Ihan pähkinöinä

by Anneli Kanto

Lapsuudenkoti tarvitsee Mirjamia juuri sanalla hetkellä, kun työpaikalla myllertää. Ei auta muu kuin ostaa junalippu Seinäjoelle, vaikka pääkaupunkiin jää nuori, sileärintainen poikaystäväkin.

Pohjanmaalla odottavat äiti - mumma - alaikäinen siskontyttö Usva ja Usvan eläinkatras sekä Salim. Varsin pian käy ilmi, että Salim kuuluu lähes kalustoon ja että Mirjami on kiikissä sen jälkeen, kun vastaanottokeskuksen touhukkaat, lauleskelevat mammat lakkaavat huoltamasta mummaa. Maalaiselämä on stressaavaa: pitää tehdä kalasoppaa ja makaronilaatikkoa, suihkuttaa äitiä, kuskata Usvaa hammaslääkäriin, tilata nuohooja ja likakaivontyhjentäjä. Mutta mikään ei vedä vertoja sille riesalle mikä seuraa, kun Usvan Barbara-kuttu tulee kipeäksi ja on kiikutettava eläinlääkärille.


Suosituista lasten- ja nuortenkirjoistaan ja väkevistä historiallisista romaaneistaan tunnettu Anneli Kanto debytoi viihdekirjailijana. Ja millä tavalla! Kirjailija ilakoi henkilöillään ja monen sorttisilla ajan ilmiöillä, viihdyttää lukijoita kielellisillä oivalluksilla ja kuljettaa juonta perinteisiä polkuja mutta ainutlaatuisen raikkaasti.

Genres: Chick Lit, Finnish Literature, Humor, Audiobook, Romance, Adult

235 pages, Hardcover

First published January 1, 2018

Reviews

[J.S. Meresmaa · Rating 5 out of 5]

Voi mitä sanataituruutta ja elämänmakuista viiltävyyttä! Ahmin tämän yhdeltä istumalta ja huomaan päivienkin jälkeen naurahtelevani kirjan letkautuksille. Lajissaan nappisuoritus.

[Kirja Vieköön! · Rating 3 out of 5]

Uskon, että Anneli Kannolla on ollut hirmuisen hauskaa tätä bitch litiä kirjoittaessaan ja Mirjamin alennustilaa kuvatessaan. Minäkertoja on viittä vaille viisikymppinen Mirjami, elegantti nainen, jonka hallittu elämä ja ojennuksessa oleva pakka menevät tyystin sekaisin, kun työpaikka menee alta. On palattava Helsingistä vastentahtoisesti nuhjuiseen lapsuuskotiin Seinäjoelle asioita järjestelemään.

Anneli Kanto kuvaa mehevästi ja osuvasti eroja pääkaupungin menevien ja menestyvien juppipiirien ja pienen maaseutupaikkakunnan ihmisten välillä. Pohjanmaan murretta oli käytetty juuri sopivasti, ja se istutti tarinan tukevasti miljööseensä. Ihan pähkinöinä on sympaattinen ja viihdyttävä - hauskasti kirjoitettu pikkutarina, joka toi iloa ja hymyn huulille.

[Arja-täti · Rating 5 out of 5]

Pohdin, onko riski alkaa lukea tätä Pohjanmaan reissulla. Toisaalta luotin Kantoon ja siihen, että pidän, vaikka kotimainen viihde ei ole mun makuun. Helsingin kirjamessuilla kuuntelin Terhi Rannelan haastateltava olleen Kannon, joka kertoi tästä kirjasta, joten luin vähän eri tavalla kuin olisin muuten lukenut.

Loistava. Äiti olisi tykännyt.

