What do you think?
Rate this book
Kapina tehtailla: Kuusankoski 1918
"Kyllä nämä asiat ovat sellaisia, että niitä ei saisi olla." – Verneri Granqvist (1966)
Kesällä 1918 Kuusankoskea kutsuttiin Kuolemanlaaksoksi. Tehdasyhteisö oli sokissa. Sen oli perinpohjaisesti järkyttänyt verilöyly, jossa kuukauden aikana oli teloitettu 280 punaista miestä ja naista. Väkilukuun suhteutettuna valkoinen terrori oli maan huippua Kuusankoskella, joka oli läpikotaisin punainen. Kuusankoskella sijaitsivat Euroopan suurimmat paperitehtaat. Lähes jokainen paikkakunnan 12 000 asukkaasta oli riippuvainen Kymi Oy:stä. Tehdas toi sekä valoa että varjoa. Luokka- ja elintasoerot olivat suuret. Tehtaiden herrasväki ja työväestö elivät samalla paikkakunnalla, mutta eri maailmoissa. Niiden välillä oli ylittämätön kuilu. Dosentti Seppo Aalto tutkii kirjassaan kotipaikkakuntansa sisällissodan järkyttäviä tapahtumia. Kapina tehtailla kertoo, miksi kapinaan noustiin, millainen oli punainen valta ja terrori ja miten punakaarti kävi sotaansa. Entä mikä aiheutti kaikki kohtuuden rajat ylittävän valkoisen terrorin? Kuusankosken tapahtumien kautta avautuu laajempi näkökulma vuoden 1918 sisällissodan syihin ja seurauksiin koko maassa.
Kesällä 1918 Kuusankoskea kutsuttiin Kuolemanlaaksoksi. Tehdasyhteisö oli sokissa. Sen oli perinpohjaisesti järkyttänyt verilöyly, jossa kuukauden aikana oli teloitettu 280 punaista miestä ja naista. Väkilukuun suhteutettuna valkoinen terrori oli maan huippua Kuusankoskella, joka oli läpikotaisin punainen. Kuusankoskella sijaitsivat Euroopan suurimmat paperitehtaat. Lähes jokainen paikkakunnan 12 000 asukkaasta oli riippuvainen Kymi Oy:stä. Tehdas toi sekä valoa että varjoa. Luokka- ja elintasoerot olivat suuret. Tehtaiden herrasväki ja työväestö elivät samalla paikkakunnalla, mutta eri maailmoissa. Niiden välillä oli ylittämätön kuilu. Dosentti Seppo Aalto tutkii kirjassaan kotipaikkakuntansa sisällissodan järkyttäviä tapahtumia. Kapina tehtailla kertoo, miksi kapinaan noustiin, millainen oli punainen valta ja terrori ja miten punakaarti kävi sotaansa. Entä mikä aiheutti kaikki kohtuuden rajat ylittävän valkoisen terrorin? Kuusankosken tapahtumien kautta avautuu laajempi näkökulma vuoden 1918 sisällissodan syihin ja seurauksiin koko maassa.
359 pages, Hardcover
First published January 1, 2018
4 people are currently reading
79 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 14 of 14 reviews
January 21, 2022
Seppo Aallon "Kapina tehtailla: Kuusankoski 1918" (Siltala, 2018) ilmestyi sisällissodan satavuotisia muistamaan ja saman tien se pokkasi myös Tieto-Finlandia -palkinnon. Se käsittelee kuusankoskelaisen tehdasyhteisön vaiheita niin sisällissotaa edeltävinä vuosina, sen aikana kuin kapinan jälkimainingeissa. Näkökulma on siis sangen punainen.
Työläisten elämää lähes kaikkivoipien tehtaiden varjossa käydään läpi varsin onnistuneesti, ja samalla saadaan syytaustaa sille, minkä takia niin moni liittyi vallankumouksellisten riveihin alkuvuodesta 1918. Lienee kuitenkin syytä muistaa, että Kymi-yhtiössä toteutui kahdeksan tunnin työpäivä yli puoli vuotta ennen kuin sitä koskenut laki astui voimaan valtakunnallisella tasolla.
