What do you think?
Rate this book
Rajoilla
Positiivisuudestaan tunnettu nyrkkeilijä Eva Wahlström paljastaa kirjassaan huippu-urheilun synkän puolen. Rajoilla on rehellinen kuvaus urheilija-arjesta, sitkeydestä ja valosta, joka lopulta voittaa pimeyden.
Keväällä 2007 Eva Wahlström hallitsee yksinvaltiaana Suomen nyrkkeilyä ja harjoittelee äärirajoilla. Keho hälyttää, mutta kipu kuuluu ammattiin.
Kymmenennen peräkkäisen Suomen mestaruuden varmistuttua kehästä poistuu urheilija, jonka jalat tuskin kantavat. Nyrkkeileminen on mahdotonta, mutta miten siitä voisi luopuakaan? Kuin luopuisi omasta itsestään.
Pohjakosketus pakottaa katsomaan urheilua eri silmin. Kun oma lapsi syntyy ja valmentaja vaihtuu, keho elpyy ja sen mukana ilo. Eva siirtyy ammattikehiin ja voittaa 2012 Euroopan mestaruuden. Mutta samalla kovenee harjoittelu ja tuskat palaavat, entistä musertavampina. Onko huippuurheilun todella oltava hengenvaarallista? Miksi itsensä rääkkäämiseen jää koukkuun?
Eva Wahlström (s. 1980) on Suomen kaikkien aikojen naisnyrkkeilijä, joka amatöörivuosinaan otteli maailman huipulla. Ammattilaisena hän on hallitseva Euroopan mestari. Nyrkkeily-uran rinnalla Wahlström opiskelee huonekalusuunnittelua.
- Vuoden urheilukirja 2014 -finalisti
Keväällä 2007 Eva Wahlström hallitsee yksinvaltiaana Suomen nyrkkeilyä ja harjoittelee äärirajoilla. Keho hälyttää, mutta kipu kuuluu ammattiin.
Kymmenennen peräkkäisen Suomen mestaruuden varmistuttua kehästä poistuu urheilija, jonka jalat tuskin kantavat. Nyrkkeileminen on mahdotonta, mutta miten siitä voisi luopuakaan? Kuin luopuisi omasta itsestään.
Pohjakosketus pakottaa katsomaan urheilua eri silmin. Kun oma lapsi syntyy ja valmentaja vaihtuu, keho elpyy ja sen mukana ilo. Eva siirtyy ammattikehiin ja voittaa 2012 Euroopan mestaruuden. Mutta samalla kovenee harjoittelu ja tuskat palaavat, entistä musertavampina. Onko huippuurheilun todella oltava hengenvaarallista? Miksi itsensä rääkkäämiseen jää koukkuun?
Eva Wahlström (s. 1980) on Suomen kaikkien aikojen naisnyrkkeilijä, joka amatöörivuosinaan otteli maailman huipulla. Ammattilaisena hän on hallitseva Euroopan mestari. Nyrkkeily-uran rinnalla Wahlström opiskelee huonekalusuunnittelua.
- Vuoden urheilukirja 2014 -finalisti
Audiobook
First published January 1, 2014
3 people are currently reading
46 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 17 of 17 reviews
September 15, 2019
Antaisin 2,5 tähteä, jos voisin. Tavallaan tosi mielenkiintoinen kertomus siitä, miten huippu-urheilulla ei ole kyllä mitään tekemistä terveyden kanssa, mutta varsinkin viimeinen neljännes tuntui toistavan itseään, jolloin lukeminen kävi lopussa jo puuduttavaksi. Itselle mielenkiintoisin anti kirjasta oli se, että opin paljon lisää nyrkkeilystä. Plus Ripan ja Evan välinen valmentaja-valmennettava -suhde oli tosi kauniisti kuvailtu.
Loppua kohti huomasin jo ärsyyntyväni Evan toimintaan - on mielenlujuutta ja sitten on typeryyttä... Eva juuri jakoi Instagramissakin jonkun lukijan "koipi paskana mutta hei, ei Evakaan valittanut" -tyyppisen stoorin. Kun kirja ei näköjään tarpeeksi korostanut sitä, että tän tyyppistä toimintaa ei ole syytä ihannoida, voisi niin tehdä edes jälkikäteen. Kukkahattutätiä jäi nyt vähän kaivelemaan.
