What do you think?
Rate this book
Kuopio #1
Mustat morsiamet
Anna muuttaa maalta suureen ja kiehtovaan Kuopion kaupunkiin töihin ja suunnittelee itselleen tyytyväistä pientä elämää. Rakastuminen ja avioliitto tummasilmäisen Lassin kanssa siirtävät hänet kuitenkin outoon, hallitsemattomaan maailmaan.
Mustat morsiamet on ensimmäinen, itsenäinen osa Sirpa Kähkösen kiitetyssä Kuopio-romaanisarjassa, jossa ovat ilmestyneet myös romaanit Rautayöt, Jään ja tulen kevät, Lakanasiivet, Neidonkenkä ja Hietakehto.
Mustat morsiamet on ensimmäinen, itsenäinen osa Sirpa Kähkösen kiitetyssä Kuopio-romaanisarjassa, jossa ovat ilmestyneet myös romaanit Rautayöt, Jään ja tulen kevät, Lakanasiivet, Neidonkenkä ja Hietakehto.
288 pages, Hardcover
First published January 1, 1998
11 people are currently reading
280 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 48 reviews
August 28, 2023
Det här är en historisk, feministisk och finsk roman, ganska precis som Bomullsängeln faktiskt – fast sämre. Till och med den negativa kritiken jag gav Susanna Alakoski är nästan samma. Det känns som att karaktärernas utformning får bjuda till för att passa historiska fakta, istället för tvärtom. När jag läser Brudar i svart l ä s e r jag verkligen Brudar i svart, jag känner inget, jag lever mig inte in. Det är en himla massa ord bara, dock inte adjektiv, men beskrivningar av saker som jag finner irrelevanta. Jag är inte imponerad av hur kärleken mellan protagonisterna skildras. Diegesen är för långsam i mitt tycke, i mitten tappar jag lusten helt och på slutet blir jag nästan lite sur när en före detta stram person plötsligt öppnar sig och förklarar varför hon varit som hon varit. Jag har svårt för orealistisk knyta-ihop-säcken-smörja. Karaktärerna i den här romanen påminner inte helt om människor, de är inte trovärdiga, psykologin haltar. Författaren är historiker och det märks, om man säger så.
Jag ville hemskt gärna tycka om den här. Jag menar finsk historia och kultur, kvinnors liv och frigörelse, kommunism, barnlängtan, klass är alla fina ämnen. Men tyvärr frågar jag mig gång på gång varför man egentligen ska läsa den här boken.
Kanske för att läsaren ska tänka på hur lyckliga vi är som slipper censur och fängelsestraff för politiska åsikter, har lagar om arbetsrätt, preventivmedel och möjlighet att ta ut skilsmässa. Historiens svarta brudklänningar som arbetarkvinnorna hade, är en talande symbol för hur ”kul” det var för kvinnor att ingå äktenskap. Kanske för att det tydligen är sin egen mormor författaren berättar om. Kanske för att romanen tycks inspirerad av Anna Karenina, denna svartklädda namne som också träffar en människa på ett tåg vars bekantskap ska visa sig vara livsomvälvande. För Anna i Brudar i svart är det inte en förälskelse utan en vän och början till frigörelsen. Denna emancipation som jag antar ska fortgå i Kuopioseriens övriga åtta (!) delar. Men jag tror jag stannar här.
Jag ville hemskt gärna tycka om den här. Jag menar finsk historia och kultur, kvinnors liv och frigörelse, kommunism, barnlängtan, klass är alla fina ämnen. Men tyvärr frågar jag mig gång på gång varför man egentligen ska läsa den här boken.
