuisen. Mukana on käytännönläheisiä työkaluja ja oivalluksia, jotka auttavat lukijaa muuttamaan ajatteluaan ja toimintaansa arjessa. ”Juu ei” toimii ennen kaikkea ajattelun herättelijänä ja muistutuksena siitä, että kaikkeen ei tarvitse suostua.

[Laura Walin · Rating 3 out of 5]

Kevyt välipalanen ajanhallinnasta, jossa asiat jaetaan tällä kertaa nelikenttään sen mukaan ovatko ne kevyitä vai raskaita ja isoja tai pieniä. niin kuin aina, todellinen pihvi on sitten oppia ymmärtämään itseään ja omia arvojaan niin että 1) ensiksikin osaa päättää, mitkä asiat sijoittuvat omassa elämässä mihin lokeroon ja 2) kun tekee havaintoja jonkin asian olemisesta jossain lokerossa osaa tehdä tarvittavat toimenpiteet asian muuttamiseksi.

Tuomisen kirjotustyyli on sähkeenomainen ja tekstiä on todella helppo ja nopea lukea. Homma vaikuttaa ensin ärsyttävältä konsulttihöpinältä, mutta saa kyllä hyvin lihaa luitten päälle kirjan jälkipuoliskon konkreettisista esimerkeistä. Arvostin erityisesti sitä havaintoa, että joskus asian muuttamiseen raskaasta kevyeksi auttaakin oman asenteen rukkaaminen.

[Elisa Heikura · Rating 5 out of 5]

Oikeasti kuuntelin BookBeatista Sakun itsensä lukemana, mutta sellaista editiota ei ollut tarjolla. Kuuntelin sitäpaitsi kahdesti. Ensin normaalinopeudella fiilistellen ja syventyen. Ja heti perään 1,5x-nopeudella kerratakseni ja mieleen painaakseni. Loistokas opus, joka herätti paljon ajatuksia. Ainoa nurina koskee loppupään miljardööri-yh-äiti vastakkainasettelua. Ikään kuin yh-äiti ei voisi olla miljardööri tai päin vastoin. Kuten Vesala laulaa: ”Oon käytännös yksinhuoltaja / Mä tienaan vitun hyvin”. Tästä pienestä stereotyypittelystä ja tietyn mielikuvan ylläpitämisestä pieni miinus, muuten koko kirja kyllä yhtä iso plussa kuin Sveitsin lippu. Suosittelen.

[Roope · Rating 5 out of 5]

Kuuntelin Hans Zimmerin Inceptionia viimeisellä sivulla. Jotenkin sopi kirjaan. Yksinkertainen, kaunis, sielua ravitseva. Do less, then obsess. Siinä se perusta. Nykynuoriso jo ymmärtää, ettei elämä voi koostua vain sähköpostista.

Pyhä nelikenttä 🥰

Systeemi 1 - Intuitio - Systeemi 2 🤯

Kiirettä on nautinnollista ja ahdistavaa 🤗

Hyvä ihmissuhde = merkityksellinen & kevyt 🤩

”Täytyy miettiä, katotaan” -> suuria ja kevyitä päätöksiä ei usein tarvitse jaaritella 😎

Elämän on turhaa, mutta silti sen voi tuhlata. Näin ollen se ei voi olla turhaa. Joten pitää priorisoida se, mikä ei ole. 🤭

[Roni Laukkarinen · Rating 3 out of 5]

Kevyt ja nopea luettava, joka antoi hieman ajatuksia priorisoinnista. Jotenkin silti niin lyhyeksi kirjaksi höttöinen, en tähän osaa suoraan kohdistaa syytä. Iso raskas, pieni raskas, iso kevyt ja pieni kevyt -malli sinänsä toimii. Esimerkit ja muu liirumlaarumi ei ehkä niinkään. Silti ihan luettava opus.

Pidempi arvio julkaistu Kevyttä lukemista -blogissani.

[Piritta · Rating 3 out of 5]

Haluaisin antaa neljä tähteä, mutta annan silti vain kolme. Pieni kirja olisi voinut olla pienempikin, sillä kovakantisessa versiossa oli hirmu paljon tyhjää tilaa. Tuominen vaikuttaa oivaltaneen jotain, mitä amerikkalaiset selfhelp-gurut eivät mahdollisesti kulttuurisista syistä pitkään aikaan oivalla, mutta oivalluksen käsittely jää köykäiseksi. Alussa kerrotaan jostakin torvesta, joka ei sittenkään ilmeisesti liittynyt mihinkään. Odotin enemmän, siksi tähtiä tulee vähemmän.

[Inka Partanen · Rating 3 out of 5]

Tämäntyylisten selfhelp-oppaiden paras (ja ehkä ainut hyvä) puoli on se, että ne voivat saada ajattelemaan kriittisesti omia tapoja tai ajatusmalleja. Nappasin tästä kirjasta yhden ajatuksen ja jatkojalostin sitä itselleni, ei siis ihan huono tulos. Tuominen myös kirjoittaa varsin hyvin, höttöä ei ole juuri lainkaan eikä tekotieteellistä esittämistä. Kirja on sitä mitä sanookin olevansa, yhden ajatusmallin esittelyä.

[Alexandra · Rating 4 out of 5]

Näppärä, ajatuksia herättävä kirja priorisoinnista. Kirja on riisuttu ylimielisistä viisasteluista ja kaiken kattavista ajankäytön ohjeista, joita muut vastaavasta aihepiiristä kirjoitetut kirjat niin usein pitävät sisällään. Oikotietä onneen ei ole tarjolla, mutta kirja tarjoaa tilaa itsetutkiskelulle siitä, mihin lukija haluaisi käyttää elämässään aikaa. Itselleni kirjan lukemisesta oli hyötyä, sillä se sai pohtimaan, että sanon liian usein asioille kyllä, vaikka en näe niihin käytetyn ajan olevan hyödyllistä.

[Reija · Rating 3 out of 5]

"Jos ei tiedä minne haluaa mennä, saattaa olla, ettei sinne myöskään pääse."
s. 155

"Riittääkö yksi tosiaan? Riippuu siitä, miä se yksi on."
s. 160

"Vai onko sittenkään?"
s. 172

"Mitä tapahtuisi, jos en tekisi tätä asiaa?"
s. 232

[Ville Ilvonen · Rating 5 out of 5]

Oivalluksia siitä miten teen.
En vain ollut ajatellut valintojani samoin.

Kirjaa tuskin voi omaksua lukemalla.
Täytyy vain kokeilla elämässään ja hyväksyä että kaikki ei toimi. Olla takertumatta toimimattomaan ja innostua asioista jotka kasvavat antamaan eniten.

[Mikko L · Rating 4 out of 5]

Tärkeä sanoma ja ilahduttava kehikko. Luin ePub-version ja ainakin siinä kirjan rakenne oli vaikea hahmottaa.

[Olli Tähtinen · Rating 3 out of 5]

Light compact book that could be summarized in couple chapters. The model itself reminds you of prioritizing and to keep say NO