Loppua kohti huomasin jo ärsyyntyväni Evan toimintaan - on mielenlujuutta ja sitten on typeryyttä... Eva juuri jakoi Instagramissakin jonkun lukijan "koipi paskana mutta hei, ei Evakaan valittanut" -tyyppisen stoorin. Kun kirja ei näköjään tarpeeksi korostanut sitä, että tän tyyppistä toimintaa ei ole syytä ihannoida, voisi niin tehdä edes jälkikäteen. Kukkahattutätiä jäi nyt vähän kaivelemaan.
January 21, 2016
Eva osaa kirjoittaa! Tässä kirjassa Eva kertoo elämästään nyrkkeilyn, kivun ja jaksamisen maisemissa. En tiennytkään että Evalla on noin paljon ongelmia kipujen ja kroppansa kanssa ja silti hän sisukkaasti pyrkii eteenpäin rakastamassaan lajissa, nyrkkeilyssä. Eva joutuu ponnistelemaan kovasti päästäkseen edes kävelemään ja lopussa on rankka jakso sairaalassa kun hänellä on molemminpuoleinen keuhkoveritulppa ja munuasiveritulppakin, onneksi hän selvisi siitäkin hengissä ja nyt jännityksellä odotan josko tämäkin kirja saisi vielä jatkoa. Hurja mimmi! Suosittelen kyllä kaikille :)
September 13, 2015
Tykkäsin tästä vaikka se olikin vaikeaa lukea, koska tunsi niin selkeästi toisen tuskan. Vaikka olenkin vain harrasteurheilija, koen monia tunteita mitä hänkin kuvaa. Varsinkin kun itse on ollut loukkaantuneena ja kyykännyt käsi kipsissä! Lisäksi olen tavannut hänet, enkä olisi koskaan voinut kuvitella, että hänen elämä on ollut tällaista. Huikea nainen ja urheilija!
November 18, 2014
Kiinnostava tarina, hyvin kirjoitettu ja toimitettu!
February 8, 2019
Vaikka tarina olikin mielenkiintoinen ja Evan tilannetta hengitti, tuntui kirja samojen asioiden toistamiselta luvusta toiseen eikä lukukokemuksena ollut erityisen nautinnollinen.
February 9, 2024
Vau. Upee omaelämäkerta Evan elämästä nyrkkeilyn parissa. Tässä oli paljon hienoa kuvailua mm. surusta, äitiydestä, huippu-urheilijuudesta sekä hänen ja valmentajansa välisestä suhteesta. Mä jopa välillä yllätyin miten hienosti Wahlström kirjoittaa ja sanoittaa tunteitaan. Tykkäsin siitä miten kielenkäyttö oli tavallista ja tuttua eikä mitään hifistelyä. Kirjoitustyyli varmasti mukailee Evan omaa puhetapaa ja ajatusten virtaa. Olin aluksi skeptinen että voiko hän itse kirjoittaa tarpeeksi mielenkiintoisesti oman tarinansa. Onneksi olin väärässä.
Kirjan edetessä mä koko ajan vaan tykästyin enemmän ja enemmän Evaan. Olin koko ajan hänen puolella kaikissa vastoinkäymisissä ja toivoin että kyllä sieltä vielä noustaan vahvempana. Tää kirja oli kyllä täynnä tunteiden vuoristorataa ja olin koko ajan varuillani odottamassa mitä seuraavaks tapahtuu. Musta tuntuu etten oo oikein ikinä päässyt urheiluun niin syvälle että kannustaisin ja seuraisin yhtä urheilijaa koko hänen uransa ajan. Tässä se kuitenkin tavallaan tapahtui. Koko kirjan ajan seurattuani Evan uraa, halusin hänen onnistuvan. En halunnut mitään muuta. Tässä kohtaa ymmärsin myös miksi jotkut saa niin paljon kiksejä pelkästään urheilun katsomisesta. Tunnelataukset on oikeesti yllättävän suuria.
Kirjan lopussa itkin. En tiiä oliko se ylpeyttä vai mitä, mutta tää tarina kosketti mua. Tää oli kerronnaltaan hyvin kaunis.
Mun äiti suositteli mulle tätä kirjaa ja onneksi tartuin mahdollisuuteen. Monessa kohdassa ajattelin äitiä ja mietin että ajatteleekohan se musta samalla tavalla kun Eva ajattelee omasta lapsestaan. Tuntuu että pääsin myös tän kirjan avulla vähän lähemmäs mun äitiä, mikä on tosi hassu tunne.
Ei tää välttämättä tekstin puolesta ole mitenkään erityinen, sillä tylsiä ja itseään toistavia kohtia oli tottakai. Tässä kirjassa kuitenkin tarina oli pääosassa ja se on musta tärkeintä.
