Muumiperheen tarina

by Tove Jansson

Muumiperhe kokee monta merkillistä seikkailua ystävineen, joihin kuuluvat Mymmeli ja Pikku Myy, Nuuskamuikkunen, Tuu-tikki, Vilijonkka, hemulit, homssut ja monet muut Muumilaakson asukit. Tove Jansson johdattaa lukijan sadun maailmaan – hän on valinnut tähän teokseen kolme kirjaansa, jotka kertovat muumiperheen tarinaa. Teos sisältää kirjat Taikatalvi, Muumipappa ja meri sekä Muumilaakson marraskuu.

Hardcover

Published January 1, 1994

About the author

Tove Jansson was born and died in Helsinki, Finland. As a Finnish citizen whose mother tongue was Swedish, she was part of the Swedish-speaking Finns minority. Thus, all her books were originally written in Swedish.

Although known first and foremost as an author, Tove Jansson considered her careers as author and painter to be of equal importance.

Tove Jansson wrote and illustrated her first Moomin book, The Moomins and the Great Flood (1945), during World War II. She said later that the war had depressed her, and she had wanted to write something naive and innocent. Besides the Moomin novels and short stories, Tove Jansson also wrote and illustrated four original and highly popular picture books.

Jansson's Moomin books have been translated into 33 languages.

Reviews

[Anne · Rating 2 out of 5]

Taikatalvi oli erinomainen, mutta kahdesta muusta tarinasta en kamalasti pitänyt. Mielenkiintoisesti Taikatalvi on hyvä, mutta loppuu aika laimeasti, kun taas muut tarinat paranevat loppua kohden. Suurena syynä tähän on se, että sekä Muumipappa ja meri että Muumilaakson marraskuu ovat melankolisia teoksia, jotka muuttuvat loppua kohden kepeämmiksi, kun päähenkilöt hyväksyvät itsensä, tilanteen ja tapahtuneen muutoksen. En kauheasti nauti melankolian lukemisesta, vaikka tarina olisi kuinka hyvin kirjoitettu tahansa.

Luin englanninkielisestä Wikipediasta, että Muumilaakson marraskuu kuvaisi toipumista perheenjäsenen menetyksen aiheuttamasta surusta, ja että Jansson kirjoitti sen äitinsä kuoltua: "It has been described as being a "textbook on letting go, being a mature orphan, existing spiritually alone", and features a young orphan looking for a mother as one of its primary characters." Tämä on yllättävää, sillä vaikka itsekin pidän yhtenä teemana irtipäästämistä, kyseessä on minusta enemmän harhakuvista irtipäästäminen: Vilijonkka ja Hemuli päästävät irti fantasiaminästään ja hyväksyvät itsensä sellaisina kuin ovat, kun taas Tuhto hyväksyy, että Muumimammakin on vain nainen eikä mikään pyhimys tai täydellinen äiti. Mutta kaipa nimenomaan Tuhdon on tarkoitus kuvata sitä, kuinka vanhemman kuoleman jälkeen häntä saattaa idolisoida, kunnes hänetkin hyväksyy vain ihmisenä. Muumilaakson marraskuu on hyvin kirjoitettu, mutta itse en kauheasti nauttinut sen melankolisuudesta, minkä vuoksi se sai minulta vain 2,5 tähteä.