Eletään vuotta 1376, ja kuningas Albrekt Mecklenburgilainen hallitsee Ruotsin maata. Högbyn kartanon nuori, kaunis emäntä on jäänyt leskeksi ja menettänyt ainoan lapsena. Poikansa perillisenä rouva Blanka omistaa puolet kartanon maista, mutta kun hänen poikapuolensa herra Magnus Gudmundsson alkaa naittaa häntä sakalaiselle palkkaritarille, Rouva Blanka, ylhäisen ruotsalaisperheen tytär, joutuu jättämään kotinsa. Kiiruhtaessaan talviyön pimeydessä kohti Raaseporin linnaan Blanka vajoaa jäihin. Hyiseltä hukkumiskuolemalta hänet pelastaa suomalainen turkisruhtinas Daniel Tulikilpi, mies jonka koko olemus henkii voimaa, vakautta ja valtaa. Itämaassa Raaseporin linnaa isännöi Blankan lanko Tord Bonde. Uutta, vielä heikkoa linnaa uhkaavat viholliset, ja mahtava liittolainen on enemmän kuin tervetullut. Daniel Tulikilpi on valmis tukemaan Raaseporia, mutta hänen palveluksillaan on hintansa: linnanrouvan kaunis sisar.
Kaari Utrio piirtää jälleen värikylläisen kuvan 1300-luvun armottomasta pohjolasta, jossa kiihkeät ja rohkeat ihmiset taistelevat elämästään. Haukka, minun rakkaani on kuudes romaani Kaarin kirjasto –sarjassa. Sarjassa on aiemmin ilmestynyt Viipurin kaunotar, Rakas Henrietta, Vanajan Joanna, Vaskilintu ja Isabella. (takakansiteksti)
Kaari Utrio on neljän vuosikymmenen ajan ollut yksi Suomen suosituimpia kirjailijoita. Hänen historiallisia romaanejaan ja tietokirjojaan lukee koko kansa jo kolmessa polvessa. Utrio korostaa teoksissaan naisen merkitystä ja voimaa, ja samalla vastuuta, yhteiskunnan koossapitävänä tekijänä. Hänen kirjoissaan nousee hämärästä esiin arjen historia ja lapsen historia. Kaari Utrion vaikutus suomalaisen naisen ajatteluun on kenties merkittävämpi kuin kenenkään muun yksityisen ihmisen. Utrion romaaneissa kansamme menneisyys kuvastuu tarkkaan tutkittuna tietona, johon kietoutuvat tarinat, seikkailut, romantiikka ja huumori. Utrion tuotanto on lajissaan ainutlaatuista Suomessa. Viime aikoina kirjallisuuskritiikki on maininnut Utrion Mika Waltarin seuraajana.
An avarage historical romance with an extremely annoying female lead. Blanka is completely useless in the beginning of the story and she remains just as useless to the end. There is no growth or learning, which just leaves her whiny and uninteresting. I can't say this about many books, but in this case...the hero deserved better!
Yksi lohtulukusuosikeistani, jonka luen silloin tällöin uudelleen. 1300-luvun maailma on kuvattu elävänä, ja todellakin saa olla tyytyväinen siitä, että elää naisena nyt vuonna 2023. Kirjassa on myös osoitettu, miten tärkeää kommunikaatio on parisuhteessa. Se on kyllä ikiaikainen pulma! Pidän myös rakkaudentuskissaan kärsivistä mieshahmoista: mukava lukea mahtavan soturin kärvistelevän rakastamansa naisen tähden.
It was okay. I absolutely HATE the "men have no control over themselves"-narrative. Yikes. Overall I didn't really like any of the characters. They were quite hallow and there was no character development. One things that I liked was how the battle scenes in the end were written, they kept me on the edge of my seat.
Male lead is succesfully made interesting but the female lead is unrelatable lacks character. Only thing she is capable doing is swlf loathing and suicide attempts to get attention from the mail lead when he doesn't understand things without her saying them.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Luen kauan lukematta jäänyttä suomalaista kirjallisuutta. Kaari Utrio on aina lukemisen arvoinen. Jokaisessa kirjassa historian kuvausta tod ellisena, ei ainoastaan Utrion fantasian tuotetta.
Nautin jälleen Utrion ajankuvauksesta ja historiallisen miljöön luomisen taidosta! Päähenkilö Blanka sen sijaan aiheutti välillä turhautumista saamattomuudellaan. Juoni kulki, tapahtumaa riitti.