Harvemmin otan ylös mun lempikohtia, mutta nyt oli pakko. Näiden ihanien lauseiden saattelemana: lukekaa tää kirja! <3
”Mitä paremmin tutustun uusin ystäviini, sitä vahvemmin minusta tuntuu, että he, kuten minäkin, ovat sisimmässään nuoria tyttöjä ja että elämä on vain matka, jonka aikana kuljetaan välillä helpommassa maastossa, välillä vaikeammassa, lasketellaan alamäkiä ja käydään kuoppien pohjalla. Ja vaikka jokainen kerää matkan varrelta mukaansa arpia ja kolhuja, aikuistuu, sisin pysyy samana.”
”Polkisin niin kovaa kuin pystyisin, nauraisin vastatuulelle, joka puhaltaisi lujaa vain tehdäkseen matkastani entistä mielenkiintoisemman.”
”Laatassa lukee Memento vivere. Se on latinaa ja tarkoittaa "muista elää".
Viimeaikaisten tapahtumien vuoksi koru saa mielessäni suuren merkityksen. Se muistuttaa minua siitä, että jokaista hetkea pitää vaalia ja jokaisesta hetkestä pitää ottaa kaikki irti, myös huonoista. Se muistuttaa, että rapatessa saa roiskua, niin nyrkkeilyssä kuin elämässä yleensäkin.
Virheitä ei pidä pelätä, vaan tärkeää on kokea asioita.”
Kirjan edetessä mä koko ajan vaan tykästyin enemmän ja enemmän Evaan. Olin koko ajan hänen puolella kaikissa vastoinkäymisissä ja toivoin että kyllä sieltä vielä noustaan vahvempana. Tää kirja oli kyllä täynnä tunteiden vuoristorataa ja olin koko ajan varuillani odottamassa mitä seuraavaks tapahtuu. Musta tuntuu etten oo oikein ikinä päässyt urheiluun niin syvälle että kannustaisin ja seuraisin yhtä urheilijaa koko hänen uransa ajan. Tässä se kuitenkin tavallaan tapahtui. Koko kirjan ajan seurattuani Evan uraa, halusin hänen onnistuvan. En halunnut mitään muuta. Tässä kohtaa ymmärsin myös miksi jotkut saa niin paljon kiksejä pelkästään urheilun katsomisesta. Tunnelataukset on oikeesti yllättävän suuria.
Kirjan lopussa itkin. En tiiä oliko se ylpeyttä vai mitä, mutta tää tarina kosketti mua. Tää oli kerronnaltaan hyvin kaunis.
Mun äiti suositteli mulle tätä kirjaa ja onneksi tartuin mahdollisuuteen. Monessa kohdassa ajattelin äitiä ja mietin että ajatteleekohan se musta samalla tavalla kun Eva ajattelee omasta lapsestaan. Tuntuu että pääsin myös tän kirjan avulla vähän lähemmäs mun äitiä, mikä on tosi hassu tunne.
Ei tää välttämättä tekstin puolesta ole mitenkään erityinen, sillä tylsiä ja itseään toistavia kohtia oli tottakai. Tässä kirjassa kuitenkin tarina oli pääosassa ja se on musta tärkeintä.
Harvemmin otan ylös mun lempikohtia, mutta nyt oli pakko. Näiden ihanien lauseiden saattelemana: lukekaa tää kirja! <3
”Mitä paremmin tutustun uusin ystäviini, sitä vahvemmin minusta tuntuu, että he, kuten minäkin, ovat sisimmässään nuoria tyttöjä ja että elämä on vain matka, jonka aikana kuljetaan välillä helpommassa maastossa, välillä vaikeammassa, lasketellaan alamäkiä ja käydään kuoppien pohjalla. Ja vaikka jokainen kerää matkan varrelta mukaansa arpia ja kolhuja, aikuistuu, sisin pysyy samana.”
”Polkisin niin kovaa kuin pystyisin, nauraisin vastatuulelle, joka puhaltaisi lujaa vain tehdäkseen matkastani entistä mielenkiintoisemman.”
”Laatassa lukee Memento vivere. Se on latinaa ja tarkoittaa "muista elää".
Viimeaikaisten tapahtumien vuoksi koru saa mielessäni suuren merkityksen. Se muistuttaa minua siitä, että jokaista hetkea pitää vaalia ja jokaisesta hetkestä pitää ottaa kaikki irti, myös huonoista. Se muistuttaa, että rapatessa saa roiskua, niin nyrkkeilyssä kuin elämässä yleensäkin.
Virheitä ei pidä pelätä, vaan tärkeää on kokea asioita.”