Kanske för att läsaren ska tänka på hur lyckliga vi är som slipper censur och fängelsestraff för politiska åsikter, har lagar om arbetsrätt, preventivmedel och möjlighet att ta ut skilsmässa. Historiens svarta brudklänningar som arbetarkvinnorna hade, är en talande symbol för hur ”kul” det var för kvinnor att ingå äktenskap. Kanske för att det tydligen är sin egen mormor författaren berättar om. Kanske för att romanen tycks inspirerad av Anna Karenina, denna svartklädda namne som också träffar en människa på ett tåg vars bekantskap ska visa sig vara livsomvälvande. För Anna i Brudar i svart är det inte en förälskelse utan en vän och början till frigörelsen. Denna emancipation som jag antar ska fortgå i Kuopioseriens övriga åtta (!) delar. Men jag tror jag stannar här.
September 20, 2020
Sirpa Kähkönen skriver om Kuopio med fokus på Anna som anländer till staden med båt för att som ung bli tjänsteflicka och som gifter in sig i en familj som fortfarande lever i efterspelet från inbördeskriget – medan staden utan att veta om det lever i upptakten till andra världskriget.
Spänstigt och målande språk – jag blir nyfiken på om jag skulle klara av att läsa den här på finska eller om jag skulle snava för ofta över hennes ord. Jag tycker om att läsa den här med semesterdagarna i Kuopio i färskt minne, tycker om att jag stundvis kan sätta ihop berättelsens landskap med mina egna minnesbilder av staden. Men ganska ofta tänker jag på Susanna Alakoskis Bomullsängeln och hur det precis som när jag läser den känns som om personerna i den här boken – med Anna i spetsen – i första hand är redskap för Kähkönens skildring av tiden och staden, i andra hand människor att komma nära på djupet.
Spänstigt och målande språk – jag blir nyfiken på om jag skulle klara av att läsa den här på finska eller om jag skulle snava för ofta över hennes ord. Jag tycker om att läsa den här med semesterdagarna i Kuopio i färskt minne, tycker om att jag stundvis kan sätta ihop berättelsens landskap med mina egna minnesbilder av staden. Men ganska ofta tänker jag på Susanna Alakoskis Bomullsängeln och hur det precis som när jag läser den känns som om personerna i den här boken – med Anna i spetsen – i första hand är redskap för Kähkönens skildring av tiden och staden, i andra hand människor att komma nära på djupet.
June 4, 2019
Pitipä tähänkin sarjaan tarttua, kun on useammastakin sarjan osasta jäänyt sellainen kuva, että kovasti suosittuja ja kiitettyjä ovat. Eeva Joenpellon Lohja-sarjan myötä on jäänyt hyvä kuva kotimaista paikallishistoriaa käsittelevistä kirjoista ja Kuopiolla nyt on aina hyvä kuva minun mielessäni, joten mitäpä tätä enää väistelemään.
Ja mikäpä tässä, Mustat morsiamet oli oikein hieno kuvaus Annasta, joka muuttaa maalta kaupunkiin 1930-luvulla, ensin palvelustytöksi tohtorin ja tohtorinnan perheeseen, sitten pärjäämään omilla kun rinnalle löytyy mies, tumma Lassi. Taustalla vaikuttavat vielä vuoden 1918 tapahtumat, edessä odottaa sota, josta ei Annalla vielä ole mitään tietoa.
Kuopion murretta on aina iloa lukea ja kirjan tarina oli muutenkin sen verran kiinnostava, että sarjan parissa tulen vielä jatkamaan.
Ja mikäpä tässä, Mustat morsiamet oli oikein hieno kuvaus Annasta, joka muuttaa maalta kaupunkiin 1930-luvulla, ensin palvelustytöksi tohtorin ja tohtorinnan perheeseen, sitten pärjäämään omilla kun rinnalle löytyy mies, tumma Lassi. Taustalla vaikuttavat vielä vuoden 1918 tapahtumat, edessä odottaa sota, josta ei Annalla vielä ole mitään tietoa.
Kuopion murretta on aina iloa lukea ja kirjan tarina oli muutenkin sen verran kiinnostava, että sarjan parissa tulen vielä jatkamaan.
