Puurrat ja pinnistät. Jatkat tekemistä siinä toivossa, että jossain vaiheessa saisit hellittää. Jos ei jouluna niin kesällä viimeistään. Pusket eteenpäin kuin höyryveturi, kunnes tulee päivä, jolloin huomaat, ettei mistään itsesi kannustamisesta tai motivoinnista enää ole hyötyä. Kone ei käynnisty. Mikään ei innosta. Voimasi ovat lopussa. Uupuminen verottaa elämää monin tavoin. Se on väsymystä, joka ei hellitä lepäämälläkään. Se saa sinut suhtautumaan kyynisesti niin asioihin kuin toisiin ihmisiin. Uupuneena et jaksa uskoa sen paremmin omiin kykyihisi selvitä työstäsi kuin sen merkitykseenkään. Kurssin muuttaminen on vaikeaa silloin, kun uupumus on alkanut elää omaa elämäänsä. Parasta on tarttua tilanteeseen silloin, kun se vielä on omassa hallinnassa.Vaikka olosuhteet luovat reunaehtoja elämällemme, ei vastuuta omasta jaksamisestaan voi siirtää kenellekään muulle. Hyvinvointiaan ei voi ulkoistaa. Uupuminen kertoo tarpeesta muutokseen ja uudenlaisten ajattelu- ja toimintatapojen oppimiseen. Se on kriisi, joka syntyy hyvästä syystä. Se on myös kriisi, josta kerran selvittyäsi voit olla ihmisenä vahvempi ja itsenäisempi kuin koskaan. Tämä kirja on työkalupakki, johon voit tarttua, kun huomaat, että voimasi ovat vähenemässä. Se tarjoaa sinulle käytännönläheisen ja arjessa koetellun, mutta myös tutkimukseen nojautuvan mallin, miten voit nousta uupumuksesta ja luoda itsellesi paremmin istuvan elämän. Kirjan avulla opit huomaamaan, milloin sinun on aika pysähtyä tai ainakin hidastaa tahtia ja tehdä tarpeelliset muutokset.
Ihan ok herättämään ajatuksia arvopohdintaan ja oman (työ)uupumuksensa havaitsemiseen. Kovasti kuitenkin vältettiin yhteiskunnallista näkökulmaa, eli huomiotta jäi, miten kapitalistinen ja suorituskeskeinen "CV-elämä" on osanaan ajamassa ihmisiä kuluttaviin töihin, joista he eivät pidä ja/tai joissa on vaikeaa tai mahdotonta neuvotella itselleen sopivampia työaikoja tai muita jaksamista tukevia tekijöitä.
2,5. Kirja ei millään tavalla huomioi yhteiskunnallisia tekijöitä - uupumus on individualistinen ongelma, joka ratkeaa yksilön omilla toimilla. Vaikka epäinhimillisestä työtahdista puhutaan, uupuneen pitää ratkaista asia itse, viime kädessä irtisanoutumalla. Teos tuntuu erittäin haluttomalta ottamaan mitään kantaa yhteiskuntaamme, se lykkää koko aiheen siihen "supersuuret asiat"-kategoriaan, joka voidaan vaan unohtaa koska sehän ei ole omissa käsissä. Tämä tuntuu hienoiselta statementilta, kun työuupumus on erittäin merkittävä yhteiskunnallinen ongelma ja työelämä aiheuttaa valtavasti niin kuluja kuin kärsimystäkin.
Erikoisena pidin sitäkin, että kirjassa mainitaan vain ohimennen esimerkiksi työpaikkakiusaaminen, joka ei liene ihan mitätön uupumustekijä.
Henkilökohtaisesti vierastan myös liike-elämäkielen yleistämistä tällaiseen työtä laajempaan aiheeseen, esim "oman hyvinvointinsa johtaja". Kirja on väittävinään, että työn ei tule olla koko elämä, mutta sitten jäsentää elämää ja sen hahmottamista työelämätermein ja väittää niiden olevan oikein kuvaavia.
Tuntuu, että tämä kirja oli pääosin kirjotettu firmojen ja organisaatioiden HR-osastoja varten, vaikka alkupää oli ihan mukiinmenevä. Otin muistiin myös kirjan tehtävät ja harjoitukset, niistä plussaa.