May 4, 2025
Kaksi asiaa, joita en uskonut löytäväni nyrkkeilijän elämäkerrasta:
1) samaistumispintaa ja syvällisesti koskettavia kohtauksia ja ajatuksia
2) kaunista, polveilevaa ja rikasta kieltä.
Ennakkoluuloni murtuivat tämän kanssa kolisten. En edelleenkään voi sanoa täysin ymmärtäväni juuri tämän ihmisen hulluutta tai hyväksyväni ymmärtäväisesti kaikkia hänen toksisia asenteitaan erityisesti suorittamista ja omaa terveyttään kohtaan. Mutta nautin todella paljon siitä, miten erilaisen näkökulman elämään tämä tarjosi kuin pitkään aikaan mikään fiktiivinen teos, jonka olen lukenut.
Toistoa oli jonkin verran ja välillä asiat, joista olisin kaivannut tietoa jo aika alkuvaiheessa, esiteltiin vasta loppupuolella. Välillä tuli olo, että oliko tässä kaupallista yritystä tarjota jokaiselle lukijalle vähän jotakin (ihmissuhdedraamaa, sankarillisia kasvutarinoita ja nyrkkeilytriviaa), mutta jos olikin, se ei millään tavalla häirinnyt kokemusta. Sen sijaan jostain syystä ärsytti, että Pekka ei voinut olla koko ajan Pekka, vaan hänen piti olla myös poikaystävä ja avopuoliso. Äänikirjassa tämä valinta sai aina välillä havahtumaan, että puhuttiinkos nyt lapsen isästä vai äidin exästä.
1) samaistumispintaa ja syvällisesti koskettavia kohtauksia ja ajatuksia
2) kaunista, polveilevaa ja rikasta kieltä.
Ennakkoluuloni murtuivat tämän kanssa kolisten. En edelleenkään voi sanoa täysin ymmärtäväni juuri tämän ihmisen hulluutta tai hyväksyväni ymmärtäväisesti kaikkia hänen toksisia asenteitaan erityisesti suorittamista ja omaa terveyttään kohtaan. Mutta nautin todella paljon siitä, miten erilaisen näkökulman elämään tämä tarjosi kuin pitkään aikaan mikään fiktiivinen teos, jonka olen lukenut.
Toistoa oli jonkin verran ja välillä asiat, joista olisin kaivannut tietoa jo aika alkuvaiheessa, esiteltiin vasta loppupuolella. Välillä tuli olo, että oliko tässä kaupallista yritystä tarjota jokaiselle lukijalle vähän jotakin (ihmissuhdedraamaa, sankarillisia kasvutarinoita ja nyrkkeilytriviaa), mutta jos olikin, se ei millään tavalla häirinnyt kokemusta. Sen sijaan jostain syystä ärsytti, että Pekka ei voinut olla koko ajan Pekka, vaan hänen piti olla myös poikaystävä ja avopuoliso. Äänikirjassa tämä valinta sai aina välillä havahtumaan, että puhuttiinkos nyt lapsen isästä vai äidin exästä.
This entire review has been hidden because of spoilers.
March 22, 2020
Siitä on jo useampi vuosi kun luin Evan ensimmäisen elämänkerran. Koska pidin siitä, oli mielenkiintoista tarttua myös tähän uudempaan elämänkertaan ja oppia lisää Evan myöhemmistä elämänvaiheista.
Kuten Eva lupaa kirjan esipuheessa kirja kertoo huippu-urheilijan uran molemmista puolista: mitä kaikkea se antaa ja toisaalta mitä kaikkea se myös vaatii. Monet ajatukset on sovellettavissa myös yleisemmin intohimoisesti urheilua harrastavien, töitä tekevien tai muuten itseltään vaativien elämään: jos se olisi helppoa, kaikki tekisi sen. Toisaalta kaikki on mahdollista töitä tekemällä, jos sitä todella haluaa. Mutta muistettava myös on, että on olemassa muuttuvia tekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa ja silloin pitää katsoa asiaa uudesta vinkkelistä ja miettiä tavoitteitaan ja mahdollisuuksiaan uudelleen toisesta näkökulmasta - se ei kuitenkaan tarkoita luovuttamista.
Kirja oli helposti luettavaa ja teksti soljuvaa. Kiitokset myös äänikirjan lukijalle, kirjaa oli helppo seurata myös kuunneltuna ja lukija toi mielestäni hyvin esiin Evan elämänasenteen.
