Herkkyys on taitolaji. Mikä on suhteesi siihen: oletko herkkyyden kanssa sinut vai sen uuvuttama? Ehjä, luonnolliseksi koettu herkkyys on lahja, joka tuo mukanaan paljon havaintokykyä, viisautta ja luovuutta. Haavoittunut herkkyys taas voi saada ihmisen käpertymään itseensä, huolestumaan ja yliajattelemaan. Onneksi omaan kokemusmaailmaan voi oppia vaikuttamaan sitä myötätuntoisesti säädellen.
Taina Laane kirjoittaa herkkyyden hyvistä ja nurjista puolista valoisasti ja kannustavasti sekä uskaltautuu jakamaan myös omat kokemuksensa. Lisäksi teos tarjoaa kaikille räätälöityjä harjoituksia itseymmärrykseen ja arjessa rauhoittumiseen ja palautumiseen.
Aistivoimaisuus on ennen kaikkea lahjakkuutta - sitä ei pidä heittää hukkaan.
Erityisherkkyyden kirjoja on tullut luettua jo muutama, joten ilahduttaa löytää kirja jossa oivaltaa uusia asioita tai näkee eri perspektiivistä. Tässä kirjassa esimerkiksi omaa alaani, varhaiskasvatuksen työntekijänä, tuotiin välillä esille. Kuulin myös ensikertaa mainittavan empaateista, johon samaistuin heti myötätuntokipujeni kanssa, kun muut loukkaavat itsensä. Miellyttävä äänikirjana 😊
Taina Laanen aiempi kirja Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo oli lempeydessään vaikuttava. Tämä tuoreempi teos oli ehdottomasti samasta myötätuntoisesta lähteestä, mutta pulppuili ryöpsähdellen oman elämän esimerkistä toiseen ja kielikuvasta kolmanteen. Omaelämäkerralliset pohdinnat olivat tässä kirjassa korostetumpia ja käytännössä alleviivasivat yhdenlaista kokemusta herkkyydestä kuin yleistettävänä tyyppiesimerkkinä. Kaikkiaan teoksessa oli selittelevämpi minä-ote. Kirjemuoto ei mielestäni ollut onnistunut valinta toimintaan kannustavia yksinpuheluita ajatellen.
Jäin kaipaan yhteisen tunteen äärellä viivyttelyä, mutta tämä oli toisenlainen, ohjauksellisempi kirja.
Jos aiempaa kirjaa saattaa suositella lämmöllä unettomiin öihin, niin tätä voi suositella hitaisiin aamuihin tai viikonloppuihin jolloin kaipaa motivoitumista ja uutta suunnanottoa.
Kirjemuoto ei toiminut näissä opettajamaisissa monologeissa, jotka pohjasivat pelkästään Laanen omiin henkilökohtaisiin kokemuksiin. Kirjeet kun edellyttävät jonkinlaista vastavuoroisuutta, johon ei tässä voitu päästä, koska vastaanottaja oli vain kuvitteellinen henkilö. Harjoitukset taas tuntuivat minusta teennäisiltä ja turhilta, vaan toivottavasti joku muu hyötyy niistä. Silti olen vahvasti erityisherkkä itsekin ja sain kyllä Laanen kertomusten kautta pari oivallusta omasta lapsuudestani, mutta yhden herkän kokemuksia ei kuitenkaan voi laajemmin yleistää kehenkään muuhun. Jokainen kun kokee asiat omalla tavallaan.
Helmet-lukuhaaste 2021 - tää kirja sopii ainakin kohtiin: 4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan 15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi ⭐ 28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä 33. Kirjassa opetetaan jokin taito 37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa 41. Kirjassa matkustetaan junalla
Heili-lukuhaaste 2021 - tää kirja sopii ainakin kohtaan: 14. Kirjassa käsitellään rajoja
Sain paljon uutta tietoa erityisherkkyydestä. Kirjaa oli erittäin helppo ja miellyttävä lukea. Kieli oli hyvin ymmärrettävää ja sisäistettävää. Tällaisista tietokirjoista pidän ja saan niistä eniten itselle hyötyä. Suosittelen kaikille meille erityisherkille ja myös muille, jotka haluavat ymmärtää erityisherkkiä elämässään.
Tää oli ihan todella hieno. Dramaturgialtaan niin hienoksi hiottu, kirjeen keinoin kertominen on tähän todella toimiva muoto ja se missä järjestyksessä asioista puhuttiin sai kirjan tuntumaan eheyttävältä ja puhdistavalta. Erityisesti lopun aiheet erityisyyden hälventämisestä olivat niin tarkkanäköisiä, että itketti.
Olipas hyvä kirja tajuta monia asioita. Suosittelen lukemaan tai kuuntelemaan, jos aihe koskettaa itseä tai lähellä olevaa ihmistä. Miksei myös ihan ymmärryksenä toisia ihmisiä kohtaan.
Todella mielenkiintoinen ja antoisa kirja. Etenkin viimeinen kirje oli erinomainen. Kauttaaltaan todella sujuvasti kirjoitettu ja asiat esitetty selkeästi. 👌