Hikikomorit

by Ari Haasio

Hikikomorit on kirja sosiaalisesti vetäytyneistä nuorista, jotka lukkiutuvat kotiinsa eivätkä uskalla poistua sieltä. Tavalliset arkiset askareet pelottavat heitä. Lähes ainoa side muuhun maailmaan on internet, jossa vietetään suurin osa ajasta. Japanissa hikikomoreiksi diagnosoituja nuoria on yli kaksi miljoonaa ja Suomessa sama ilmiö kasvaa jatkuvasti. Millaista on näiden nuorten arki? Miten he suhtautuvat elämään ja mitä he tekevät netissä päivät pitkät?

FT Ari Haasion teos on kirja syrjäytyneistä nuorista ja heidän elämästään sekä yhdestä verkkokulttuurin muodosta. Se kertoo ilmiön taustoista, uhista ja hikikomoreiden arjesta tutkimustietoon nojautuen. Ari Haasio on kirjoittanut lukuisia kirjoja internetistä ja sen ilmiöistä.

Genres: Nonfiction, Finnish Literature, Sociology

109 pages, Paperback

First published January 1, 2018

Reviews

[K · Rating 2 out of 5]

Oli ihan mielenkiintoinen kunnes pääsin kappaleeseen 13 "seksi - toiveet ja todellisuus". Aikamoisia yleistyksiä ihmisistä, jotka pistivät pahasti itseäni silmään. Koko osion ikävin kohta varmaankin se, että otettu lainaus foorumilta "noh olen hetero mutta ryhdyimpä aseksuaaliksi" ja tämän jälkeen puhutaan siitä, että osa hikikomoreista "pyrkii aseksuaalisuuteen". Mitä??? Sama kun sanoisi, että "noh olen oikeesti hetero mutta ryhdympä nyt homoksi" ja sitten todettaisiin, että niinpä niin ehkä he pyrkivätkin homoiksi... vaihtavat noin vaan seksuaalisuuttaan for fun!
Ei näin. Oisi voinut vaan todeta, että pyrkivät kieltämään seksin ja torjuvat sen.

[Neo · Rating 1 out of 5]

Kiinnostava aihe, mut... Kirjassa on muutamia faktavirheitä (esim. cosplayn määritelmä) ja selkeää lautakulttuurin ymmärtämättömyyttä. Esimerkiksi meemitekstejä on otettu todesta eikä kirjoittaja tunnu ymmärtävän, miksi naiset vaikuttavat puuttuvan keskustelulaudalta. Myös tieto Suomen animeskenestä loistaa poissaolollaan ja tekijä nojautuu häkellyttävän paljon stereotyyppiseen japanilaiseen otakukäsitykseen.

Toivon todella, että kirjoittajan väitöskirja on tarkempi ja asiaansa perehtyneempi. Informaatiotutkimuksen tohtori pystyy parempaan!

[ForenSeek · Rating 3 out of 5]

Pikainen johdanto hikikomori-ilmiöön Suomessa ja Japanissa. Lyhyt, wikipediamainen selonteko, jossa on Wikipedian hyvät ja huonot puolet: yhtäältä nopea lukea ja informatiivinen; toisaalta ei syvennä tietoa mihinkään suuntaan, varsinkaan jos lukija tietää jo jonkin verran käsiteltävänä olevasta ilmiöstä. Helppo suositella esim. nuorensa syrjäytymisestä huolissaan olevalle vanhemmalle.

[Miika Moilanen · Rating 2 out of 5]

Tutkijan näkökulmasta kirjoitettu yleisluontoinen kuvaus Hikikomori-ilmiöstä etenkin Suomen näkökulmasta. Kuvaus jää pinnalliseksi ja ilmiötä selvästi tutkitaan ulkoapäin, välillä pöyristellen, mutta tekstissä neutraalisti esitettynä. Jotain lämpöä tai empatiaa olisi kaivannut.

Lautafoorumit pääsääntöisenä lähteenä myös mietittää ja teksti toistaa itseään aika paljon.

Kuitenkin, vaikka teos on tullut jo ennen vuotta 2020, niin se on edelleen ajankohtainen, etenkin covidin jälkeen.