Kroonisesti uupuneena kiinnosti olisiko tässä mitään minulle. Mun uupumushan on solujen mitokondrioiden toimintahäiriö, ei niinkään burn-out-tyyppistä uupumista. Tässä käsiteltiinkin tosi monipuolisesti ja hienosti stressi-uupumusyhtälöä. Eli stressin vaikutusmekanismeista ja hallinnasta on toki hyötyä myös fyysisesti sairaalle. Sain paljon vinkkejä ja vahvistusta omille aavisteluille. Laputin itselleni tärkeiksi kohdiksi monta kohtaa ja liput ja laput vain heiluivat sivujen välistä. Suositelen jos kuormitut herkästi, olet loppuunpalamisen partaalla tai joskus sen kokenut. Tämä olisi kiva omistaa itse niin voisi palata tärkeisiin kohtiin uudelleen ja tehdä tehtäviä.
Luin kirjan vähän ennakoivassa mielessä: hetkittäin miulla on paljon työkuormitusta ja nujakoin sen kanssa, että pärjäänkö vai en. Ja välillä heilun sitten maakuopan reunalla sen vuoksi. Uupumusaiheisista kirjoista miulla ei ole kokemusta, mutta tästä oli hyvä aloittaa.
Näkökulma on selkeästi se, mitä ihminen voi itse tehdä tilanteensa parantamiseksi ilman syvällisempää yhteiskunnallista pohdintaa. Kirjassa on myös tehtäviä, joista sain uutta ajateltavaa.
Kirja oli kaikin puolin kiinnostava ja ajankohtainen omassa elämässäni, tosin painotti ehkä liikaa yksilön vastuuta oman työn johtamisesta eli näin ollen myös omasta uupumuksesta. Kovin moni kirjassa esitellyistä henkilöistä myös päätyi vaihtamaan työpaikkaa (ja työnkuvaa) täysin sen sijaan, että työnantaja olisi tullut vastaan. Tämä ei anna kovin ruusuista kuvaa tämän päivän työelämästä, tai työnantajien ymmärryksestä kohtuuttomasti rasitettuja työntekijöitä kohtaan.
Varsinkin kirjan alku oli niin täydellinen kuvaus omassakin mielessä pyörivistä asioista, että niskat meinasivat mennä jumiin jatkuvasta nyökyttelystä. Kirjan loppuosa keskittyikin enemmän erilaisiin harjoitteisiin ja henkilökuviin uupuneista ihmisistä.
Kuuntelin tämän itse äänikirjana, mitä en oikein voi suositella, koska näin en tullut merkanneeksi harjoitteita ylös. Toki olisin voinut laittaa kirjanmerkin paikalleen myös äänikirjaan, mutta tämä on toki paljon helpompi toteuttaa fyysisen kirjan ollessa kyseessä. Varsinkaan, kun olin usein kuunnellessani juuri siivoamassa, kaupassa, juoksemassa tai muuten vaan liikkeessä eikä kesken pysähtyminen oikein napannut.
Monipuolinen ja aika massiivinenkin teos uupumuksesta ja siitä kuntoutumisesta.
Taitollisesti teos on niin tiivistä settiä, että pahimmassa uupumustilassa en tätä kenellekään käteen lätkäisisi, mutta sisällöltään se on oikein hyvä ja voisi toimia juurikin siinä vaiheessa, kun on itse valmis prosessoimaan omaa uupumustaan.
Kirjassa selitetään selkeästi uupumuksen mekanismeja eikä lähdetä voivottelemaan saati tehdä uupumuksen selättämisestä jotakin ihmeellistä sankaritarinaa.
Monisyinen kirja työuupumuksen psykologiasta. Lempeä ja ajatuksia herättävä. Työkirja, jonka tehtävät toipujan kannattaa tehdä kynän ja paperin kanssa. Kirja on suunnattua työperäisestä uupumuksesta toipuvalle ja työelämään palaavalle henkilölle. Vaikka Suomessa uupumus ei ole diagnoosi, koska työyhteisön ongelmasta ei haluta tehdä yksilön sairautta, tarvitsee moni toipuja juuri tätä kirjaa. Arvioissa peräänkuulutetaan yhteiskunnallista otetta, mutta toipujan on pakko kunnioittaa omia rajojaan, sen että jäisi odottamaan yhteiskunnallista muutosta. Itse ihmettelin miten työpaikan ulkopuoliset kuormitukset ja taakat jäivät maininnan tasolle. Elämä on kokonaisuus ja työstä on paljon helpompi luopua hetkeksi kuin vaikka äitiydestä.