Sodan aikana moni Kymintehtaan punakaartilaisista palveli keskisellä eli Savon rintamalla, jossa se pärjäsi yleisesti ottaen ihan hyvin. Voikkaalta kotoisin ollut Aleksei Osipov osoittautui kykeneväksi päälliköksi, vaikka ei aatteen mieheksi julistautunutkaan.
Sisällissodan julma luonne kävi ilmi punaisena terrorina. Sen seurauksena Kymenlaaksossa ja Luumäellä heitti henkensä 223 valkoista, heidän joukossaan Kymi Oy:n maltilliseksi tiedetty toimitusjohtaja Gösta Björkenheim. Kouvolan veripellot jäi käsitteenä elämään, vaikka esimerkiksi väitteet punaisten harjoittamasta kidutuksesta on sittemmin todettu vääriksi.
Valkoisten kosto oli hirmuinen ja jälkipolvien näkökulmasta ylimitoitettu. Kuusankoskella teloitettiin alle neljässä viikossa lähes 280 miestä ja naista, eli vain hieman vähemmän kuin samalta alueelta kaatui miehiä talvi- ja jatkosodassa. Se tekeee Kymenlaakson tehdaskylistä teloitettujan lukumäärällä ja väestöön suhteutettuna yhden Suomen synkimmistä alueista. Sisällissota jättikin tehdasyhteisöön syvät arvet.
Aalto kirjoittaa hyvin yksityiskohtaisesti tapahtumien kulusta. Surullisia ihmiskohtaloita tulee vastaan runsaasti. Hetkittäin esiintyy lievää toistoa. Samat tapahtumat saatetaan kertoa kahteen otteeseen, vieläpä melkein samoilla sanoilla.
Sisällissodasta kertovien tietokirjojen kärkipäähän tämä minun laskuissani menee, ja epäilemättä teos on vielä vaikuttavampi, mikäli lukijalla on itsellään jonkinmoista kosketuspintaa Kymenlaaksoon.
Työläisten elämää lähes kaikkivoipien tehtaiden varjossa käydään läpi varsin onnistuneesti, ja samalla saadaan syytaustaa sille, minkä takia niin moni liittyi vallankumouksellisten riveihin alkuvuodesta 1918. Lienee kuitenkin syytä muistaa, että Kymi-yhtiössä toteutui kahdeksan tunnin työpäivä yli puoli vuotta ennen kuin sitä koskenut laki astui voimaan valtakunnallisella tasolla.
Sodan aikana moni Kymintehtaan punakaartilaisista palveli keskisellä eli Savon rintamalla, jossa se pärjäsi yleisesti ottaen ihan hyvin. Voikkaalta kotoisin ollut Aleksei Osipov osoittautui kykeneväksi päälliköksi, vaikka ei aatteen mieheksi julistautunutkaan.
Sisällissodan julma luonne kävi ilmi punaisena terrorina. Sen seurauksena Kymenlaaksossa ja Luumäellä heitti henkensä 223 valkoista, heidän joukossaan Kymi Oy:n maltilliseksi tiedetty toimitusjohtaja Gösta Björkenheim. Kouvolan veripellot jäi käsitteenä elämään, vaikka esimerkiksi väitteet punaisten harjoittamasta kidutuksesta on sittemmin todettu vääriksi.
Valkoisten kosto oli hirmuinen ja jälkipolvien näkökulmasta ylimitoitettu. Kuusankoskella teloitettiin alle neljässä viikossa lähes 280 miestä ja naista, eli vain hieman vähemmän kuin samalta alueelta kaatui miehiä talvi- ja jatkosodassa. Se tekeee Kymenlaakson tehdaskylistä teloitettujan lukumäärällä ja väestöön suhteutettuna yhden Suomen synkimmistä alueista. Sisällissota jättikin tehdasyhteisöön syvät arvet.
Aalto kirjoittaa hyvin yksityiskohtaisesti tapahtumien kulusta. Surullisia ihmiskohtaloita tulee vastaan runsaasti. Hetkittäin esiintyy lievää toistoa. Samat tapahtumat saatetaan kertoa kahteen otteeseen, vieläpä melkein samoilla sanoilla.