[Ville · Rating 3 out of 5]

Tästä olisi varmasti voinut saada kelvollisemmankin, vähän jäi nyt ohkaiseksi. Tuntui että tässä lähinnä esiteltiin teema pääpiirteittäin mutta sen syvemmälle ei sitten oikein päästykään. Vähän mutkia suoriksi vetelemällä kirja siis kertoo että syrjäytyneet tykkää pelata pelejä tietokoneella, ei kovin vahva tietopohja siis. Oli tässä toki ihan fiksuakin sanomaa, mutta ehkä kirja kokomitaltaan oli hieman liioiteltu kun aiheen olisi saanut yhdeksi artikkeliksikin helpohkosti. Toki ihan hyvä teema, ehkä tällaista tulokulmaa on hyväkin tuoda esille mutta tämä kirja ei keskustelua avaajana ollut parhaimmasta päästä.

[Miku · Rating 4 out of 5]

Valottaa hyvin kyseistä ilmiötä joka on lähtenyt nousevan auringon maasta. Hyvä tietokirja kanssa samalla mitalla. aihekohtaista faktaa.

[Susa · Rating 3 out of 5]

aihetta liippavia suosituksia mm. Feels Good Man, ylellä katsottavissa.
Kirjoista tulee mieleen ekana:
Vihan ja inhon internet

Lyhyeen kirjaan on paikoin eksynyt vähän toiston tuntua ja kirjoitusvirheitä (niitä toki sattuu paremmissakin piireissä, kuten sanotaan) Ehkä aineiston saaminen on todella vaikeaa tästä aiheesta, kun kyseessä on kuitenkin ihmiset jotka lähtökohtaisesti välttelevät kontakteja.

Yhteiskunnalle tällaisista ihmisistä tulee ongelma vasta, kun he eivät enää osallistu töihin ja opiskeluun ja muihin tällaisiin velvollisuuksiin. Mikään onnettomuus kun ei varsinaisesti tilastoissa näy. Kirjassa ennalta ehkäisevien toimien lisäksi ratkaisuna pidetään myös näiden ihmisten saamista kuntouttavien töiden piiriin pidetään tärkeänä, mikä on totta. Monelle ihmiselle sosiaalinen taidottomuus ja ahdistus luo kierteen, jossa ihmisten välttely ei myöskään kasvata taitoja eikä vähennä ahdistusta. Kierre olisi katkaistava jostain kohdasta. Mutta jos kuntouttava työtoiminta ei kasvata taitoja, se lähinnä lisää ahdistusta.

Itseä kiinnostaa toki, missä kohdassa "vain" syrjäytymisestä tulee yhteiskunnallisesti harmillisia ilmiöitä - naisvihaa, rasismia, puhumattakaan henkilöiden itse itselleen luomista vankiloista. Olen myös itse pohtinut, että olisi mielenkiintoista tutkia sosiaalisesti syrjäytyneiden yhteiskuntaluottamusta. Pahinta kuntouttavassa työtoiminnassa on, jos sieltäkin saa lisää kokemuksia omasta toiseudesta ja siitä, ettei muihin voi luottaa. Jos joukossa on paljon koulussa kiusattuja, luulen että heidän luottamuksensa muihin ei varmaankaan ole hyvä - sillä harvemmin pitkään jatkuneissa kiusaamistilanteissa on ajan tasalla olevia aikuisia ollut.

8chanin pepejen jälkeen luku seksuaalisuudesta tuntuu aika pintapuoliselta katsaukselta siitä, mihin sosiaalinen syrjäytyminen voi johtaa. Kirjassa minulle ansiokkainta oli näiden sosiaalisesti syrjäytyvien ilmiöiden rinnastaminen ja vertailu.

Mutta tutkimukset jatkukoon. Aihe on kiinnostava.