Luettu ammatillisessa mielessä. Tämä kirja ei jotenkin sytyttänyt. Se ei itsessään tarjoa mitään sellaista jota ei olisi saatavilla jo tusinasta muita self help kirjoja. Työkalut ovat sinänsä käytännöllisiä, tuttuja ja varmasti toimivia. Tuntuu siltä, että kirjan oleellisin anti on kirjoittajan oman uupumiskokemuksen ja siitä toipumisen läpikäynti, joka on purkautunut kronologisesti prosessinomaiseen muotoon.
Jos et ole lukenut tästä teemasta muualta ollenkaan, tästä kirjasta saa irti enemmän. Jos kuitenkin olet lukenut asiasta kirjan tai yleisesti ajanhallinnasta, rajojen asettamisesta, työkuorman hallinnasta ihan jo ilman uupumuskontekstia, jäänee kirjan anti köykäiseksi.
🎧 jotenkin ristiriitaiset fiilikset. uupumuksesta puhuttiin mun mielestä todella yksilökeskeisesti, miten yksilö voi itse omalla toiminnallaan ehkäistä uupumusta / parantua uupumuksesta. näkökulmana oli tosi vahvasti työuupumus, vaikka uupumus voi liittyä mihin tahansa elämän osa-alueeseen. toki uupumus on aiheena niin laaja, että tällainen rajaus varmasti sen takia aika pakollinen. mutta omalla kohdalla ei ehkä niin paljoa resonoinut. uskon että tästä olis saanut enempi irti lukemalla, koska olis voinut kunnolla pysähtyä pohtimaan lukemaansa ja keskittyä kans tehtäviin. joten tää oli multa vähän huono valinta kuunnella tämä kirja, mutta kyllä mä tästä silti paljon sain irti !
Monilta osin hyödyllinen kirja työuupumuksesta, mutta pari asiaa häiritsi: Painonpudotus neuvot ja Byron Katien opetusten käyttö. Suhtaudun epäilevästi siihen, että paino otetaan joka asiassa esiin ja Byron Katien opit ovat todella häiritseviä, epäempaattisia, jopa psykopatialta kuulostavia, joten en oikein osaa suhtautua positiivisesti, kun hänet mainitaan. Muuten kirja antoi hyviä näkökulmia ja vinkkejä työuupumuksen selättämiseen. En ole varma onko siitä omalla kohdallani todellista apua, mutta ehkä sen pohjalta voin joitain muutoksia tehdä, jotka voivat auttaa ulos uupumuksen suosta.
Laittoi kyllä ajattelemaan omaakin jaksamista ja stressiä. Kokemustarinat olivat ehdottomasti tämän kirjan suola äänikirjana kuunnellen. Pitäisi hankkia tämä käsiin ihan fyysisenä kappaleena, jotta pystyisi ajan kanssa tekemää nuo harjoitteet ja lukea ohjeita edes takaisin ja palata niihin tarvittaessa. Kuunneltuna meni lähinnä "vinkkeinä, mitä olisi tarjolla" ainakin minulla.
Kuuntelin tämän Bookbeatissä. Joitain hyviä pointteja, mutta muuten hyvin perustietoa uupumiseen ja stressiin yleisesti. Omakokemus tarinoita myös. En saanut tästä mitään uutta. Lukija oli myös hyvin monotoninen ja surullisen kuulloinen, eikä eläytynyt tekstiin yhtään.
Kuuntelin kirjan äänikirjana ja aion ehdottomasti ostaa tämän kirjan itselleni palatakseni uudelleen eri kohtiin kirjassa ja syventyäkseni kirjan tehtäviin. Tämä tuntui olevan kirja juuri minulle!
2,5 Mielenkiintoisia huomioita, joihin kannattaa pistää ajatusta omassa arjessa. Auttaa osittain hahmottamaan omaa tilannetta. En kuitenkaan tiedä suosittelisinko ensimmäisenä kenellekkään.
Erittäin hyvä kirja burn outista kärsivälle. Pidin erityisesti henkilökohtaisesti siitä miten kirjassa on konkreettisia vinkkejä uupumisesta toipumiseen.