February 20, 2013
Mukavaa olla pitkästä aikaa koukussa kirjasarjaan, josta on lukematta vielä monta osaa. Tässä ensimmäisessä kuvataan kuopiolaista elämää 20- ja 30-luvun vaihteessa. Lähipitäjän vaatimattomista oloista kotoisin oleva päähenkilö Anna muuttaa kaupunkiin palvelustytöksi varakkaalle pariskunnalle. Ihmissuhdekuvioita on, mutta on myös historiallinen ja poliittinen konteksti, sekä savon murre, joka elävöittää upeasti kirjan tapahtumia. Kähkönen kirjoittaa mielestäni ylipäänsäkin hyvin taitavasti. Jos 30-luvun poliittinen konteksti kiinnostaa syvemmin, suosittelen tutustumaan tämän rinnalla Kähkösen kirjoittamaan Vihan ja rakkauden liekit. Kohtalona 1930-luvun Suomi -tietoteokseen, jossa yhdistyy kirjan kuvaaman ajanjakson sekä poliittinen että henkilöhistoria (Otava, 2010).
August 21, 2020
Mielenkiintoinen kuvaus työläisluokkaisen naisen elämästä sisällissodan jälkeisessä Kuopiossa. Tämä kirja avasi silmäni sille, miten pitkälle sisällissodan aallot ulottuvat. Eletään kuitenkin jo 30-lukua ja se vaikuttaa edelleen kaikkeen. Mutta näinhän se varmasti on ollut, eivät ne haavat reilussa vuosikymmenessä ole edes kunnolla alkaneet arpeutua. Kirjailijalla on vahva pohja teokseensa, sillä hän on kirjoittanut aikakaudesta myös tietoteoksen.
Kirjassa tapahtuu paljon ja jokaisella hahmolla on oma tarinansa ja merkityksensä. Tämä on poikkeuksellinen kuvaus "kotirintamalta", sillä suuret asiat tapahtuvat muualla. Ne silti vaikuttavat kaikkiin. Päähenkilön osa on arki ja aherrus, pärjääminen. Ihmisten asenteet ja sanomiset sekä miltä ne tuntuvat kuvataan käsinkosketeltavan todentuntuisesti. Viiltävät kommentit, joissa mitätöidään vuosien tuska ja heitetään siitä vielä herja päälle pitää vain niellä, koska mitään ei voi sanoa. Ei, jos haluaa pitää esimerkiksi työpaikkansa. Murre istuu henkilöiden suuhun ja tuo lisää paikallistunnetta.
En muista koska olisin viimeksi lukenut kirjan parissa päivässä, mutta tämä piti otteessaan! Aivan varmasti jatkan sarjan parissa.
Kirjassa tapahtuu paljon ja jokaisella hahmolla on oma tarinansa ja merkityksensä. Tämä on poikkeuksellinen kuvaus "kotirintamalta", sillä suuret asiat tapahtuvat muualla. Ne silti vaikuttavat kaikkiin. Päähenkilön osa on arki ja aherrus, pärjääminen. Ihmisten asenteet ja sanomiset sekä miltä ne tuntuvat kuvataan käsinkosketeltavan todentuntuisesti. Viiltävät kommentit, joissa mitätöidään vuosien tuska ja heitetään siitä vielä herja päälle pitää vain niellä, koska mitään ei voi sanoa. Ei, jos haluaa pitää esimerkiksi työpaikkansa. Murre istuu henkilöiden suuhun ja tuo lisää paikallistunnetta.
En muista koska olisin viimeksi lukenut kirjan parissa päivässä, mutta tämä piti otteessaan! Aivan varmasti jatkan sarjan parissa.
May 22, 2016
Ihmissuhdedraama parhaimmillaan. Yksilöiden, perheiden ja poliittisten intohimojen ristoveto. Vaikka kuvittelen, etten ole historiallisten draamojen ystävä, niin taidanpa Kähkösen ja Köngäksen myötä sellaiseksi tulla. Kuopio-sarja lukuun!
