Hämärä huhtikuun ilta, varjoisa rantapolku ja verenhimoinen katse. Näin päättyy dekkarikirjailija Juhani Oxbackan elämä. Jussi Vares on mukana saattamassa miehen arkkua krematorioon. Mahdollisia murhamotiiveja on liikaakin. Onko taustalla Oxbackan kärjekäs kirjailijanura? Vai liian vauhdikas yksityiselämä? Millä asialla dekkaristi liikkui edellisenä syksynä itärajan takana, ja miten matkaan liittyy salaperäinen ”Valkovenäläinen”? Vyyhti on sotkuinen, ja juuri kun Vares on lähellä ratkaisua, roistojahti käy hengenvaaralliseksi. Ehtiikö Vares toimia, ennen kuin ruumiita tulee lisää?
Vares tutkii tällä kertaa turkulaisen kohtalaista kuuluisuutta saavuttaneen salapoliisiromaaneja kirjoittaneen kirjailijan Juhani Oxbackan kuolemaa. Häntä oli lyöty jollain kovalla esineellä päähän ja pudotettu Aurajokeen ja vain sattumalta ruumis löytyi ennen merelle joutumista. Kuka oli syyllinen ja liittyykö kirjailijan taannoinen Venäjän matka asiaan? Hän oli ollut matkan jälkeen jotenkin järkyttynyt ja oli kestänyt pitkään ennen kuin pääsi takaisin osapuilleen entiselleen ja kirjoittamisen kanssa on ollut edelleen hankaluuksia.
Tarinassa riittää monenlaista mutkaa ruumiinryöstöön asti. Paremman pään kirjoja sarjassaan ja vaikka mukana oli useita todella suuria sattumia, niin tällä kertaa Vares jopa ihan itse ratkaisi rikoksen, eikä vastaus tipahtanut suoraan häneen syliinsä jonkin kummallisen yhteensattuman jälkeen. Kielellisesti kirja on tuttua hupaisaa sanailua.
Pikkuisen kyllä ihmetyttää miksi muistikortteja pitää Venäjältä niin hankalasti salakuljettaa - taitaa todennäköisyys sille, että jotain yksittäistä muistikorttia tullissa alettaisiin tutkia olla aika tasan nolla. Menemättä nyt siihen, että tiedonsiirto kryptattuna netin kautta olisi ollut vielä varmempaa.