Suomalainen kansanperinne on täynnä toisenlaisia eläinten jälkiä. Ne ovat jälkiä todellisuudesta, jossa itämerensuomalaiset esivanhempamme ovat eläneet vuosisatoja ennen meidän aikaamme. Myyttiset eläimet esittelee 40 suomalaista eläinlajia ja niihin liittyviä myyttejä.
Minkälaisia uskomuksia ja arvoja eri eläimiin liitetään? Tietyt eläinlajit herättävät suuria intohimoja, kun taas eläinten valtava enemmistö elää huomiomme ulottumattomissa, kauempana arkipäivästämme kuin kenties koskaan aiemmin. Perityt uskomukset ja tavat voivat selittää sitä, miksi suhtaudumme eri eläimiin niin erilaisin tavoin - toisaalta ikivanhat myytit myös haastavat monia sellaisia nykyajan käsityksiä, joita pidämme itsestäänselvyyksinä.
Upeita valokuvia sisältävä kaunis teos inspiroi hakemaan voimaa pohjoisesta luonnosta.
FM Liisa Kaski on ihmisen eläinsuhteen historiaan perehtynyt folkloristi ja kulttuurintutkija. Hän on aiemmin toimittanut Kalevalan lukijan oppaan (SKS 2015) ja suomentanut mm. Euripidesta ja Plutarkhosta.
Tämä oli kertakaikkisen ihastuttava teos eläimiin liittyvistä myyteistä, kansanperinteestä ja eläinten nimien etymologiasta. Kielitieteilijä ilahtui suuresti!
Erittäin mielenkiintoinen kirja, jossa onnistuttiin käsittelemään eläimiin liitettyjä myyttisiä merkityksiä monipuolisesti eri tieteenaloja hyödyntäen. Yksityiskohtana valtava kiitos käsitteen ”muunlajiset eläimet” käytöstä. Oikeastaan olisin kaivannut lisänä vain ajoittain tarkempaa tietoa siitä, minkä ikäisestä myytistä on kyse. Monessa kohtaa sain ensin käsityksen, että puhutaan jostakin muinaisesta, mutta sitten selvisi, että kyseessä onkin kristinuskoon linkittyvä käsitys.
Näinkin alhaisista tähdistä ei voi syyttää itse kirjaa, vaan sitä, etteivät tietokirjat äänimuodossa selvästikään ole yhtään minun juttuni. Olisin tarvinnut tällaiseen kirjaan mahdollisuuden hengähtää, makustella oppimaani asiaa, palata aiemmin esitettyihin loruihin ja niin edelleen.
Maailma seisoo sammakon selässä ja repolainen on ainoa suurpetojemme säilyneistä alkuperäisistä nimistä.
Tykkäsin tästä uskomattoman paljon (kiitos suosittelijalle). Kaski yhdistelee ihailtavasti monen eri alan lähteitä; etymologiaa, kielentutkimusta yleisesti, kansanperinnettä, etnologiaa. Vaikka kunkin eläimen luku on lyhyt, ne ovat aina täynnä tietoa eläimen eri nimistä, esiintymisestä eri runoissa tai sanonnoissa sekä eri eläinten emojumalista. Tykkäsin myös valtavasti siitä, että useiden lajien nykyinen uhanalaisuus tuotiin selvästi esiin.
Ainoa minua häirinnyt asia oli "itämerensuomalaisuus", jota ei oikein selitetty kunnolla auki. Olisin kaivannut myös selkeitä mainintoja Sisä-Suomesta kerätyistä runoista tai kansanperinteestä. Nyt tuntui, että kaikki tieto oli aina vain Vienasta ja Kannakselta.
Pitkästä aikaa kirja, jonka jo luettuanikin haluaisin ostaa itselleni.
Kaltaiseni eläimistä, kielistä ja kansanperinteestä kiinnostunut yksilö ei voi kuin nauttia Liisa Kasken lyyrillisestä tietokirjasta. Teos on kaunis: Jokaista eläinlukua edeltää upea kuva-aukeama ja Teemu Junkkaalan graafisella suunnittelulla sekä suurella sivukoolla luodaan hengittävä vaikutelma. Graafiset eläinkuvat ovat tyylikkäitä ja niitä käytetään ilahduttavasti sisällysluettelossa. Kirjassa on hienot paksut sivut, joita käännellessään tuntee olevansa aidon tiedon lähteillä.