January 4, 2020
Hieno kuvaus yhden ihmisen aaltoilevasta elämästä, mutta ajan historialliset tapahtumat olisivat voineet saada enemmän arvoa.
Read
December 13, 2020“Mustad mõrsjad” on ajaloolise Kuopio-sarja esimene raamat. Sarjas on nüüdseks ilmunud kokku kaheksa osa, neist viimase tõlkeõigused on müüdud ka Eestisse. Sarnaselt Eesti lugejale juba tuttava “Graniitmehega” on sarja läbivaks teemaks Soome punaste saatus, millele lähenetakse mikroajalooliselt, st läbi üksikisiku ajaloolise kogemuse. Esile tõuseb naisvaatepunkt ning suurte ühiskondlike muutuste ja sõdade taustal naiste osatähtsus tsiviilelus. Sari toetub suuresti Kähköneni perekondlike kogemuste ja ajaloomaterjalide läbitöötamisele.
“Mustade mõrsjate” (1998) tegevus toimub 1930-ndatel. Tagasihoidlik ja kogenematu Anna Hallikainen saabub maalt linna teenijatüdrukuks ja kohtub Kuopio turuplatsil tumedasilmse Lassi Tuomiga. Enne veel kui Lassi minevik ja maailmavaade Annale täiel kujul selginevad, seob neid ühine tulevik.
Kähköneni stiilist on tunda, et tema laused on kirja pandud väga kaalutletult, kindlate rõhuasetustega. Ta liigub palju meelte, tunnete ja mõtete maailmas, kasutades keelt, mis on kirjeldav ja adjektiivirikas. Tegelased kõnelevad omakeskis siiani elujõulisena püsinud savo murret.
Hindan kõike eelnevalt öeldut, kuid raamat ise jäi justkui muuseas läbilugemiseks ja tõi meelde ajalooliste kulissidega draamasarja. Selles romaanis ja romaani ilukirjanduslikus stiilis on midagi sellist, millega mul on keeruline suhestuda. Võib-olla oleks lihtsam öelda, et polnud päris minu maitse, kuigi ka need sõnad ei oleks kõige õigemini valitud. Miskipärast tunnen, nagu teeksin autorile liiga ega oskaks teda piisavalt väärtustada, kuigi tema loomingu eesmärgid ja sõnum on mulle väga hästi mõistetavad. Rasked otsustused.
Natuke suvaline fakt antud kontekstis, aga võib-olla on huvitav teada, et rahvuseepose "Kalevipoeg" esimene rahvaväljaanne ilmus just Kuopios.
Ja siellä paahteisella kalliolla, joka nousi ylös järven syvästä kivialtaasta, Lassi veti Annan historian huikeaan liukumäkeen, selitti maan ja meren synnyn, elämän kehityksen, vuorten poimuilun ja mantereiden jylhät liikkeet. Sen majesteettisessa kumussa he liikkuivat, osana suurempaa ja järjestetympää kulkuetta. Yli mantereiden kulki ihmisten piiri, kädet liitettyinä lämpimiin, hehkuviin käsiin.
Sehän on väistämätöntä, Lassi sanoi. Kaikki muuttuu paremmaksi kun vain jaksetaan tehä työtä ja taistella. Tialektiikka sen jo meille sanelee.
Vihreä maapallo kieppui tialektiikan kimmeltävässä sylissä, ja sen pinnalla kaksi nuorta ihmistä katsoi toisiaan silmiin. Lassi tarttui tyttöönsä ja tytön ruumis vastasi, ja kaksi kauan toisiaan ikävöinyttä ruumista suli yhteen, suli vaistollaan, tietämättä mitään, murehtimatta mitään.
lk 75-76
“Mustade mõrsjate” (1998) tegevus toimub 1930-ndatel. Tagasihoidlik ja kogenematu Anna Hallikainen saabub maalt linna teenijatüdrukuks ja kohtub Kuopio turuplatsil tumedasilmse Lassi Tuomiga. Enne veel kui Lassi minevik ja maailmavaade Annale täiel kujul selginevad, seob neid ühine tulevik.
