Puoliso, lapsia, omakotitalo, koira. Elämä on tavallista, suomalainen unelma. Silti se ei tunnu omalta, koska jotain olennaista puuttuu. Entiset heterot kertoo ihmisistä, jotka ovat rakastuneet samaan sukupuoleen elettyään ensin heterosuhteessa.
Tarinansa kirjoittajia, kahdeksaa naista, kahta miestä ja yhtä muunsukupuolista, yhdistää elämää mullistava havahtuminen todelliseen seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiin. Nämä ”myöhäisheränneet” ovat merkittävä mutta näkymättömiin jäänyt joukko, joka saa nyt äänensä kuuluviin. Kirjoittajat kertovat, miten he löysivät suuntautumisensa, mitä siitä seurasi ja millaista on elää samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa ja sateenkaariyhteisössä heteronormatiivisen elämänvaiheen jälkeen.
Ääneen pääsevät myös läheiset: kaksi lasta ja entistä puolisoa sekä yksi nykyinen kumppani. Mitä lapset ajattelivat, kun äiti löysikin tyttöystävän? Mitä entinen puoliso mietti, kun yhteiset avioliittovuodet olivatkin olleet kumppanille ahtautumista vääränlaiseen muottiin? Miten entisen heterosuhteen varjot näkyvät nykyisessä suhteessa?
Entiset heteroton valaiseva ja rohkaiseva teos oman identiteetin löytämisestä ja toisen elämän aloittamisesta.
Vertaistukena tämä kirja toimii varmasti mainiosti, mutta minun lukukokemukseeni vaikutti valitettavasti tyyli, jolla kirja on päätetty toimittaa. Jokainen tarina on pilkottu neljään osaan, niin että lukija lukee ensiksi jokaisen tarinan ensimmäisen osan, sitten toisen jne. Kun elämäntarinoita luki tällä tavalla pilkottuna, yhden tarinan kokonaisuus oli vaikea hahmottaa. Lisäksi luin kirjan sähköisenä, jolloin selaaminen aiempiin teksteihin oli vaikeaa.
Kirja olisi hyötynyt paljon siitä, jos jokainen tarina olisi pidetty kokonaisuutena. Kirjan teemat - ensimmäinen elämäni, havahtuminen, reaktiot ja toinen elämäni - olisi voinut tuoda jokaiseen tarinaan mukaan väliotsikoilla.
Lisäksi tarinat olisivat hyötyneet siitä, jos lukijaa olisi vähän autettu lukemisessa. Nyt tekstit vain vyöryvät eteenpäin ilman minkäänlaista kontekstualisointia. Vasta tekstien lopussa mainitaan nimimerkki ja joitain yksilöiviä tietoja, kuten henkilön ikä, sukupuoli ja asuinpaikka. Lukemista olisi helpottanut huimasti, jos nämä tiedot olisi annettu jo tarinoiden alussa. Nyt saatoin lukea tarinaa hyvän tovin tietämättä esim. luenko homomiehen vai lesbonaisen kokemuksista. Tarinoille olisi voinut antaa myös jotain otsikoita, esim. "Vasta avioeron jälkeen uskalsin olla oma itseni", mikä olisi antanut paljon vihjettä siitä, mihin tekstissä erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota. Tällaisia otsikoita on annettu kirjan toisessa osassa, joka käsittelee läheisten mietteitä. Onkin jännä ratkaisu, ettei itse päätarinoille ole annettu otsikoita.
Tekstin asettelun ja muotoilun lisäksi olisin toivonut, että kirjan elämäntarinat olisivat olleet monipuolisempia. Nyt valtaosa tarinoista keskittyv 35-40-vuotiaisiin naisiin, jotka ovat löytäneet lesboutensa reilusti aikuisina. Kirjassa on lisäksi kertomukset kahdesta homomiehestä sekä yhdestä muunsukupuolisesta ihmisestä. Runsas cislesbojen määrä sai tarinat sekoittumaan toisiinsa, varsinkin kun tosi monien tarina oli hyvin samanlainen: nuorena miehen kanssa naimisiin, lasten syntymä ja lopulta erilaisten kipuilujen jälkeen lesbouden löytyminen. Samankaltaiset tarinat ja erikoinen ratkaisu pilkkoa ne paloiksi pitkin kirjaan saivat ainakin minut putoamana kärryiltä, kuka nyt on kukin.
Kirjan syntytarina vaikuttaa varmasti sen sisältöön: se on syntynyt sateenkaariuusioperheiden keskustelujen pohjalta ja saanut innoituksensa myöhäisheränneiden Facebook-ryhmässä. Kirjoituskutsua on todennäköisesti jaettu paikoissa, jotka ovat tavoittaneet samankaltaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Kirjaa olisi kuitenkin palvellut paremmin se, että sen julkaisua olisi huikan myöhennetty ja yritetty etsiä vielä lisää erilaisia ääniä kertomaan oma tarinansa.
Ei pysty tähdittämään, koska tämä on tärkeä ja hyvin rakennettu kirja, mutta esipuheessa annetaan harhaanjohtava käsitys biseksuaalisuudesta. Se tuntuu isolta ongelmalta kirjassa, jonka yksi tarkoitus lienee auttaa ihmisiä miettimään omaa seksuaalisuutta. Pahastuin.