[Kirjapallo · Rating 3 out of 5]

Tämä oli ihan hyvä, tykkäsin erityisesti henkilöiden kehityskaarista ja ideasta ylipäätään. Mutta se alun anglismiryöppy oli vähän liikaa jopa minulle ja voin hyvin kuvitella että monet luovuttavat lukemisen jo ekoilla sivuilla. En myöskään ollut kovin vakuuttunut kirjan suhdekuviosta, vaikka onkin hienoa että se oli erilainen kuin näissä yleensä. Ja voi kun minua ahdisti se loppupuolen "bisnesidea"... :D

Muuten ihan viihdyttävä. :)

[Arska-täti · Rating 2 out of 5]

Nopeasti lukaistava hömppäkirja. Takakansi sytytti ja odotin varsin nautittavaa lukukokemusta Avioliittosimulaattori-tyyliin, mutta toisin kävi. Alkuosa oli pelkkää tuskaa - siis oikeasti, kuka vähänkään aivoja käyttävä ja suhdekiemuroita kokenut henkilö kuvittelee, että "Kulta, meidän pitäisi jutella" fraasista seuraisi jotain hyvää? Lisäksi anglismia ja nimikikkailuja tyyliin parivaljakko Kukka&Ruukku oli aivan liikaa. Päähenkilön elämänasenne ja tyyli häiritsi erittäin pahasti. Lisäksi kirja on vissiin käynyt hyvin pikaisen oikoluvun läpi, sillä painettuun kappaleeseen oli jäänyt hieman liian monta kirjoitusvirhettä.

Sisaren kuoleman jälkeen asiat etenevät omalla painollaan, eikä mitään varsin yllättävää tapahtu, mitä nyt positiivisena mausteena sopassa keikkuu mukana Salim, tuo fiksu ja älykäs mamu-mies (ja ehdottamasti kirjan fiksuimpia hahmoja). Mutta kokonaisuutena, varsin turha lukukokemus. Harmi sinänsä, sillä arvostan Kantoa kirjailijana todella paljon ja etenkin hänen lasten- ja nuortenkirjansa ovat ihastuttaneet kovasti.

[Inka Partanen · Rating 3 out of 5]

Aivan mahtavaa, melkein uskomatonta, että Kannolla on tällainenkin puoli - miten monipuolinen kirjoittaja! Tämä oli mukavaa viihdettä, erinomaisen toimivaa kerrontaa. Juonesta ei jäänyt vikan sivun päättelyn jälkeen juuri mitään mieleen, mutta tämän tyylilajin kirjoissa se ei niin välttämätöntä olekaan.

[Jenny Laine · Rating 5 out of 5]

Hauska, kepeä, viehättävä kirjoitustyyli.

[Maria]

Luin tämän sitten päivän aikana.
Oikein viihdyttävä lajinsa edustaja, vaikka Mirjamia tekeekin mieli iskeä n. viiden sivun välein turskalla naamaan. Tykkäsin siitä, kuinka lukijaa ei pidetä tyhmänä, kerronta ei mene kaikkein matalimmalta kohdalta aitaa. Kyllä, viihdekirjasuositus.

[Njalla · Rating 1 out of 5]

Idea on hieno, siitä piste. Mutta jos jo ensimmäisen luvun aikana toteaa, että ei helkkari tuota nimillä ja sanoilla leikkimistä, niin voi vakavasti joutua miettimään, onko lopun lukemisessa mitään tolkkua.
En kertakaikkiaan pysynyt kärryillä kaikenmaailman muka-nokkelissa nimissä ja siinä kuka teki ja mitä. Onneksi nimillä leikkiminen loppui, kun päästiin asiaan, mutta olisin kyllä jättänyt kokonaan väliin moisen kikkailun.

Jotenkin myös tuntuu, että ohitettiin aika sujuvasti se, että yksi ihminen kuoli ja että sen olis luullut vaikuttavan useammankin ihmisen mielialaan aika rankasti. Nyt se ohitettiin parilla lauseella, vaikka siitä olis voinut saada irti vaikka mitä.
Vähän jäi sellanen olo että kaikki luisteltiin läpi tarttumatta mihinkään ja antamatta lukijalle mahdollisuutta tarttua mihinkään.

Jäi mitäänsanomaton olo tästä kirjasta. En suosittele.

