Eeva Karikoski syntyi oman aikansa julkkisperheeseen. Äiti oli Mika Waltarin pään sekoittanut kaunotar, isä Mannerheimin alaisuudessa Mikkelin päämajassa työskennellyt upseeri, sittemmin Suomen Työnantajaliiton toimitusjohtaja. Pikku-Eevan kodissa keskusteltiin usein tuolloisista merkkihenkilöistä, ja omakohtaisesti Eeva tutustui jo koulu- ja opiskeluaikoinaan moniin valtakunnan tuleviin nimimiehiin ja -naisiin: Claes Anderssoniin, Pentti Saarikoskeen, Matti Klingeen, Jaakko Pakkasvirtaan, Elina Haavio-Mannilaan, Katariina Eskolaan. Näyttelijä Elina Salosta tuli Eevan hyvä ystävä loppuelämäksi. Läheiseksi tuli myös feminismi, johon Eeva suhtautui intohimoisesti ja antaumuksella.
Opiskelu vei Eevan Pariisiin, missä hän tapasi tulevan miehensä Peter Lennonin. Pariisin-vuosina hänen tuttavapiiriinsä kuuluvat myös mm. Samuel Beckett, Pentti Holappa ja Kalevi ja Irene Sorsa. Päivänpolitiikka tuli tutuksi Eevalle, sillä hän oli alkanut tehdä juttuja Yleisradiolle, mutta siirtyi pian Uuden Suomen kirjeenvaihtajaksi, kunnes palasi Yleisradion leipiin muutettuaan Lontooseen. Öljykriisi ja Irlannin kriisi, jättiläisinflaatio ja muut 1900-luvun jälkipuoliskon melskeet, kuninkaallisten kuulumiset, poliittiset ikonit Harold Wilsonista Margaret Thatcheriin - kaikesta tuosta kuultiin koti-Suomessa, luotettavana kertojana ”Eeva Lennon, Lontoo”.
Eeva Lennonin uskomaton elämä - kokonainen aikakausi poliittista ja henkilökohtaista historiaa - avautuu lukijalle hämmästyttävänä, kiehtovana ja joskus hilpeyttä herättävänä, niin kuin vain Eeva Lennon sen itse osaa kuvata.
Mainio lukukokemus (tai siis kuuntelukokemus, lukijana mahtava Erja Manto). Lennon on kokenut ja nähnyt monenlaista niin kulttuurin kuin politiikankin saralla ja kirja sisältääkin melkoista namedroppailua. Jotkut elämäkerrat epäonnistuvat mielestäni piehtaroidessaan liikaa henkilön kokemuksissa ja tuntemuksissa jopa hieman narsistiseen sävyyn, tässä kirjassa tätä ongelmaa ei ollut laisinkaan. Suosittelen kaikille joita kiinnostaa Euroopan lähihistoria.
Todella mielenkiintoinen kirja! Eva Lennon on toimittaja ja kirjeenvaihtaja, joka on asunut ja raportoinut maailman menosta ja välittänyt uutisia Lontoosta ja Pariisista. Kirjassa hän kertoo työstään, ja tapahtumista niin toimittajan kuin oman perheensä näkökulmasta.
Ahmin tämän varmaan joskus Tanskassa asumisemme alkuaikoina. Eeva Lennonin elämä kirjeenvaihtajan ja toimittajan ammattien takana on ollut kiehtova. Hän on toiminut suomalaisille ikkunana useisiin keski-euroopassa tapahtuneisiin mullistuksiin, pieniin ja suuriin. Tinkimätön journalisti, jonka omaelämänkertakin sisältää väliin hieman liian uuvuttavan tarkkaan kuvattuja poliittisia tapahtumia. Joissain kohtaa olisi voinut vähän oikaista, mutta ammattiylpeys ei näemmä ole sitä sallinut. Yhtä kaikki, tarkkaa analyysiä Suomesta ja Euroopasta 1900 jälkipuoliskolla ja omasta elämästä irlantilaisen puolison rinnalla. Kiitos, Eeva Lennon, Lontoo.
Tykkäsin tarinasta enemmän kuin kirjasta, ja neljä tähteä olisi tullut helposti jos kirjasta olisi välittynyt edes joku tunne. Nyt se oli lähinnä erittäin kiinnostava historiajuoksutus yhden naisen näkökulmasta - hyvin toimitettu ja täynnä faktaa, mutta ilman tunnetta. Jäin miettimään ja kaipaamaan esim. Joan Didionin ja Joyce Carol Oatesin kuvauksia ajasta puolison kuoleman jälkeen. Toki tällainen tapa kirjoittaa kertoo paljon suomalaisen sivistyneistöperheen tunneilmastosta ja sellaisena tietysti erittäin kiinnostava.