Kähköneni stiilist on tunda, et tema laused on kirja pandud väga kaalutletult, kindlate rõhuasetustega. Ta liigub palju meelte, tunnete ja mõtete maailmas, kasutades keelt, mis on kirjeldav ja adjektiivirikas. Tegelased kõnelevad omakeskis siiani elujõulisena püsinud savo murret.
Hindan kõike eelnevalt öeldut, kuid raamat ise jäi justkui muuseas läbilugemiseks ja tõi meelde ajalooliste kulissidega draamasarja. Selles romaanis ja romaani ilukirjanduslikus stiilis on midagi sellist, millega mul on keeruline suhestuda. Võib-olla oleks lihtsam öelda, et polnud päris minu maitse, kuigi ka need sõnad ei oleks kõige õigemini valitud. Miskipärast tunnen, nagu teeksin autorile liiga ega oskaks teda piisavalt väärtustada, kuigi tema loomingu eesmärgid ja sõnum on mulle väga hästi mõistetavad. Rasked otsustused.
Natuke suvaline fakt antud kontekstis, aga võib-olla on huvitav teada, et rahvuseepose "Kalevipoeg" esimene rahvaväljaanne ilmus just Kuopios.
Ja siellä paahteisella kalliolla, joka nousi ylös järven syvästä kivialtaasta, Lassi veti Annan historian huikeaan liukumäkeen, selitti maan ja meren synnyn, elämän kehityksen, vuorten poimuilun ja mantereiden jylhät liikkeet. Sen majesteettisessa kumussa he liikkuivat, osana suurempaa ja järjestetympää kulkuetta. Yli mantereiden kulki ihmisten piiri, kädet liitettyinä lämpimiin, hehkuviin käsiin.
Sehän on väistämätöntä, Lassi sanoi. Kaikki muuttuu paremmaksi kun vain jaksetaan tehä työtä ja taistella. Tialektiikka sen jo meille sanelee.
Vihreä maapallo kieppui tialektiikan kimmeltävässä sylissä, ja sen pinnalla kaksi nuorta ihmistä katsoi toisiaan silmiin. Lassi tarttui tyttöönsä ja tytön ruumis vastasi, ja kaksi kauan toisiaan ikävöinyttä ruumista suli yhteen, suli vaistollaan, tietämättä mitään, murehtimatta mitään.
lk 75-76
September 21, 2024
Jag har en förkärlek till historiska romaner och var därför rätt lättfångad när det kommer till kvinnoöden under tidigt 1900-tal i Finland. I boken får läsaren följa bondflickan Anna som flyttar till Kuopio och förälskar sig i kommunisten Lassi. Läsvärt om de "röda" och motsättningarna i samhället under mellankrigstiden.
March 28, 2020
Äänikirjaksi juuri sopiva: kerronta jakautuu tasaisesti kuvailuksi, dialogiksi ja tapahtumiksi. Jotkut tapahtumat käytiin läpi aika nopeasti - esimerkiksi muuan kirjaystävä tulee ja katoaa lähes yhtä nopeasti. Kuopio on tuttu kaupunki, joten siinäkin mielessä kiinnostavaa luettavaa.
December 15, 2023
Ihan kelvollinen ja jossain määrin tykkäsinkin vaikka toisaalta taas oli vähän hidastempoista ja ehkä vähän myös pitkäveteistäkin tarinankerrontaa. Ajatukseni oli kuitenkin lukea ainakin sarjan seuraava osa. Tykkäsin vanhan ajan kuvauksesta kyllä.
January 24, 2025
Voi Annaa, pieni maailmasta mitään tietämätön tyttöpahanen. Hieno kertomus vaikeista ajoista Suomen historiassa. Piti selvitä miten kukin taisi. Kuopion murteen ymmärtäminen oli aluksi hieman työlästä ennenkuin siihen tottui.
