Judith Mikhof, orpo turkulainen porvarisneito, kantaa salaista syntitaakkaa suojellakseen hurmaavaa, itsekästä äitiään. Rouva Eliana ei tyttärensä uhrauksesta piittaa. Hän haluaa vain säilyttää asemansa 1300-luvun lopun Itämaassa, mahtavan laamannin Jeppe Dieknin valtakunnassa. Lempeästä ja arasta Judit Mikhofista tulee suojattomana raivokkaiden intohimojen uhri. Laamannni Jeppe Diekn käyttää häntä valtansa välikappaleena. Hänen alistuva kauneutensa houkuttelee pintaan väkevien miesten julmat halut.
Pohjola kiehuu sotien ja vallanvaihdosten myrskyissä. Tanskan viisa kuningatar Margareeta ajaa yhtä suurta Pohjolaa, saksalaiset kannattavat omaa kuningastaan. Kauheana uhkana Itämerelle ilmestyvät vitaliaanit, armottomat merirosvot. Judit Mikhof kieppuu avuttomana tässä hornan pyörteessä, tavoiteltuna, himottuna ja vihattuna, oman raskaan taakkasna maahan asti lannistamana. Turusta Viipuriin, Kirkkonummelle, Tukholmaan, Gotlantiin kulkee Judit Mikhofin arvaamaton elämä. Epäluuloisen yksinäisyyden lävistää rakkauden miekka, rakkaudesta kasvaa rohkea sydän, rohkeus avaa Juditin sulkeutuneen sielun.
Kaari Utrio on neljän vuosikymmenen ajan ollut yksi Suomen suosituimpia kirjailijoita. Hänen historiallisia romaanejaan ja tietokirjojaan lukee koko kansa jo kolmessa polvessa. Utrio korostaa teoksissaan naisen merkitystä ja voimaa, ja samalla vastuuta, yhteiskunnan koossapitävänä tekijänä. Hänen kirjoissaan nousee hämärästä esiin arjen historia ja lapsen historia. Kaari Utrion vaikutus suomalaisen naisen ajatteluun on kenties merkittävämpi kuin kenenkään muun yksityisen ihmisen. Utrion romaaneissa kansamme menneisyys kuvastuu tarkkaan tutkittuna tietona, johon kietoutuvat tarinat, seikkailut, romantiikka ja huumori. Utrion tuotanto on lajissaan ainutlaatuista Suomessa. Viime aikoina kirjallisuuskritiikki on maininnut Utrion Mika Waltarin seuraajana.
Utrion kirjoissa on jotain hävyttömän viihdyttävää. Historiallinen fiktio antaa mahdollisuuden kuvata väkivaltaa, silkkaa alistamista ja siekailemattoman narsistia henkilöhahmoja.
Kaari Utrion historiallinen romaani Uhritulet sijoittui 1300-luvun loppupuolelle. Kirjan päähenkilöt tapasivat toisensa hyvin ikävissä merkeissä, kun Judit Mikhofin isä Turun pormestari Mikhof sairastui ruttoon. Kuusiston piispanlinnan päällikkö Sten Balk auttoi Juditia viemään pormestarin Pyhän Hengen huoneelle, jossa hoidettiin sairaita. Rutto ei tarttunut heihin, mutta kaikki sairastuneet kuolivat pormestarin lisäksi.
Judit ei kelvannut rälssiin kuuluvalle Sten Balkille vaimoksi. Niinpä nuori Judit naitettiin melkein kolme kertaa vanhemmalle porvari Gozmarille, joka vei Juditin Viipuriin. Gozmarille kävi huonosti, kun eräs Juditiin rakastunut mies tappoi hänet. Tuo mies piinasi Juditia useamman vuoden ajan, mutta noista vuosista voit lukea lähemmin kirjan sivuilta.
Uskon, että viihdyt tämän koukuttavan tarinan mukana, jossa Juditin matka kulki Viipurista jälleen Turkuun ja Turusta Gotlantiin. Gotlannissa hän joutui elämään merirosvojen vankina, merirosvojen, jotka kulkivat ryöstämässä ympäristöä.
Kaari Utrion Uhritulet kertoi myrskyisän tarinan 1300-luvun turkulaisesta porvarisneidosta, jossa neidolla ei ollut omaa päätäntävaltaa ajatuksiinsa, kehoonsa eikä tekoihinsa. Kaari Utrio on tuonut kirjassaan esille naisen kokemaa historiallista elämää hyvin kiinnostavalla ja mielikuvituksellisella tavalla.