Sisällissodasta kertovien tietokirjojen kärkipäähän tämä minun laskuissani menee, ja epäilemättä teos on vielä vaikuttavampi, mikäli lukijalla on itsellään jonkinmoista kosketuspintaa Kymenlaaksoon.
November 22, 2025
Itkettihän se, työväen luotto lopussa siihen että ei myö mitään väärää tehty vaan rehdisti hävittiin, joten ehkä tämä tästä. Mut ei se siitä!
Aalto onnistuu kirjoittamaan elävästi mutta nähdäkseni ilman elävöittämistä, tarkasti ja myös johtopäätöksiä tehden, erityisesti viimeinen kun jää uupumaan monesta tietokirjasta. Väkivaltaa myös tosissaan mietitään ja kontekstoidaan, valkoisten historiankirjoitusta oiotaan monessa kohtaa.
Ja kouvolalaisena tämä puhutteli tietysti ihan omalla tavallaan. Löysin sivuilta sukulaisenkin, joka punaisten tutkintakomitean jäsenyyden jälkeen yritti paatilla Venäjälle mutta joutui myrskyssä karille, käräytettynä Viipuriin leirille, takaisin Suomeen tuomiolle, Tammisaareen ja lopulta takaisin Valkealaan. Sukukirjassa Taavin elämä alkoikin mystisesti vuodesta 1926 ilman aiempia vaiheita.
Aalto onnistuu kirjoittamaan elävästi mutta nähdäkseni ilman elävöittämistä, tarkasti ja myös johtopäätöksiä tehden, erityisesti viimeinen kun jää uupumaan monesta tietokirjasta. Väkivaltaa myös tosissaan mietitään ja kontekstoidaan, valkoisten historiankirjoitusta oiotaan monessa kohtaa.
Ja kouvolalaisena tämä puhutteli tietysti ihan omalla tavallaan. Löysin sivuilta sukulaisenkin, joka punaisten tutkintakomitean jäsenyyden jälkeen yritti paatilla Venäjälle mutta joutui myrskyssä karille, käräytettynä Viipuriin leirille, takaisin Suomeen tuomiolle, Tammisaareen ja lopulta takaisin Valkealaan. Sukukirjassa Taavin elämä alkoikin mystisesti vuodesta 1926 ilman aiempia vaiheita.
December 6, 2018
Aika yksityiskohtainen kirja ja kirjailijan selkeä puolueellinen asenne oli joksikin virkistävä, mutta omalla kohdalla mielenkiintoisin osa koko kirjaa oli alku, jossa hyvinkin yksityiskohtaisesti analysoitiin, miksi Kuusankosken tehtaan työntekijät radikalisoituivat kommunismiin. Sitten kun alkaa varsinainen sisällissota, ei siinä ollut mitään uutta.
March 20, 2019
Antaa erittäin kattavan kuvan Kymenlaakson paperitehtaiden ja tehtaiden ympärillä asuneen yhteisön kansalaissodan aikaisiin tapahtumiin. Syyt ennen sotaa ja seuraukset jälkeen esitellään myös kattavasti. Tärkeä teos kansalaissodan muistiin kirjoittamisessa mutta henkilöitä, tapahtumia ja yksityiskohtia on aivan liikaa miellyttävälle lukuelämykselle.
December 30, 2018
Kun historiantutkimusta tehdään kunnon otteella on lopputuloksena kirja, jota ei voi jättää kesken. Seppo Aallon kirja täyttää kaikki hyvän tutkimuksen tunnusmerkit ja kun se vielä on erinomaisesti kirjoitettu, ei voi muuta kuin todeta, että kirja on Finlandia-palkinnon ansainnut. Kapinan syyt käydään hyvin läpi ja niiden järkyttävät seuraukset dokumentoidaan vakuuttavasti. Aalto nousee tällä kirjallaan Ylikankaan, Keskisarjan, Hopun ja muiden erinomaisten vuoden 1918 tutkijoiden joukkoon. Tämä kirja on vielä luettava myöhemmin uudelleen. Pisteet 10/10.
July 11, 2019
Tämä on hyvällä tavalla perinteinen historiankirja, sillä se kertoo tapahtumista lähteiden perusteella kronologisesti, analysoi olennaiset muutokset ja taustoittaa paikallisia tapahtumia laajemmilla yhteiskunnallisilla tekijöillä. Kapinan ja sen kukistamisen julmuus tulevat esiin koko kauheudessaan, mutta alleviivaamatta. Ei ole ihme, että tämä kirja sai tieto-Finlandia.
