Tuonela

Metsän kansa #3

by Mikko Kamula

Kolme kovaa kohtaloa, kolme surmaa matkalla,
tuonen raukoilta rajoilta, tuonne Päivölän pitoihin.

Rautaparren perheessä eletään kovia aikoja. Taistelu isoa härkää vastaan on vaatinut uhrinsa, ja ryöstöretkelle lähteneet karjalaiset aiheuttavat lisää harmia. Jotta vääryys saataisiin oikaistua ja nuori rakkaus voisi kukoistaa, on Heiskan vaellettava kauas vihamielisille maille. Helppoa ei ole Varpullakaan, joka joutuu miettimään, mihin suuntaan hän elämässään tahtoo kulkea.

Tenho on vaipunut kuoleman kaltaiseen horrokseen, johon maalliset konstit eivät tehoa. Yörnin äijän on mentävä etsimään häntä Tuonelasta, jossa elon aikana hankitut taidot eivät auta ja kaikki on petollista. Yllättävä ystävyys voi kuitenkin opastaa pimeimmän epätoivon hetkellä takaisin kohti valoa.

Mikko Kamulan Metsän kansa -sarjan kolmas romaani vie lukijan entistä synkempiin metsiin ja yhä syvemmälle muinaisten myyttien maailmaan.

Genres: Fantasy, Historical Fiction, Finnish Literature, Fiction, Mythology, Magical Realism, Historical

702 pages, Hardcover

Published January 1, 2019

About the author

Mikko Kamula on Tampereella asuva kansanperinteen tutkija ja harrastaja. Hän on opiskellut folkloristiikkaa, kansantiedettä ja historiaa Turun yliopistossa ja työskennellyt kulttuuriperinnön erikoissuunnittelijana Metsähallituksen Luontopalveluissa. Kamula vaeltaa mielellään tuhansien järvien maassa ja kuvittelee, millaisena muinaiset suomalaiset ovat metsämme nähneet.

Reviews

[Mai Laakso · Rating 5 out of 5]

Mikko Kamulan Metsän kansa-sarjan kolmas osa on nimeltään Tuonela. Edellisessä kirjassa iso härkä tappoi ihmisiä ja eläimiä ja teki suuria tuhoja. Juko Rautaparran nuorin poika Tenho lähti kirjan lopussa Tuonelaan, mutta tietäjä nimeltään Yörnin äijä, Tenhon oppi-isä, yritti saada Tenhon palaamaan takaisin, ja koska hän ei onnistunut siinä, lähti itse hakemaan pojan takaisin. Kirjan tarinassa seikkaillaan siis Tuonelan, mutta myös Päivölän mailla Kalevalasta tutun hahmon jalanjäljissä.

Tenho kohtasi seikkailumatkallaan kaksi hirviötä, jotka saivat suuret voimansa Loviattarelta, niin kuin iso härkäkin oli saanut. Loviatar oli kiinnostunut ison härän tappajasta, siis Tenhosta, ja aiheutti Tenholle ongelmia ja vaikeuksia hirviöiden kautta.

Sinä aikana, kun Tenho ja Yörnin Äijä seikkailivat Tuonelassa, Tenhon isoveli ja muu perhe kohtasivat Savossa sekä vaikeuksia että mukavia juttuja. Kun karjalaiset kävivät polttamassa taloja, ottamassa vankeja ja tappamassa ihmisiä, Heiska päätti suojata itseään ja perhettään teettämällä itselleen miekan. Tietysti miekan takomisessa tarvittiin ahjon haltijan apua, kuten kaikkialla muuallakin tarvittiin haltijoiden ja tietäjien apuja.

Varpu kohtasi vaikeuksia edellisessä kirjassa, josta hän yritti selviytyä. Mieli oli kuitenkin alakuloinen ja masentunut. Tenhon kohtalokin painoi mieltä ja huoletti kovasti. Juko Rautaparta, perheen isä, oli kuitenkin päättänyt, että Varpu ja Heiska olivat jo naimaiässä. Kun erään jo aiemmassa kirjassa tutuksi tulleen nuoren miehen isä tuli katsastamaan poikansa valittua, Juko päätti viedä tyttönsä Juvalle, jossa tuleva sulhanen asusti.

Tuonela on lumoava ja jännittävä historiallinen fantasiakirja, joka vie lukijan vaarallisiin seikkaluihin, ja jossa jopa arkielämä on mielikuvituksellinen ja täynnä yllätyksiä.

[Milla · Rating 5 out of 5]

Tämä sarja vain paranee edetessään. Hahmot syvenevät, ja ilokseni ja hämmästyksekseni Varpusta kehkeytyi yksi suosikeistani.
Kamula yhdistää hienosti fantasian, muinaissuomen ja kansanperinteen.
Tuonela oli sykähdyttävä lukukokemus täynnä oivalluksia. Tulen varmasti palaamaan siihen vielä uudelleen, ja hankin myös omaan kirjahyllyyni.

