Miten kirja kirjoitetaan? Ensimmäisestä lauseesta kohti viimeistä vai tekstipalapeliä kokoamalla? Miten kirjailija käsittelee käsikirjoitusluonnostaan; pitääkö teksti kirjoittaa monta kertaa uudelleen? Mitä editointi käytännössä tarkoittaa?
Kirjailijakollegansa haastattelussa Tapani Bagge, Niina Hakalahti, Antti Heikkinen, Asta Ikonen, Jukka Itkonen, Anneli Kanto, Tatu Kokko, Sirpa Kähkönen, Anne Leinonen, Mikko Rimminen ja Jasu Rinneoja kuvaavat avoimesti omien teostensa kirjoittamis- ja muokkausprosesseja. Työskentelytapoja on yhtä monta kuin kirjailijoitakin, yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa kirjoittaa ei onneksi olekaan.
Uutuuskirja avaa lukijoille ja tutkijoille sekä kirja-alalla työskenteleville kiinnostavia näkökulmia kirjailijan työhön. Kokeneiden kirjailijoiden keinoista ja kikkavalikoimasta voi pöytälaatikkokirjailija napata mieleisensä sovellettavaksi omassa harrastuksessaan. Kirja soveltuukin hyvin myös lukupiirin tai luovan kirjoittamisen kurssin materiaaliksi.
Kuopiolainen kirjailija ja luokanopettaja Kirsi Pehkonen on julkaissut useita romaaneja aikuisille ja nuorille ja kirjoittaa säännöllisesti kolumneja ja lehtijuttuja.
Aina kiinnostavaa lukea miten kirjailijat työstävät ja muokkaavat omaa tekstiään valmiiksi julkaistuksi teokseksi asti. Suurin osa Pehkosen haastattelemista kirjailijoista olivat itselleni ennalta tuntemattomia, mutta luettuani Pehkosen kirjan, nyt heidänkin teoksensa kiinnostavat. Luulen, että tulevien lukukokemusten aikana mietin myös enemmän sitä, miten tämä(kin) teksti on päätynyt kansien väliin, julkaistuksi, valmistunut.
Kirjoittamisesta lukeminen on paheeni: sen sijaan, että kirjoittaisin itse, on maailman helpointa lukea "ihan vähän" vielä siitä miten muut sen tekevät. Todella laadukkaiden englanninkielisten kirjojen jälkeen tämä oli lievä pettymys. Kirjailijoiden haastattelut esitetään samalla sapluunalla mekaanisesti sen sijaan, että eri näkemyksistä tehtäisiin jotain synteesiä. Mutta ihan viihdyttävää tämäkin oli. Bonuksena muutama nimi (tunsin entuudestaan vain yhden haastatellun kirjailijan), jonka tuotanto alkoi kiinnostaa.
Hyvin selkeä teos, joka on sekä mielenkiintoinen että nopealukuinen. Kirjaan haastatellut kirjailijat kertovat prosesseistaan hyvin konkreettisesti, ja sen uskon tästä kirjasta olevan hyötyä monille kirjoittajille! Oli hauskaa bongailla myös yhtäläisyyksiä kirjoittajien työskentelymetodeista!
Vaikka jokaisella kirjailijalla on omat työskenteytapansa, niissä on paljon samaakin, jolloin kirjassa tuntui olevan paljon toistoa. Vika oli ehkä osittain minussa itsessäni, sillä tämä olisi ehkä pitänyt lukea hitaammin eikä ahmaista parin lukukerran aikana. Teksteistä tuntui olevan karsittu pois lähes kaikki ylimääräinen, mikä toki teki niistä asiantäyteisiä, mutta olisi ollut kiva, jos kirjailijat ja heidän päägenrensä olisi esitelty heti tekstien alkuun. Joukossa oli pari minulle tuntematonta kirjailijaa, jolloin pieni kertaus olisi ollut hyödyksi. Kiinnitin huomiota myös siihen, että kaikki kirjailijat olivat vapaita kirjailijoita (tai antoivat ymmärtää, että näin on). Tämä vaikuttaa väkisinkin työskentelyolosuhteisiin, ja luulen, että kirjan kohderyhmällä ei vastaavia olosuhteita ole. Tämän olisi voinut jollain tavalla tiedostaa.
Yksitoista kirjailijaa kuvaavat kirjoittamis- ja erityisesti editointitapojaan. Editointi on minulle jotenkin tuskaista puuhaa ja oli helpottavaa vertaisoppimista lukea, millä tapaa muut muokkaavat tekstejään, ja miten erilaisilla tavoilla tekstiä tuotetaan. Myös muokkaamisen taidossa voi kehittyä ja se on yksilöllinen juttu. Kokemani epävarmuus on osa kirjailijantyötä, joka pääosin on kuitenkin aika nastaa.
Kiinnostava kurkistus eri kirjoilijoiden prosessiin. Harmi, että rakenneratkaisun vuoksi kirjailijoiden uniikit tarinat asettuvat itseään toistavaksi massaksi.