September 1, 2019
Kuvaus sisällissotaan päätymisestä ja sen kulusta tehdaspaikkakunnalla. (/klikkiotsikko)
Aalto kuvaa vetävästi, miten tehtaan syntyminen luo alueelle työpaikkoja ja yhteisöllisyyttä. Miten työväen yhteistöt tarjosivat ryhmän, johon maaseudulta muuttaneet pystyivät liittymään täysin uudenlaisessa ympäristössä, josta koko maassa ei ollut pitkää historiaa. Samalla tämä yhteisöllisyys ja koulutus loivat pohjan maailmankuvan muutokselle, jossa hierarkiat eivät olleet kiveen hakattuja ja ihmiset synnynnäisesti toisia ylempänä (kaikkein hitainta tämän ymmärtäminen oli varmasti "ylempänä oleville" itselleen). Oivallettiin, että eivät työläisen edut olleet aina yhtenevät työnantajan kanssa, tai tarjotut edut (koulut, talot) olleet pyytteettömiä tai täysimääräinen korvaus. Tässä kohtaa kuulostaa kovin tutulle, ihan nykypäivänäkin.
Sitten kun suurlakko 1905 osoitti työväestön voimaa ja vitutti työnantajia, vuoden 1912 työtaistelut näyttivät joukkovoiman vahvuuden mutta myös työnantajan kovuuden (kurkusta tungettu 8 tunnin työpäivästä palaaminen pidempään ja joukkoerottaminen kiristyskeinona), olivat suhteet tulehtuneet. Ja tämä siis lisääntynyttä tietoisuutta vasten.
1917 tapahtuman vallankumouksineen, vasemmistolaisen eduskunnan hajottaminen porvarien toimesta puhtaana valtapelinä (UK...), nälkä, valtatyhjiö, yleislakko jne olisivat olleet otollisia vallankumoukselle marraskuussa. Valkoiset olivat valmistautumattomampia. Kymin tehtailla valta siirtyikin tällöin pitkälti punaisille, ennen vallankumouksen alkua tammikuun lopussa 1918.
1918 terrori kuvataan molemmilta puolital. Minulle jäi jostain syystä vaikutelma, että punaisten terrori sai enemmän ymmärrystä. Samalla puretaan myyttejä komiteoiden kokoonpanoista ja tapahtumista, sekä esitetään uusia syyllisiä. Kuusankosken terrori oli nimittäin yksi suurimmista terrorialueista sisällissodassa, jossa valkoisten vastatoimet olivat 10 kertaiset punaisiin verrattuna. Näiden aiheuttamista arvista ja vaikutuksista yhteisöön pitäisi lukea enemmän. Ainoa kosketuspintani tähän ovat erilaiset kuvaukset, jotka ovat keskittyneet pääasiaksi Tampereelle.
Kirja on kirjoitettu todella hyvin ja asiapitoisesti, ilman kummempia puolenvalintoja (p.l. ylempi vaikutelmani). BookBeatin surkea sovellua vain tuhosi lukukokemusta, koska linkitys viitteisiin ei toiminut.
Aalto kuvaa vetävästi, miten tehtaan syntyminen luo alueelle työpaikkoja ja yhteisöllisyyttä. Miten työväen yhteistöt tarjosivat ryhmän, johon maaseudulta muuttaneet pystyivät liittymään täysin uudenlaisessa ympäristössä, josta koko maassa ei ollut pitkää historiaa. Samalla tämä yhteisöllisyys ja koulutus loivat pohjan maailmankuvan muutokselle, jossa hierarkiat eivät olleet kiveen hakattuja ja ihmiset synnynnäisesti toisia ylempänä (kaikkein hitainta tämän ymmärtäminen oli varmasti "ylempänä oleville" itselleen). Oivallettiin, että eivät työläisen edut olleet aina yhtenevät työnantajan kanssa, tai tarjotut edut (koulut, talot) olleet pyytteettömiä tai täysimääräinen korvaus. Tässä kohtaa kuulostaa kovin tutulle, ihan nykypäivänäkin.