[Juuli · Rating 3 out of 5]

miespäähenkilö saa kaiken haluamansa ja onnistuu kaikessa ja on sankari mutta naispäähenkilö menettää kaiken ja saa kokee kaiken pahan = 🤡

[Susa · Rating 2 out of 5]

Huhheijaa. Ensinnäkin: kuvittelin, että tämä on vain trilogia, mutta loppuun päästessäni ymmärsinkin että ehei, tätä on luvassa lisää. Omalta osaltani lukeminen valitettavaa kyllä, taisi loppua tähän. Samoja ongelmia kuin toisenkin osan kanssa, tapahtumia vain tapahtui, puuduttavalla toistolla toinen toistaan järisyttävämpää ja maagisempaa, mutta kun tapahtuu liian paljon, ei se enää vaan onnistu herättämään mitään tunteita.

Edelleen kaipaisin tähän sitä Jotain. Ehkä hahmokehittelyä ja tunteita? Sen kyllä myönnän, että tässä osassa Varpun hahmossa alkoi olla jo potentiaalia.

Tämä sarja osoittaa, että pelkkä valtavan syvä mytologian tuntemus ei riitä tekemään hyvää kirjaa, valitettavasti.

[Mimi · Rating 3 out of 5]

Samalla tahdilla mennään kuin edellisissä osissakin. Tiivistää olisi voinut aika paljonkin, siksi kolme tähteä, vaikka juonen ja erityisesti Varpun henkilöhahmon kehityksen takia neljäskin olisi voinut olla paikoillaan.

Suomalaista mytologiaa saatiin tässä osassa mukaan vielä reilusti aiempaa enemmän, ja sen vuoksi odottelen kyllä mielenkiinnolla seuraavaakin osaa.

[Deca · Rating 4 out of 5]

En pettynyt, tälläkään kertaa. Loppu oli hieman ennalta-arvattava, josta pieni miinus. Rakastan näitä henkilöhahmoja ja mytologiaan pohjaavaa kerrontaa! Tämä kirjasarja olisi sietänyt saada enemmänkin huomiota. 4.5 tähteä

[Merel · Rating 2 out of 5]

Selkeästi sarjan heikoin osa tähän asti. Tämä kirjasarja on ennen kaikkea viihdyttävä, mutta mitä pidemmälle luen sitä enemmän häiritsee naiskuvan yksiulotteisuus, perinteen laaja, mutta pintapuolinen tuntemus ja konteksti- ja asiavirheet. Naisten perinne ei tunnu olevan Kamulalla hallussa ja Tenhon ja Yörnin äijän Tuonelan matkasta olisi saanut huomattavasti syvällisemmän, jos myyttien ja samanismin ymmärrystä olisi kirjailijalla ollut enemmän. Tämä tuntuu hetkittäin vähän siltä, ettei kirjailija ole keksinyt mitään uutta, vaan lypsää perinteestä juonikuviot, jotka sitten koristelee ihan leppoisan, viihdyttävällä arjen toimien kuvauksella.

Hahmojen sielunmaisema ja kieli ei oikein vastaa ajankuvaa ja välillä tulee tunne, kuin katselisi maisemaan sijoitettuja paperinukkeja. Kaikkein typerintä tässä kirjassa oli Tenhon ja tietäjän järjettömän pitkä aika Tuonelassa, jolloin heidän kehonsa muka pysyivät hengissä pelkällä vedellä vuoden. Tiedän, että kyse on fantasiasta, mutta silti tuollainen tuntui niin epärealistiselta. Myös kliseinen Loviatar/Pohjan akka pääpahiksena, yksiulotteisesti pahana olentona on niin ennalta-arvattava ja sarjan ennestäänkin ohutta ja stereotyyppistä naiskuvaa mukaileva. En odota seuraavaa osaa, vaikka todennäköisesti senkin luen yhtä lailla hampaita kiristellen. 😊

[Katja worlds_between_the_sheets · Rating 4 out of 5]

En ole henkilökohtaisesti sen juonenkäänteen fani, jossa päähenkilö joutuu tahtomattaan paikkaan x ja koko kirja (tai tv-sarjassa kausi) käytetään siihen, että sieltä selvitään pois. Tuntuu aina jotenkin turhalta ja haluaisin lukea siitä niiden normaalista elämästä. Mutta sitten taas suomalainen metsä, mytologia yms. on niin mun juttu...! 700 sivua hurahti ihan nopeasti, kun tarina vei niin mukanaan.

[Meri · Rating 4 out of 5]

Tähän mennessä Metsän kansa -sarjan paras osa. Tuonelassa Kamula käyttää kansanperinnettä ja mytologiaa aiempia osia luovemmin ja kirjasarja on aikuistumassa. Kalevalan tarinoita eletään uusiksi ja kaikilla päähahmoilla on omat seikkailunsa.