[Eva Malkki · Rating 3 out of 5]

Oli pakko lennosta keksiä jokin piristävämpi äänikirja automatkalle kun työstin työni puolesta tosi ahdistavaa aihetta (Saariahon Innocence-oopperaa) ja senhetkinen äänikirjani (Järvelän Aino A.) oli myös melko masentava. Valitsin tämän ihan siksi, että Storytel sitä minulle suositteli. En erityisen paljon ole lukenut tämän genren kirjoja mutta tämä oli mielestäni ihan hyvä lajityyppinsä edustaja. Jokseenkin ennalta-arvattava, mutta niin on kai tarkoituskin. Ensimmäisten lukujen kielellä ilottelu menee vähän överiksi, mutta onneksi se laantuu kirjan edetessä. Ja täytyy sanoa, että kaikkea se Anneli Kanto onkin ehtinyt kirjoittaa!

[Minna · Rating 4 out of 5]

Lajityypissään ihan mukava hotkaistava. Hetkittäin hätkähdyttävän tutulta tuntuvia kohtauksia tällaisen lähes samanikäisen, melkein samalta suunnalta kotoisin olevan ihmisen mielestä. Pidin tavasta, millä päähenkilö, jota tuskin voi kuvata erityisen rakastettavaksi tai sympaattiseksi, esim. kuvaa aiempia työnantajiaan, Mikkiä&Minniä, Sturm&Drangia, Sutta&Punahilkkaa, mitkä jätkien oikeat nimet sitten olivatkaan. Kirjoitustyyli oli aluksi ainakin ehtoomyöhään silmät ristissä lukiessa hengästyttävä, mutta siihen pääsee kyllä sisälle. Tykkäsin - kuten Kannon kirjoista yleensä!

[Tarinankertoja92 · Rating 3 out of 5]

En olisi lisännyt tätä kirjaa kuuntelulistalleni, jos kannessa ei olisi ollut nimeä Anneli Kanto. Teoksen kerronta oli aika kärkevää ja pohjanmaalainen mielenlaatu ilahduttavaa. Teoksen nimen perusteella olisin sijoittanut kirjan kauemmas lähihistoriaan, mutta se olikin melko tuore vanhahtavasta ilmaisusta huolimatta. Ehkä joku muu nimi olisi ollut vetovoimaisempi? Vaikka juoni oli ennalta arvattava, veti se silti perässään riittävästi viimeisiin virkkeisiin asti. Perus hyvä, kevyt! Kanto osaa kertoa.

[Jaana · Rating 3 out of 5]

Anneli Kanto osaa nähtävästi kirjoittaa mitä vaan. Ihan pähkinöinä on puhdasverinen viihdepläjäys, päähenkilö joutuu trendikkäästä lobbari-elämästään Pohjanmaalle hoitamaan pyörätuolissa istuvaa äitiään ja ysiluokkalaisten siskontytärtään. Juoni on hyvin ennalta-arvattava ja tervehenkinen. Minä kyllä tykkäsin! Olisin antanut enemmän tähteä, mutta en kehdannut, kun juuri kuittaisin Forsytein tarun neljällä tähdellä.

[Marjaana · Rating 5 out of 5]

Todella hyvä kirja, joka on varustettu pienellä ripauksella romantiikkaa sekä huumoria. Naurahtelin ääneen jo ensimmäisiä sivuja lukiessani ja kirja vaikutti hyvin lupaavalta. Sellaiselta, mistä tykkään. Lukukokemus oli hyvä, juoni selkeä. Välillä jopa hiukan yllättävä. Tälläisiä kirjoja voisin lukea enemmänkin. Antaisin 6 tähteä jos vain voisi.

[Helena · Rating 4 out of 5]

En ole aiemmin lukenut mitään tältä kirjailijalta, yllätyin iloisesti. Kepeähköä, mutta viihdyttävää hömppää. Kirja tuli kahmaistua nopeasti, ja lukukokemuksena tämä toi mieleen Avioliitosimulaattorin. Siinähän vertaillaan itä- ja länsisuomalaisten eroja, Kannon kirjassa vastapareina olivat Pohjanmaan maaseutu ja pääkaupungin bisnesliitäjät.

[Alyanome · Rating 1 out of 5]

Ei kyllä ollut yhtään minun kirjani. Kehuttu kieli oli mielestäni rasittava ja päähenkilö ei herättänyt kyllä minkään sortin myötätuntoa tai samaistumista, paremminkin oksettava ihminen ja hänen ajatusmaailmaansa piti kaikki 200+ sivua lukea. Kevyeksi välipalaksi tämän valitsin suosituksia kysyttyäni, ärsytyksen määrän takia ei voi kevyeksi kehua.