Lennon kertoo elämästään ja työurastaan kolmessa maassa. Lapsuus- ja nuoruusvuosien kuvauksissa henkilökohtaiset asiat ja tuntemukset ovat keskiössä, jotka tietysti ovatkin vaikuttaneet enemmän kirjoittajansa kehitykseen. Aikuisvuosien kohdalla pääpaino on enemmän ammatillisissa asioissa. Mielenkiintoista oli lukea kuohuvasta 60-luvusta Ranskassa (Pariisin kevät, Algerian sota ym.), ja vielä mielenkiintoisempaa Lennonin uuden asuinpaikan, Englannin poliittisesta elämästä ja tiestä kohti brexitiä.
Tähän asti Eeva Lennon on ollut minulle vain ääni radiossa kertomassa milloin mitäkin uutista vuosikymmenten ajan. Nyt olen hyvin vaikuttunut ja hämmästynyt siitä kaikesta, mitä hän onkin ehtinyt nähdä, kokea ja tulkita kuulijoilleen ja lukijoilleen. Kirjassa hän kertoo valtavan ison palasen Euroopan sodanjälkeisen ajan tapahtumia, syitä ja seuraamuksia ja ajankuvia. Muistelmien lisäksi tämä kirja on opas eurooppalaisen kulttuurin, historian, talouden ja päivänpolitiikan ymmärtämiseen. Toimittajana hän myös osaa kirjoittaa hyvin selkeästi, loogisesti ja persoonallisesti.
Aika täti tämä Eeva! Suomen, Ranskan ja Britannian kulttuurielämä, työelämä, mediat, politiikka, talouselämä ym. saavat asiantuntevan käsittelyn. Henkilökohtaista elämää unohtamatta, vaikka se puoli jääkin kokonaisuudessa vähemmälle. Eeva Lennon kirjoittaa suoraan ja paikoin kärkevästi, eikä peittele kantojaan. On hengästyttävää, miten paljon yksi ihminen voi kokea, tietää, muistaa, ymmärtää. Ja täytyy sanoa, että toimittajan työ ennen internettiä avautui ihan uudella tavalla.
Sitoo mukavasti yhteen Ranskan ja Englannin lähihistoriaa ja henkilökohtaisia kokemuksia. Enimmäkseen vetävästi kirjoitettu, mutta paikoin outoa toistoa (lähes sama virke toistumassa jopa peräkkäisissä kappaleissa) sekä innokasta nimekkäiden henkilöiden nimeämistä - osan olisi ehkä voinut karsia. Oli mukavaa, että orjallisen kronologisen etenemisen sijaan oli teemalukuja ja maailmanpolitiikka ja oma elämäntarina vuorottelivat.
Toisaalta valtavan mielenkiintoinen ja toisaalta puuduttava. Mielenkiintoista oli kuvaukset toimittajan työstä menneinä vuosikymmeninä, kollegoista ja toimituksista. Puuduttavaa oli pitkät tekstit Ranskan, Irlannin ja Englannin sisäpolitiikoista. Tosin brexit avautui tämän jälkeen hieman paremmin. Huolellisesti ja asiantuntemuksella kirjoitettu kirja.
Niin mielenkiintoinen! Opin paljon mm. Ranskasta, Britanniasta, Irlannista, kirjeenvaihtajan elämästä ja miten se on muuttunut mm. teknologian kehityksen myötä. Mikä elämä Eeva Lennonilla onkaan ollut! Hän kertoo viime vuosikymmenien tapahtumista Euroopassa hyvin asiantuntevasti ja mielenkiintoisesti. Äänikirjan lukijan (Erja Manto) ääni sopi tähän täydellisesti.
Mukava muistelmateos ja aikakuvaus 60-80-luvuilta. Ei mitenkään maatamullistava, mutta tuo esille hyvin sen kuinka harvinaisia naistoimittajat olivat vielä 80-luvullakin.
Suomen, Ranskan ja Britannian lähihistoria saa suurimman huomion. Kuka oli Eeva Lennon? Se ei oikein avaudu. Persoonasta ei oikein osa sanoa mitään. Oman elämäkertansa sivuhenkilö.