Demokratia utopiana ja sen vastavoimat

by Teppo Eskelinen

Jotta voimme kuvitella paremman tulevaisuuden, on meidän vaadittava demokratialta enemmän. Demokratian pitää muuttua, parantua ja edistyä, vaikka jo 1990-luvulla syntyi luulo, että demokratia olisi jo voittanut. Demokratian ajateltiin toteutuvan ympäri maailmaa lähes itsestään. Viime vuosina optimismi demokratian ympärillä on kuitenkin hiipunut: markkinat ja vahvat johtajat korvaavat demokraattisia käytäntöjä.

Uhkien ymmärtäminen on välttämätöntä demokratian puolustamiseksi. Ei riitä, että näemme ongelmia vain totalitarismeissa. Ongelmat ovat liberaalin demokratian sisällä. Ongelmista keskeisimpiä ovat hierarkioiden lisääntyminen, politiikan tilan kutistaminen ja mielikuvituksen ehtyminen.

Ihanteena demokratia tarkoittaisi sitä, että kaikkien tahto vaikuttaa yhteiskunnalliseen todellisuuteen yhtä paljon. Demokratiaa on vaadittava lisää - ja tämä saattaa osoittautua kovaksi palaksi kirjan lukijalle: ehkä he ovatkin paljon vähemmän demokratian kannattajia kuin kuvittelivat. Kirja muistuttaa, että jos emme vaadi enemmän ja parempaa, demokratian rippeetkin näivettyvät silmiemme edessä.

Yliopistonlehtori Teppo Eskelinen on perehtynyt poliittiseen filosofiaan. Hänen tutkimusalojaan ovat muun muassa poliittinen talous ja kehitystutkimukseen liittyvät kysymykset.

172 pages, Paperback

First published January 1, 2019

Reviews

[Armi Harmit]

Vaikka takakansi lupailee demokratiakäsityksen ravistelemista, ei Eskelisen esittämä demokratia utopiana erityisesti šokeeranne ketään joskus Voiman avannutta. Kritiikin kohteena on edustuksellinen, teknokraattinen ja talousraamien kapeaksi rajaama demokratia, siinä missä todellinen demokratia kirjoittajan mukaan todella luottaisi vallan kaikille, myös ja osin epäonnistumisen uhalla - virheistä kun oppii. Tahtojen symmetria ja kollektiivinen mielikuvitus on se ideaali joka pitäisi pitää mielessä. Ajatusta ryydittää helposti omaksuttavat anekdootit filosofian opettajien havainnoimasta yhteiskunnallisen mielikuvituksen näivettymisestä tai Herttoniemen ala-asteen nimikilpailusta, jossa lasten todellinen päätösvalta jäi naurettavan nimelliseksi.
Voi hyvin olla, että en vain kuulu kohderyhmään, mutta jäin kaipaamaan Eskelisen osaamista yhteiskuntateoriassa tukevoittamaan argumentteja: helppolukuisuuden kustannuksena on puheenvuoron keventynyt painoarvo todellisena interventiona demokratiaymmärrykseen.
Teoksen paras anti oli luvut avaavat aforismit, jotka hienovaraisesti paljastavat osuvuudessaan kirjoittajan todellisen lukeneisuuden. Nautin myös sinne tänne ripotelluista kitkeristä napautuksista, tai sivaltavista oivalluksista, kuten:
s. 73-74. Kehyksen ja moraalin työnjako hallituksen ja presidentin kesken: hallitus tekee harmillisen pakolliset, pakollisen harmilliset menoleikkaukset, presidentin sydäntä kivistää kasvava eriarvoisuus;
s. 92. "Nostalgia on hiljaista vastarintaa tilanteessa, jossa kamppailu auki olevasta tulevaisuudesta on hävitty tai siinä on luovutettu";
s. 99. "«Arvot» ovat aina yksilön ominaisuuksia, eivät jaettujen tahtotilojen ilmaisua tai julkista kritiikkiä ... Arvo on politiikalle sitä, mitä preferenssi taloudelle: se on julistettu niin henkilökohtaiseksi, että olisi väärin ja tunkeilevaa pakottaa sitä mihinkään puheeseen, kamppailuun, konfliktiin tai edes kasvuun.”