[Hensuli · Rating 4 out of 5]

Hämmästelin, hymähtelin, vähän jopa paheksuin, mutta lopulta myös tirautin kyyneleen, kun luin tätä teosta. Sanavarastoni karttui varmaan puolella, koska teksti oli hyvin värikästä. Vaikka viihdyin kirjan parissa en kuitenkaan antanut viittä tähteä, koska kirjan valittava ja pessimistinen tyyli hiersi vastaan itselläni.

[Virva Lehto · Rating 5 out of 5]

Todella kivasti kirjoitettu kirja. Sanat juoksevat ja tarina kulkee eteenpäin soljuvasti. Kontrastia luo kaupungin humuun tottunut kertojan ääni, joka joutuu palaamaan kotikonnuilleen yllättävän käänteen vuoksi. Sopeutumaan. Ja löytämään itsensä uudelleen.

[Mintti · Rating 3 out of 5]

Kannon ensimmäinen aikuisten viihderomaani. Oli ihan kiva, vähän liikaa sanoilla kikkailua, ainakin aluksi, mutta muuten kelpo kehityskertomus piinkovasta bisnesnaisesta pehmeämmäksi ihmiseksi. Nopealukuinen ja viihdyttävä. Mielenkiintoisia hahmoja ja myös nykyelämän kommervenkkejä.

[Linnea · Rating 4 out of 5]

Oikein kiva hömppäkirja elämän realiteetteihin törmäävästä Mirjamista.

Sisältää muun muassa vuohia, huonosti käännettyjä sanontoja, tavallisen elämän fiilistelyä ja omien ennakkoluulojen kohtaamista.

[Heli · Rating 3 out of 5]

Mukava uusi tuttavuus tämäkin kirjailija. Tämä piti lukea jo senkin takia, että tarina sijoittuu omiin kotimaisemiin. Mirjami on melko yksioikoinen ja kuivakka hahmo, mutta tarina on kyllä hyvin viihdyttävä.

[Sirkkis · Rating 3 out of 5]

Viihdekirjallisuus ei ole minun juttuni, Anneli Kanto kiinnostaa. Kirjastoautossa ei ollut häneltä nyt muuta tarjolla. Kielellistä ilotulitusta sekä yhteiskunnallisia ilmiöitä ennalta-arvattavassa tarinassa.

[Niina Siltala · Rating 1 out of 5]

Jäi puoliväliin. Ei lähde. Ei ollut minun kirjani.

[Lucy_van_pelt · Rating 2 out of 5]

Kannon historialliset romaanit ovat upeita, mutta tää oli kyllä huono.

[Maarit Kaija · Rating 3 out of 5]

Perinteisellä kaavalla nykypäivän kontekstissa sujuvasti etenevä hyväntuulinen hömppäkirja.

[Janika Puolitaival · Rating 2 out of 5]

Sujuvasti kirjoitettu mutta niin kaavamainen. Kaiken tiesi ennalta. Silti, rento välipala.

[Kaki · Rating 3 out of 5]

Helmet 15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi (yksi henkilö kotoisin Nivalasta). 7/50

Viihdyttäviä sanoja ja sanontoja. Naurahtelin.

[Laura · Rating 4 out of 5]

Omassa sarjassaan piristävä

[Päivän Kirja · Rating 3 out of 5]

Bitch lit oli itselleni aivan uusi ja tuntematon genretuttavuus, ennen kuin tartuin Anneli Kanton Ihan pähkinöinä -romaaniin. Mutta kokemus oli niin viihdyttävä, ettei kirja todellakaan jää viimeiseksi. Repäisevän häpeilemätön ja vastustamattomalla tavalla sarkastinen huumorinlaji nimittäin osui ja upposi 😅

Koko arvio Kirjagramissa: https://www.instagram.com/p/CLMZ012h3Js/

[Eeva · Rating 4 out of 5]

Kirjoittelin lyhyen sepustuksen kirjasta kirjakolooni: https://eevankirjakolo.blogspot.com/2...