[Mari Mannonen · Rating 1 out of 5]

Pintapuolinen katsaus aiheeseen ja pettymys jopa johdannoksi. Kirjoittaja tuntuu arvioivan hikikomori-ilmiötä liiaksi "journalistisella" otteella - sanomalehtimäisen kuivakka käsittely sortuu medikalisointiin, josta toisaalta puuttuu samanaikaisesti sekä psykologian teorioiden moninaisuus että antropologisen kenttätyön tapa ymmärtää ilmiöitä kulttuurin omista käsitteistä käsin. Japanilainen viitekehys tuntui myös liian köykäiseltä ja toteavalta tutkivan otteen sijaan. Aineiston tekstipätkiä tulkitaan usein kyseenalaistamatta tai jättäen tulkinta retoristen kysymysten tasolle. Kirjasta tulee mieleen, että kirjoittaja ylenkatsoo tutkittaviaan eikä ole oppinut aiheestaan uusia näkökulmia. En myöskään hyväksy sitä, että kirjoittaja mainitsee, että haastatteluja oli vaikea saada - uskon, että empaattisemmalla otteella esim. chatti- tai skypehaastatteluja olisi varmasti löytynyt. Tämä olisi helpompaa, jos kirjoittajalla olisi itsellään enemmän relevanttia elämänkokemusta. Myös tutkijan pyrkimys elää hikikomorina itse kuusi kuukautta pelaillen koko päivän, foorumeilla kirjoitellen ja tutkimusta tehden olisi ollut avartavaa. Nyt tutkimus jää asiasta jotain tietävälle itsestäänselvyyksien ja yleisten virkamiesmäisten virhepäätelmien tasolle.

[HornDevil · Rating 2 out of 5]

Aihe kotiinsa vetäytyvistä hikikomoreista on mielestäni mielenkiintoinen ja olenkin pari lyhyttä dokumenttia siitä jo nähnytkin. Haasio avaa alunperin Japanista lähtöisin olevaa ilmiötä Suomessa. Tutkimus on siis sinällään mielenkiintoinen, mutta jotenkin olisin kaivannut vielä populaarisempaa otetta. Nyt jäi sellainen kuivakka ranskalaisilla viivoilla läpi puskettu - fiilis. 2,5 tähteä, jos puolikkaat sallittaisiin.

[Mikko · Rating 2 out of 5]

Teos on mielenkiintoinen, joskin suppea yleiskatsaus aiheeseen ja osoittaa kirjoittajan huomattavaa perehtyneisyyttä. Valitettavasti kustannustoimittamisen taso on onnetonta, teksti on jäänyt monin paikoin toisteiseksi ja hyppiväksi. Myös koko kirjan rakenne on hajanainen, 100 sivun kirjassa on 16 lukua. Näillä eväillä olisi saanut aikaiseksi parempaakin.

[Harmáa Hyypiø · Rating 3 out of 5]

Yhdellä istumalla hotkaistu kirja saa pisteitä siitä, että lukiessa ei ehtinyt kyllä pitkästyä. Mutta kirja tuntui jäävän jotenkin kesken, ja siinä oli muutenkin hieman hätäisesti kasattua tunnelmaa, esim. kirjoitusvirheitä ja samojen asioiden toistoa. Toivoisin laajennettua painosta joskus. Mutta tällaisenaankin ihan ok katsaus vähänpuhutusta aiheesta.

[Leo Stranius · Rating 4 out of 5]

Tärkeä ja kiinnostava katsaus sosiaalisesti vetäytyvien ihmisten maailmaan. Haasio kirjoittaa hyvin syrjäytyneestä elämästä, jossa ei poistuta kotoa eikä tavata ketään reaalimaailmassa. Japanissa tunnistettu ilmiö on olemassa myös Suomessa.

[Minna · Rating 2 out of 5]

Kirja sisälsi melko runsaasti kirjoitusvirheitä ja olisi todella ollut oikolukemisen tarpeessa. Aihe oli mielenkiintoinen, mutta jäi aika ohkaiseksi osin jo senkin takia, että lähteenä oli käytetty ehkä turhankin paljon 4chanin Hikikomero-foorumia. Ymmärrän toki aiheen tutkimisen haastavuuden jo ihan siitä syystä, että syrjäytyneet ihmiset eivät ole kovin näkyvä ryhmä, mutta 4chan on tunnetusti aika yksipuolisen ryhmän käyttämä alusta (nuoret miehet, joilla voi olla aikas incelmäinen maailmankatsomus) niin se vääristää tätä kuvakulmaa aiheeseen aika paljon.

[ellalydia · Rating 2 out of 5]

Sisällöltään oikein mielenkiintoinen näin sosiaalialan opiskelijalle, mutta ainakin Kobon e-kirjaversiossa on jäänyt niin paljon kirjoitusvirheitä, että kokemus ei ollut kovinkaan mukava