February 24, 2023
DNF @ 35%... so boring!
May 21, 2025
Intressant att läsa men det blev inget liv i karaktärerna.
October 31, 2019
Niin upeasti kerrottua lähihistoriaa. Kunhan savon murteeseen tottuu, vyöryy tarina eteenpäin kuin elämä. Kähkönen on suosikkikirjailijoistani yksi. Vähillä sanoillakin pystyy hän loihtimaan eteemme kunkin ihmisen tunteet ja ajatukset. Katseen kääntäminen pois. Urahdus. Jatkuva lakaiseminen. Ettei vain pullot vuoda.
March 28, 2018
Tämä todella ansaitsi Savonia-palkinnon. Monesti on ollut mielessä Kuopio-sarjan lukeminen. Onneksi tämä oli kansalaisopiston kirjallisuuspiirissä. Teos kuvaa hyvin 1930-luvun monella tapaa ahdistavaa elämää. Vuosi 1918 ja sen haavat olivat tuskin alkaneet arpeutua.
May 18, 2017
Kähkönen osaa. Hienoa kerrontaa. Maamme vähemmän juhlavan historian kuvausta. Ikään kuin heijastaisi näihin historiattomiin aikoihin varoitussignaaleja.
April 16, 2019
Väkevä kuvaus naisista ja heidän selviytymisestään Kansalaissodan ja Talvisodan välissä. Murre näyttelee isoa osaa tarinan poljennossa ja tekee sen todella miellyttävästi.
May 5, 2025
Sirpa Kähkösen ”Mustat morsiamet” on tarina kuopiolaisesta perheestä kansalaissodan jälkeisessä Suomessa, tarkemmin Kuopiossa. Tässä lajityypissä se sijoittuu minun arvioissani aivan kärkipäähän. En kuitenkaan antanut sille viittä tähteä, vaikka se ihan viimeisille sivuille asti vaikutti viiden tähden tarinalta, koska mielestäni tarinan loppu oli valitettava antikliimaksi.
Kirjan, etenkin sen lopun, uskonnollinen elementti oli toinen viidennen tähden tiputtanut tekijä. Muuten kirja oli sarjassaan erinomainen. Se kuvasi aidolla ja uskottavalla tavalla työläisperheiden kansalaissodan jälkeistä elämää Kuopiossa 1930-luvulla. Se ei ollut liian ideologinen, saatikka dogmaattinen – se ei ”akiiteerannut” - mutta antoi kuitenkin uskottavan kuvan yhteisöstä ja ihmisten elämästä siellä. Kansalaissodan varjo oli vielä hyvin vahvasti läsnä päähenkilöiden elämässä. Kirjan realismi on lämmintä ja lukijan oli helppo myötäelää kirjan henkilöiden elämää. Kirja ei ”akiteeraa”, mutta herättää silti ajatuksia lukijassaan. Totta on myös , että ”sanoja ilmankin on elämää mutta ei ilman tekoja.” (s. 227)
Minulla on ollut jonkinasteinen kontakti Pohjois-Savoon vuosikymmeniä sitten ja sitä taustaa vasten paikalliskuvaus ja käytetty kieli tuntuivat tutuilta ja miellyttivät minua suuresti. Kirjailija käyttää Savon murretta tavalla, joka ainakin ulkopuolisesta tuntuu aidolta niin sanontojen kuin niiden taustalla olevan ajattelun kannalta. Nokkelat sanat ja sanonnat ilahduttivat lukijaa. Esimerkiksi päähenkilön asema miniäkokelaana koheni huomattavasti siitä, että hän oli ”mualaamaton”.