Kuten Eva lupaa kirjan esipuheessa kirja kertoo huippu-urheilijan uran molemmista puolista: mitä kaikkea se antaa ja toisaalta mitä kaikkea se myös vaatii. Monet ajatukset on sovellettavissa myös yleisemmin intohimoisesti urheilua harrastavien, töitä tekevien tai muuten itseltään vaativien elämään: jos se olisi helppoa, kaikki tekisi sen. Toisaalta kaikki on mahdollista töitä tekemällä, jos sitä todella haluaa. Mutta muistettava myös on, että on olemassa muuttuvia tekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa ja silloin pitää katsoa asiaa uudesta vinkkelistä ja miettiä tavoitteitaan ja mahdollisuuksiaan uudelleen toisesta näkökulmasta - se ei kuitenkaan tarkoita luovuttamista.
Kirja oli helposti luettavaa ja teksti soljuvaa. Kiitokset myös äänikirjan lukijalle, kirjaa oli helppo seurata myös kuunneltuna ja lukija toi mielestäni hyvin esiin Evan elämänasenteen.
April 21, 2025
Spoileri, jotta ei osu liian aikaisin lukupiiriläisten silmiin. Kipeä teos unelmista ja niiden saavuttamisesta hinnalla millä hyvänsä. Eva kuvaa rehellisesti tuntemuksia, kun keho ei enää toimi. Siitä huolimatta tän jatkaa nyrkkeilyuraansa, koska ei muutakaan voi. Teos herkisti useammankin kerran, ja samaistuin moneen kelaan itsensä koville laittamisesta. Samaan hengenvetoon todettakoon, että teoksesta välittyi myös kilpaurheilun sairas puoli. Toisaalta kuitenkin arvostan Evan positiivista asennetta vaikeissakin tilanteissa. Teoksen luettuani tutustuin Evan uran jatkoon, ja ilahduin, että hän pystyi lopulta päästämään ammattinyrkkeilystä irti ensin saavutettuaan ja sitten hävittyään moninkertaisen maailmanmestaruuden.
This entire review has been hidden because of spoilers.
May 20, 2025
Mielenkiintoinen teos Wahlströmin omin silmin kerrottuna hänen urastaan. Wahlströmin ura ei ollut itselleni ennestään kovin syvällisellä tasolla tuttu, vaikka toki nimi ja kasvot olivat tutut. Paikoin teki hiukan pahaakin lukea kuvausta siitä, miten äärimmilleen harjoittelu viedään silloin kun lajia treenataan ammattilaisena. Samaan aikaan teoksesta välittyi rakkaus lajiin ja kuva Wahlströmistä aitona, välittömänä ja periksiantamattomana ihmisenä.
April 1, 2020
Tässä näkyy kaikki ne vammat ja vaikeudet sekä elämän työntäminen pois, kun harjoittelee urheilua päämäärää kohti. Silloin ei voi hellittää. Silti oli ihan kamalaa kuunnella, miten mennään ihan rikkinäisinä kehään.
April 21, 2021
Tarinana hieno ja uskomaton, mutta urheilijan kärsimykseen, lukija-urheilijalle liikaa samaistava, mikä teki omasta lukukokemuksestani raskaahkon.
November 13, 2023
Ei sorru turhaan taiteiluun, hyvin kirjoitettu
July 8, 2024
Mielenkiintoinen tarina, mutta jokseenkin itseään toistava, joka tekee siitä hieman tylsistyttävän luettavan.
January 23, 2015
Omaelämäkerrallisessa teoksessaan Eva Wahlström raottaa verhoa huippunyrkkeilyn kulissien taakse. Ammattiurheilijalta vaaditaan paljon ja vaihtoehdot ovat vähäiset jos oma keho, työväline, alkaa hajota käsiin. Lopetus ei ole Wahlströmille vaihtoehto, joten uraa jatketaan vaikka jalat eivät toimisi ja käsi vaatii säännöllisesti kortisonipiikin. Enemmän kirja tuntuu kuitenkin kertovan omista valinnoista ja oman itsen tutkiskelemisesta, siitä miten on päätettävä mihin on valmis saavuttaakseen unelmansa ja milloin on aika sanoa että nyt minä en jaksa. Hieno ja helppolukuinen kirja omien unelmien tavoittelusta.
November 5, 2015
Hurja ja avoin tarina urheilijan elämän nurjasta puolesta, kivuista ja riippuvuudesta (vai rakkaudesta) lajiin.
June 18, 2018
Tosi mielenkiintoinen ja koukuttava. Jollain tasoilla pystyin samaistumaan Evan kertomuksiin, mikä teki kirjasta entistäkin paremman. Ehdottomasti kannattaa lukea!
Displaying 1 - 17 of 17 reviews