Helmet-lukuhaasteen kohtaan sateenkaariperhe. Tässä kirjassa ääneen pääsevät ihmiset jotka ovat löytäneet oman seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuolen ilmenemisensä vasta vanhemmalla iällä. Tarinoita ja kertomuksia elämästä on laidasta toiseen, lyhyitä ja ytimekkäitä, pohdiskelevia ja kumpuilevia. Kaikki todella mielenkiintoisia ja on ilahduttavaa aina kuulla kuinka joku on löytänyt viimein oman itsensä ja tavan olla kuka on. Kirjasta käy hyvin ilmi, että elämä voi muuttua ja muuttaa ihmistä ja mikään ei ole kiveen hakattua. Ja se, että jos et ole kuka oikeasti olet, et varmaan voi kovin hyvin. Useimmiten ihminen alkoi voimaan paremmin kun sai olla kuka on. Tässä olisikin tälle yhteiskunnalle paljon opittavaa, ei ole keneltäkään pois jos ihmiset saisivat olla omia itsejään aina. Yhteiskunta itse asiassa voisi paremmin jos näin olisi.
Eleven people who came out later in life share their experiences. I appreciate what this book is trying to do and agree that we need more of these stories out there, visible to anyone who might be dealing with similar issues, but didn't much like the way it was structured. By breaking each person's story up into four pieces and keeping together categories of story pieces from each writer rather than simply presenting one person's story at a time it became hard to keep track of which new piece belongs to which of the ones I'd just read. At least putting the person's name/pseudonym before their contribution in each category rather than after it would have been advisable... this way, the stories, especially those of the eight women featured, just blended together too much.
Kyllä meni heti johdannossa tunteisin kun annettiin ymmärtää ettei biseksuaalisuus terminä huomioi sukupuolen moninaisuutta toisin kuin panseksuaalisuus. Ärsytyksestä huolimatta ihan hyvä että luin kuitenkin ihan koko opuksen. Varsin kiinnostavaa aihe nämä ns. myöhäisheränneet.
Luin tämän kirjan Helmet-lukuhaastetta varten ja sijoitan sen kohtaan kirja kertoo rakkaudesta. En tiedä onko paras kohtaa kuvaamaan kirjaa.
Tietokirja, jossa aikuiset ihmiset kertovat oman tarinansa, miten tajusivat tuntevansa vetoa samaan sukupuolen edustajaan. Aiemmin he olivat olleet heterosuhteessa ja kokeneet suorittavansa sitä.
Kirja oli jaettu neljään osaan teemoittain. Jokaisen henkilön tarinaa kerrottiin jokaisessa teemassa. Osa tarinoista oli samankaltaisia, että ne tahtoivat mennä sekaisin. Olisin kaivannut vielä tutkijamaisempaa otetta. Tekstiä tarinoiden väliin ja ”analyysiä”.
Tuttavani pyysi lukemaan kirjan, koska hänen tarinansa on kirjassa. Oli ihan mielenkiintoista lukea myöhäisherännäinen tarinoita omista kokemuksista. Luin kirjan lukemalla jokaisen tarinan eli hypin aina sivulta toiselle nimimerkin mukana. Olisi ollut mielenkiintoista lukea enemmän myös entisen puolison, lasten tai lähisuvun kertomuksia asiasta.
Entiset heterot kokoaa yhteen kokemuksia sateenkaaren alle muuttamisesta hieman varttuneemmalla iällä. Pidin siitä miten teos keskittyy täysin kokemuksiin. Kirja oli jaettu erilaisiin teemoihin, mutta henkilöt pysyivät pitkälti samoina. Mielestäni tarinoiden pilkkominen teemoittain toimi hyvin ja omalta osaltaan korosti sitä, miten kokemuksissa toistui samanlaiset tapahtumat ja ajatukset.
Tärkeä kirja, sillä tällaisia ei ollut aiemmin tullut vastaan. Kirjat tuovat niin paljon lohtua ja uusia ajatuksia kun ne löytävät lukijansa oikeaan aikaan. Tämä on juuri yksi erityisen sellainen kirja ja toivon että mahdollisimman moni saa tämän elämäänsä oikeaan aikaan.
Kohtuullisen tylsä ja suppea kokoelma itseään toistavia naisten kertomuksia viivytystaisteluistaan homoseksuaalisen halun olemassa olon myöntämistä vastaan.
Luin tämän jo vuoden alussa, mutta en silloin löytänyt sitä Goodreadsista. Mielenkiintoinen kirja, josta on varmasti apua samojen asioiden kanssa painiskeleville.
Tuntuu vähän väärältä arvioida kirja kahden tähden arvoiseksi (enkuksi kuitenkin "it was ok" eli ihan hyvä), kun se on tehty tärkeästä asiasta ja pääasiassa vertaistueksi. Omat odotukseni taisivat olla vinossa: olisin halunnut enemmän pohdintaa ja analyysia tarinoiden väliin ja lisäksi olisin halunnut enemmän moninaisuutta kertojiin. Mutta taisin tosiaan odottaa vääriä asioita: tämä ei ole tietokirja, vaan vertaistarinoiden kokoelma.