Sitten kun suurlakko 1905 osoitti työväestön voimaa ja vitutti työnantajia, vuoden 1912 työtaistelut näyttivät joukkovoiman vahvuuden mutta myös työnantajan kovuuden (kurkusta tungettu 8 tunnin työpäivästä palaaminen pidempään ja joukkoerottaminen kiristyskeinona), olivat suhteet tulehtuneet. Ja tämä siis lisääntynyttä tietoisuutta vasten.
1917 tapahtuman vallankumouksineen, vasemmistolaisen eduskunnan hajottaminen porvarien toimesta puhtaana valtapelinä (UK...), nälkä, valtatyhjiö, yleislakko jne olisivat olleet otollisia vallankumoukselle marraskuussa. Valkoiset olivat valmistautumattomampia. Kymin tehtailla valta siirtyikin tällöin pitkälti punaisille, ennen vallankumouksen alkua tammikuun lopussa 1918.
1918 terrori kuvataan molemmilta puolital. Minulle jäi jostain syystä vaikutelma, että punaisten terrori sai enemmän ymmärrystä. Samalla puretaan myyttejä komiteoiden kokoonpanoista ja tapahtumista, sekä esitetään uusia syyllisiä. Kuusankosken terrori oli nimittäin yksi suurimmista terrorialueista sisällissodassa, jossa valkoisten vastatoimet olivat 10 kertaiset punaisiin verrattuna. Näiden aiheuttamista arvista ja vaikutuksista yhteisöön pitäisi lukea enemmän. Ainoa kosketuspintani tähän ovat erilaiset kuvaukset, jotka ovat keskittyneet pääasiaksi Tampereelle.
Kirja on kirjoitettu todella hyvin ja asiapitoisesti, ilman kummempia puolenvalintoja (p.l. ylempi vaikutelmani). BookBeatin surkea sovellua vain tuhosi lukukokemusta, koska linkitys viitteisiin ei toiminut.
January 1, 2019
Todella kiinnostava paikallistason luotaus sisällissodan dynamiikkaan punaisten ja valkoisten välillä. Narratiivipainotteinen kirja käsittelee tehdasyhteisön luokkataustoja, sotatapahtumia ja taisteluvaiheen jälkeisiä puhdistuksia Kuusankoskella ja lähipitäjissä. Koska en ole historijoitsija, enkä aiheen asiantuntija, en osaa sanoa, kuinka paljon Aallon narrativiista on uutta, mutta hän yhdistelee todella taitavasti makrotason poliittista kontekstia, tehdasyhteisön vuorovaikutuksia, sekä yksilötason persoonallisuuksien kuvauksia. Näistä syntyy vakuuttava selitys vuoden 1918 tapahtumille paitsi käsitellyssä yhteisössä, myös laajemmin. Hieman horjuntaakin on, kun Aalto korostaa 'marxilaista' maailmankatsomusta kansannousun moottorina. Kysymys herää miksei vallankumouksia sitten tapahdu useammin, kun nykyisin ihmisillä varsinkin on ennennäkemätön mahdollisuus sivistää itseään marxilaisuudesta. Aalto vaikuttaa ymmärtävän tämän itsekin, koska taustatekijät kumminkin painavat selityksissä eniten. Muistelen hakeneeni Aallolta merkintää johonkin historian kurssin suoritukseen yli 20 vuotta sitten ja muistaakseni hän sanoi olevansa samalta paikkakunnalta kuin isäpuoleni, joten kirjassa on jonkin verran oman kylän menneisyyden selvityksen tuntua. Tämä on ainoastaan plussaa. Pieni miinus etenkin loppua kohden lisääntyvistä kirjoitusvirheistä.
October 27, 2024
Asiapitoinen kirja, jossa henkilönimien tarkkuudella on pyritty aukikirjoittamaan tapahtumia 1917-1919 melskeissä. Itselle syntyi vaikutelma, että se oli vähän enemmän ”punaisten” näkökulmasta kirjoitettu, joskin kerrottiin siinä kummankin osapuolen julmuuksista ja epäinhimillisistä teoista.
