Elävä strategia pyrkii parantamaan karttaa, jota organisaatio käyttää strategian jatkuvaan kehittämiseen. Ei luoda kiveen hakattua visiota, vaan tekoälyn, skenaarioiden, analytiikan ja kokeiluiden avulla parannetaan yrityksen kykyä nähdä, mitä olennaisia mahdollisuuksia avautuu - ja sulkeutuu - muuttuvassa maailmassa. Näin voidaan toimia nopeasti ja hyödyntää muutoksia oman organisaation eduksi. Aikaisempi maailma arvosti visiojohtajia, joilla oli vahva näkemys siitä, mihin maailma on muuttumassa. Nyt tarvitaan johtajia, jotka tunnistavat, että heidänkin eiliset ajatuksensa ovat vanhentuneet. Tarvitaan johtajia, jotka tunnustavat tosiasiat, jotka tekevät töitä tämänhetkisen parhaan ymmärryksen perusteella ja innostavat organisaatiotaan tekemään samoin.
Tässä kirjassa on periaatteessa asiat ihan kohdallaan - paitsi jos alkaa raaputtaa hiukan syvemmälle. Teematason pätevyys ei riitä, jos niistä yläteemoista ei päästä itsestään selvyyksiä pidemmälle. Mitä pidemmälle luin, sitä kliseisemmältä koko teksti tuntui. Laatikoihin poimitut tekstit vielä korostivat tätä: ”Johtajallakin on tunteet”, ”Kuuntelu parantaa strategian onnistumisen todennäköisyyttä”. Teksti vilisee valitettavasti myös raskassoutuista strategiakieltä, vaikkei pahimmasta päästä olekaan. Esimerkkejä eri aloilta on runsaasti, mutta jotenkin niistä johdetut päätelmätkin ovat aika yllätyksettömiä.
Tämä kirja on helppo lukea nyökytellen ”kyllä just näin” ja lopuksi havaita, ettei käteen jäänyt yhtään uutta oivallusta.
Kun maailma on monimutkaistunut, eivät perinteiset liukuhihnaprosessia varten kehitetyt johtamisopis enää toimi. Strategiaakaan ei nopeasti muuttuvassa nykymaailmassa voi enää tehdä muutamaksi vuodeksi kerrallaan, vaan olennaista on strategian joustavuus ja mukautumiskyky ketterästi silloin kuin organisaation havaitsemat signaalit siihen antavat aihetta.
Tähän todellisuuteen Timot Ritakallio ja Vuori ovat kirjoittaneet konkreettisen, selkeän oppaan, kuinka strategiatyötä kannattaa tänä päivänä tehdä. Heidän seitsemänosaisessa elävän strategian mallissaan on oleellista jatkuva tilanteen peilaaminen, analyysit ja kokeilut dataa tuottamassa, strategian toteuttamisen kriittinen seuraaminen ja sidosryhmien hyödyntäminen omassa strategiassa.
Kirja on selkeästi kirjoitettu ja kertoo teesinsä selkeästi havainnollistaen niitä konkreettisilla yritysesimerkeillä. Koska tapaukset esitetään kirjoittajien itsensä kertomana, ne ovat tyypillistä johtamisopasta paremmin integroitu tekstiin ja siten vakuuttavampia. Päätösluku, jossa lukija hoksautetaan pohtimaan strategian eri osa-alueita omassa organisaatiossaan avainkysymysten avulla, on mainio tiivistelmä koko kirjasta.
Mainio kuvaus modernista, jatkuvasta skenaariopohjaisesta strategiatyöstä. Ihanan tiivis kokonaisuus, joka yhdistyy moniin moderneihin johtamisen, strategian ja kehittämisen periaatteisiin. Kirjassa oli paljon käytännönläheisiä oppeja, ja värinä kiinnostavia esimerkkejä Suomen yrityskentästä.
Keskeisenä mallinaan kirja esitti elävän strategiaprosessin seitsemän periaatetta: 1. Jatkuva skenaarioiden luominen, 2. Analytiikka, 3. Kokeilut, 4. Strategian ja organisaation muokkaaminen, 5. Kriteerien reflektointi, 6. Sidosryhmien kuuntelu, 7. Strategian jatkuva toteuttaminen.