Kirjan, etenkin sen lopun, uskonnollinen elementti oli toinen viidennen tähden tiputtanut tekijä. Muuten kirja oli sarjassaan erinomainen. Se kuvasi aidolla ja uskottavalla tavalla työläisperheiden kansalaissodan jälkeistä elämää Kuopiossa 1930-luvulla. Se ei ollut liian ideologinen, saatikka dogmaattinen – se ei ”akiiteerannut” - mutta antoi kuitenkin uskottavan kuvan yhteisöstä ja ihmisten elämästä siellä. Kansalaissodan varjo oli vielä hyvin vahvasti läsnä päähenkilöiden elämässä. Kirjan realismi on lämmintä ja lukijan oli helppo myötäelää kirjan henkilöiden elämää. Kirja ei ”akiteeraa”, mutta herättää silti ajatuksia lukijassaan. Totta on myös , että ”sanoja ilmankin on elämää mutta ei ilman tekoja.” (s. 227)
Minulla on ollut jonkinasteinen kontakti Pohjois-Savoon vuosikymmeniä sitten ja sitä taustaa vasten paikalliskuvaus ja käytetty kieli tuntuivat tutuilta ja miellyttivät minua suuresti. Kirjailija käyttää Savon murretta tavalla, joka ainakin ulkopuolisesta tuntuu aidolta niin sanontojen kuin niiden taustalla olevan ajattelun kannalta. Nokkelat sanat ja sanonnat ilahduttivat lukijaa. Esimerkiksi päähenkilön asema miniäkokelaana koheni huomattavasti siitä, että hän oli ”mualaamaton”.
July 2, 2024
Historisk roman som utspelar sig i Kuopio i början av 1900-talet och följer den unga Annas liv från att hon anländer i staden som hemhjälp hos en doktor, träffar Lassi, blir gravid och de gifter sig och von får veta att han har suttit i fängelse för att ha utfört kommunistiska handlingar typ. Armod, stark kvinna som klarar sig ändå, det politiska i bakgrunden, det vardagliga slitet i förgrunden.
Lyssnat som ljudbok, och Irene Lindhs inläsning gör den bättre än jag upplever den i tryckt form, vilket innebär att jag upplever gestaltningen som delvis bristfällig och klyshig, och även en del av uppbyggnaden av berättelsen, men att det inte spelar lika stor roll när gestaltningen i uppläsningen tillkommer. Upplevde också en del luckor och syftningsfel, en del "logistik" i texten som inte stämde.
Men berättelsen i sig, innehållet, är både intressant och upplysande och eftersom det är Kuopio jag ska åka till i sommar kändes det roligt att läsa om. Gillar man historiska romaner som följer ett kvinnoöde, så är den här boken att rekommendera.
Lyssnat som ljudbok, och Irene Lindhs inläsning gör den bättre än jag upplever den i tryckt form, vilket innebär att jag upplever gestaltningen som delvis bristfällig och klyshig, och även en del av uppbyggnaden av berättelsen, men att det inte spelar lika stor roll när gestaltningen i uppläsningen tillkommer. Upplevde också en del luckor och syftningsfel, en del "logistik" i texten som inte stämde.
Men berättelsen i sig, innehållet, är både intressant och upplysande och eftersom det är Kuopio jag ska åka till i sommar kändes det roligt att läsa om. Gillar man historiska romaner som följer ett kvinnoöde, så är den här boken att rekommendera.
January 27, 2021
Tähtiä 2-3, päädyin armeliaasti kokonaiseen kolmeen.
Kun omat sukujuuret ovat vahvasti länsi-Suomessa, eivät laisinkaan Savossa, oli tämän kirjan lukeminen, jopa tekstin ymmärtäminenkin melko vaikeaa. Kaikki puheosuudet, joita kuitenkin oli melko paljon tästä kirjasta, piti "tavata mielessä ääneen" ja koettaa sitä kautta ymmärtää, mitä näki silmillään kirjoitettuna.
Kirja aloittaa moniosaisen Kuopio-sarjan, jota mitä todennäköisimmin en tulee tätä kirjaa enempää lukemaan. Jopa tämän ensimmäisen osan nimen merkitys jäi minulle kirjan luettuani hiukan hämäräksi. Ehkä asiat selvenisivät sarjaa enemmän lukemalla, mutta en ainakaan nyt säntää tätä sarjaa lisää hankkimaan.