Vaikka kirjan teema yleissivostyksen ja yhden lisänäkökulman saamisen kantilta kiinnostikin, niin koska en tunne kirjassa mainittuja seutuja tai nimiä sen tarkemmin, itse aloin välillä vähän ”pikalukea” sitä eteenpäin, jaksamatta keskittyä joka sanaan tai lauseeseen syvällisesti.
Merkityksellinen kirja joka tapauksessa, joka muistuttaa lukijaansa, että ”ihminen tosiaan voi olla susi toiselle ihmiselle”, ja että siirtyminen rauhanomaisesta ajasta sisällissotatilaan voi tapahtua kuukausissa. Ja että omaan kohtaloonsa voi vaikuttaa vain rajallisesti, ja pasifistitkin voidaan mieltää ”pettureiksi” tai vihollisiksi, ja hekin voivat päätyä kumman vaan taistelevan osapuolen surmaamiksi.
Vaikka kirjan teema yleissivostyksen ja yhden lisänäkökulman saamisen kantilta kiinnostikin, niin koska en tunne kirjassa mainittuja seutuja tai nimiä sen tarkemmin, itse aloin välillä vähän ”pikalukea” sitä eteenpäin, jaksamatta keskittyä joka sanaan tai lauseeseen syvällisesti.
Merkityksellinen kirja joka tapauksessa, joka muistuttaa lukijaansa, että ”ihminen tosiaan voi olla susi toiselle ihmiselle”, ja että siirtyminen rauhanomaisesta ajasta sisällissotatilaan voi tapahtua kuukausissa. Ja että omaan kohtaloonsa voi vaikuttaa vain rajallisesti, ja pasifistitkin voidaan mieltää ”pettureiksi” tai vihollisiksi, ja hekin voivat päätyä kumman vaan taistelevan osapuolen surmaamiksi.
February 19, 2020
Mielenkiintoinen mutta samalla hieman ikävä kuvaus synnyinkaupunkini Kuusankosken ja lähialueiden sisällissodan historiasta. Kirjassa vilahtelee nimiä, joita kaupungeissa edelleen elää, joskin muissa sukupolvissa. Tietävätköhän millaista raakalaismaista menoa esi-Isänsä ovat puuhastelleet. Onhan alue kyllä puoluetasolla niin punainen kuin voi olla edelleen, en arvellut sen johtuvan alkujaan näistä hetkistä.
Brutaali kirja, joka mielestäni paikkakuntalaisten olisi hyvä lukea oman kaupunkinsa historiasta. Ei näistä koulussa puhuttu sanaakaan.
Brutaali kirja, joka mielestäni paikkakuntalaisten olisi hyvä lukea oman kaupunkinsa historiasta. Ei näistä koulussa puhuttu sanaakaan.
January 25, 2019
Varsin kattava kuvaus Pohjois-Kymenlaakson tapahtumista 1918. Hieman vaaleanpunaisin lasein ehkä, mutta se tekee kertomuksesta 'Suomen sosialidemokraattisimmasta paikasta' luettavamman. Kun tekijöille annetaan nimiä, tapahtumat tulevat lukijalle lähemmäs. Tietofinlandia-palkinto on aivan ansaittu.
July 10, 2023
Mielenkiintoinen ja sopivan tiivis kuvaus Kymi-yhtiön tehtaiden tapahtumista sisällissodassa sekä sitä ennen ja sen jälkeen. Mikäli sisällissota kiinnostaa, niin kannattaa ehdottomasti lukaista tämä teos!
August 23, 2019
Mielenkiintoinen historiikki Kymintehtaitten tapahtumista 1918 taustoineen. Hiukan jäänyt oikoluku huolimattomaksi, mutta kun ei anna sen häiritä niin erinomainen teos.
May 18, 2020
Kirjan ansio on sen yksityiskohtaisuudessa: historian tapahtumat saavat kasvot ja henkilöiden kautta ymmärrettävämmät motiivit. Omaan tämänhetkiseen tiedontarpeeseen kirjan kuvaukset olivat kuitenkin turhankin tarkkoja. Kirja oli itselleni tärkeä muistutus siitä, että alle 12 tunnin työpäivät eivät ole itsestäänselvyys.
Displaying 1 - 14 of 14 reviews