Myyttiset eläimet riemastuttaa myös kirjallisella osaamisella. Kaski tarjoilee kansanuskomuksia, kielitiedettä, historiaa ja biologiaa kaunopuheisesti ja vahvalla osaamisella. Teksti on täynnä kielen leikkiä ja pilkahtelevaa huumoria. Kynää käytellään kuin taidokasta sivellintä ja sekös minunlaistani kielenmielistä lukijaa lämmittää! Toisaalta teksti on täynnä asiaa ja osuvaa kommentointia esimerkiksi ilmastonmuutoksen tuomista haasteista.
Suosittelen kirjaa sinulle, joka haluat tietää suomalaisten eläinrunoperinteestä ja nautit hyvin kirjoitetusta tietotekstistä.
”Mehiläinen ilman lintu Tuopa mettä kielelläis Kannusella pikkusella Yhen sormen mäntävällä”
Todella kiehtova katsaus myytteihin ja historialliseen eläinsuhteeseen, joka Itämeren ympäristöä asuttaneilla kansoilla on ollut paikallisiin eläimiin. Teoksessa käydään aakkosjärjestyksessä läpi useita eri eläimiä nisäkkäistä lintuihin, kaloihin ja matelijoihin. Mukana on niin villieläimiä kuin kesytettyjäkin toislajisia. Myyttiset elementit ovat läsnä tekstissä jatkuvasti Kalevalasta ja muusta kansanperinteestä ammennettujen runolainausten muodossa.
Tietyt elementit kertautuvat eri eläimistä kertovissa luvuissa, mutta minua tämä ei vaivannut. Pikemminkin se korostaa menneisyyden ihmisen tapaa tarkastella ja ymmärtää luontoa kokonaisvaltaisemmin ja myös itseään sen osana. Nykyihmiselle tämä teos antaa siis hyvän syyn pysähtyä pohtimaan omaa luontosuhdettaan. Suosittelenkin lukemaan tämän yhdessä Elisa Aaltolan Esseitä eläimistä -teoksen kanssa, sillä eläinfilosofisia yhtymäkohtia näiden kahden välillä on runsaasti.
Suosittelen myös nimenomaan kuuntelemaan äänikirjana. Lukijana on ihana Vuokko Hovatta, joka antaa taitavasti äänen vuorollaan jokaiselle eläimelle.
Hieno kirja! Myyttien ja kansarunouden lisäksi suomalaisten eläinten historiaa tarkasteltiin arkeologisten löytöjen ja kielitieteiden valossa. Mielenkiintoista oli mm. eläinten symbolismi (orava = sulhanen, lokki = nuori neito jne.) ja lisäksi opin esim. että suden oikean nimen lausuminen on ollut niin suuri tabu, että tuota alkuperäistä nimeä ei tiedä enää kukaan.
Äänikirjassa hävisin ilmeisesti hienot kuvat, mutta voitin hyvin ja ajatuksella luetun tekstin ja kauniisti lausutut runot.
Kiinnostava katsaus siihen, miten neljääkymmentä Suomessa jo kauan elänyttä eläintä ovat lutviutuneet ihmisten elämään ja ottaneet paikkansa myyteissä ja uskomuksissa. Pidin erityisesti siitä, miten eri nimien alkuperiä avattiin, ja lopussa oleva sukulaiskielien kartta oli myös hyödyllinen.
Viimeinen tähti jäi antamatta siksi, että kirjassa tehdään auttamatta yleistyksiä ja uskon, että mutkia todellisten käsitysten ja tulkintojen välillä on ollut pakko tehdä. Joka tapauksessa luontosuhdetta syventävä ja suomalaisen kulttuurihistorian ymmärrystä vahvistava kirja. Suosittelen!
Olipas kiinnostava ja asiantunteva matka suomensukuisten kansojen muinaisiin näkemyksiin eläimistä. Erityisen mukavaa oli kuunnella eri sanojen alkuperästä.