Kun omat sukujuuret ovat vahvasti länsi-Suomessa, eivät laisinkaan Savossa, oli tämän kirjan lukeminen, jopa tekstin ymmärtäminenkin melko vaikeaa. Kaikki puheosuudet, joita kuitenkin oli melko paljon tästä kirjasta, piti "tavata mielessä ääneen" ja koettaa sitä kautta ymmärtää, mitä näki silmillään kirjoitettuna.
Kirja aloittaa moniosaisen Kuopio-sarjan, jota mitä todennäköisimmin en tulee tätä kirjaa enempää lukemaan. Jopa tämän ensimmäisen osan nimen merkitys jäi minulle kirjan luettuani hiukan hämäräksi. Ehkä asiat selvenisivät sarjaa enemmän lukemalla, mutta en ainakaan nyt säntää tätä sarjaa lisää hankkimaan.
December 10, 2016
Oli tässä taas ainekset kohdillaan: historiallista fiktiota omilta kotikulmilta, oman isoisän murre, sotaa ja rakkaustarina. Tarina jäi kuitenkin ohueksi, etäiseksi ja viileäksi, ja jos en tietäisi sarjan uusimman osan olleen Finlandia-ehdokkaana, tuskin olisin saanut tätä luettua edes loppuun. Vaikka lopulta, nyt kun tämä ei juurikaan vakuuttanut, en tiedä jatkanko edes sarjan lukemista, joten sama kai olisi ollut keskenkin jättää.
Read
May 19, 2025Ensimmäinen Kähköseltä lukemani kirja. Hieman ristiriitaiset tunteet jäivät, kun sain tarinan loppuun. Pidin historiallisesta fiktiosta, koska sehän on lempigenreni. Tämä oli myös hyvin todentuntuinen ajankuva Kuopiosta ja ehkä tästä syystä myös raskasta luettavaa aika ajoin. Olen ymmärtänyt, että jatko-osat ovat toisistaan poikkeavia, jokainen omanlaisensa. Seuraavat osat odottavatkin jo kirjahyllyssä.
July 4, 2022
Ensimmäinen vaan ei taatusti viimeinen Kähkösen kirja, jonka luin. Hotkaisin kirjan lähes yhdeltä istumalta ja lumouduin. Kähkösen kirjoitustyyli on kiehtovaa ja savon murteen käyttö virkistävää. Juoni sinänsä ei ollut oleellinen asia tässä kirjassa, vaan sen kieli ja tapa kuvata asioita. Pidin kirjasta todella paljon ja luen varmasti jatko-osatkin.
September 11, 2021
Ihana lukea tarinaa, joka tapahtuu omassa kotikaupungissa. Tuttuja paikkoja ja katuja. Innolla odotan, jahka pääsen lukemaan seuraavia osia. Tosin tämän kirja lukuprojekti laajeni niin, että piti etsiä tietoa lisää muista ajan tapahtumista ja lukea lisää mm.punaisista sekä valkoisista.
May 1, 2024
Tarinan suuret linjat olivat tuttuja 36 uurnasta, johon lukukokemus vertautui. Samaa iskevyyttä, vimmaa ja jännitettä ei Mustista morsiamista löydy, mikä jätti tästä hieman valjun kuvan. Dialogin murre on hersyvää ja ehkä ilman 36 uurnaa kokemus olisi ollut antoisampi.
November 21, 2017
3,5 tähteä.
January 13, 2022
Bra! Och hoppfull! Heja Anna!
July 7, 2022
Otroligt målande beskrivning av en liten finsk stad i början av 1900-talet. Kvinnligt perspektiv och klassperspektiv; lite av en svensk Mina drömmars stad.
Displaying 1 - 30 of 48 reviews