[OskariF · Rating 5 out of 5]

Vimmaisesti kirjoitettu kirja ajassamme vaikeasta aiheesta. Teppo Eskelisen ajatus demokratiasta on nykypäivän näkökulmasta radikaali, mutta oikeastaan vain siksi, että nykyinen liberaali demokratia on demokraattinen vain hyvin rajallisessa mielessä.

Eskelinen kirjoittaa poleemisesti ja anteeksipyytelemättä. Kirjassa on hyvin pamflettimainen maku, mutta miksi sitä sanojaan toisaalta säästelemäänkään. Kukkula, jolle kirjoittaja on kiipeämässä on jyrkkä, eivätkä jyrkät sanat välttämättä houkuttele puolelleen nykyisen systeemin vahvimpia puolustajia. Toisaalta näin on ollut kaikkien uusien aatteellisten uudistusten kohdalla.

[Elina Vainikainen · Rating 5 out of 5]

Kritiikki KU:ssa: "Demokratia utopiana saattaa olla kevään paras vaalikirja, vaikkei Eskelinen ole edes ehdolla – ja ehkä juuri siksi. Vapaus vaalimatematiikan kehyksistä ja rajoitteista tuottaa ilahduttavan luovaa, kristallinkirkasta ja jopa vallankumouksellista ajattelua, juuri sellaista, mitä kaipaisi lisää edustuksellisenkin demokratian näyttämöille. Politiikka selvästi kaipaa filosofiaa pragmaattisen vaihtoehdottomuuden sijaan." https://www.kansanuutiset.fi/artikkel...

[Sari · Rating 5 out of 5]

Teppo Eskelisen teos on koukuttava, helppolukuinen ja inspiroiva. Eskelinen esittelee teoksessaan demokratiaa utopiana ja avaavana ajatteluna sekä haarukoi samalla demokratian vastavoimia erityisesti demokratian "sisältä", demokraattisesti mielletyistä yhteiskunnista käsin. Eskelinen käsittelee teoksensa ydinviestiä monikerroksellisesti politiikan ja demokratian teoriaa laajasti käsitellen ja vahvasti aikaamme kiinnittyen. Teos on huolella ajateltu ja siinä kuuluu pitkäjänteinen ja syvällinen ajattelu, jonka vuoksi kirjaa on ilo lukea. Kirja on kirjoitettu kiehtovin sanakääntein ja esitelty ydinviestiä tukevien havainnollistavien ja arkipäivästä tuttujen esimerkkien siivittämänä. Suosittelen kirjaa kenelle tahansa politiikan teoriasta, kasvatuksesta, organisaatioista ja yhteiskunnista kiinnostuneille.

[Mia Myllymäki · Rating 5 out of 5]

Suosittelen tätä kirjaa varauksetta kaikille. Ajatuksia herättävä teos, joka esittää asiansa ytimekkäästi ja kiinnostavasti.

[Jemysieni · Rating 4 out of 5]

"Olennaista ei ole kuitenkaan todellisuus, vaan mielikuvien voima ja vaikutusvalta."

Tämä kirja oli täynnä loistavia sitaatteja. Ydinajatuksena kantaa se, että olisi tärkeää osata unelmoida jo annetun mallin ulkopuolelta - osata keskustella utopistisesta yhteiskunnan tilasta. Koska vaikka utopiat eivät välttämättä toteudu sellaisinaan, ne ovat tavoitteita, jotka ajavat kehitystä eteenpäin.

Sain paljon uutta ajateltavaa ja osin vahvistusta aiemmille pohdinnoilleni. Teos osoittaa selkeästi demokratian nykytilan ongelmat ja haasteet, mutta myös ratkaisuja. Isoin ajateltavan arvoinen asia on, että Suomi ei ole niin demokraattinen maa kuin kuvittelemme. Tykkäsin myös, että demokratian ja kapitalismin suhdetta käsiteltiin paljon.

Teksti olisi voinut olla kuitenkin vielä aavistuksen pohdiskelevampaa ja yleistajuisempaa - nyt se on aika tiukkaan pakettiin tungettua akateemista (joskin jo aika paljon yleistajuistettua) jargonia. Alalle tyypillisten käsitteiden käyttö on yleistajuisessakin tekstissä ok, kunhan ne selittäisi palikasti auki.

Tiiviydestä huolimata (tai juuri sen vuoksi) nopealukuinen ja paljon ajateltavaa antava teos, suosittelen! P.s. Harari ja Valtonen mainittu. Tykkään.