[Salla · Rating 3 out of 5]

taas mies kirjoittamassa naisia

[Suvi · Rating 5 out of 5]

Tarina oli niin vetävä, että 700-sivuinen Tuonela oli pakko ahmaista parilla istumalla. Metsän kansan kolmannessa osassa suurin osa hahmoista oli jo tuttuja ja halusin kovasti tietää, miten heidän elämänsä etenevät. Tapahtumia, vastoinkäymisiä ja yllätyksiä riitti koko matkalle lähes hengästyttävää tahtia. Tunteiden ja tunnelmien kuvaukset osuivat kirjassa hyvin kohdalleen, ilosta ja riemusta jännitykseen ja musertavaan suruun. Aivan mahtavaa fantasiaa, joka ammentaa kotimaisesta kansanperintenteestä, mytologiasta ja historiasta.

[Laura Walin · Rating 4 out of 5]

Kamulan Metsän kansa -sarja on ollut sen verran minun makuuni, etten malttanut pitää tätä lukupinossani omalla paikallaan vaan ahmin heti, kun se kirjastovarauksesta minulle jonkunmoisen odottelun jälkeen lankesi.

Kirjassa on kolme erillistä juonensäiettä, joita seurataan vuorovedolla: Maan päällä seurataan sekä Heiskan että Varpun matkoja kohti avioliittoa, kun taas Tenhon ja Yörnin äijän on kuljettava kuoleman valtakunnassa ja yritettävä löytää reitti takaisin elävien kirjoihin.

Pitkään kirja oli pieni pettymys: tuntui, että kansaperinteen tuntemuksesta kumpuavat eväät oli syöty kahdessa edellisessä osassa, eikä tässä kirjassa tule enää esiin mitään varsinaista uutta Kamulan lumoavasti kuvaamasta 1400-luvun Savosta, jossa maahiset, haltiat ja muut ylisen ja alisen asukkaat ovat luontevasti osana ihmisten arkea. Tuonelan kuvauskin tuntui uusintapainokselta Kalevalasta.

Olin silti valmis antamaan kirjalle kolme tähteä, koska olen jo kiintynyt henkilöihin ja tekstissä ja tarinassa ei ollut mitään muuta vikaa kuin yllätyksettömyys. loppuluku oli kuitenkin niin hieno, koskettava ja yllättävä, että oma arvioni nousi sitenkin neljään.

[Jemysieni · Rating 4 out of 5]

3,5 tähteä. Kokonaisuutena hieman edeltäjiään heikompi, mutta muutamia jänniäkin juttuja. Erityisesti tuonpuoleisen kuvaukset kiehtoivat, mutta ylisen osalta olisin toivonut Kalevala-myytin yllätyksellisempää hyödyntämistä. Varpun kasvu oli teoksen parhaita paloja, mutta samaan aikaan olisin toivonut hänen polulleen toisenlaisia asioita. Heiskan suorittama pelastusretki oli turha 700-sivuisessa tiiliskivessä, ja sen leikkaamalla tarina olisi ollut napakampi ilman, että juoni olisi kokonaisuudessaan kärsinyt. Pisteet lopun yllätykselle, jota en onnistunut näkemään. Hetken tauko, ja sitten seuraavan osan kimppuun!

[Onnimanni · Rating 4 out of 5]

Luin muutamassa päivässä, eli teksti oli todella sujuvaa.
Kirja oli kuitenkin liian pitkä. Omasta mielestäni joko karjalan reissun olisi voinut jättää pois tai Varpun itsesääliä olisi voinut vähentää. Tai sitten olisi pitänyt muuten tasapainottaa henkilöiden tarinoiden osuuksia. Kirjan taianomaisuus alkoi mennä jo liikaa kalevalaisuuden puolelle. Hiukka harmittaa, kun mukaan ei otettu Tuonelan Joutsenta.

Tenhon osuus sai oikeastaan lukemaan kirjan niin nopeasti, kun halusi tietää mitä hänelle käy.

[Liisa · Rating 4 out of 5]

3,5/5
Tuonela jatkaa Metsän kansa sarjaa ja kolmen sisaruksen, Heiskan, Varvun ja Tenhon, elämän seuraamista 1400-luvun Savossa. Tuonela on mielestäni sarjan heikoin lenkki tähän mennessä, koska 1/3 kirjasta ei kiinnostanut oikeastaan yhtään. Aiheina tässä osassa korostuvat kansanparannus (super kiinnostavaa), taistelut (nääh) sekä Kalevalamaiset seikkailut (tylsästi toteutettu). Odotukset on joka tapauksessa korkealla neljättä osaa kohtaan!

[Jytta · Rating 3 out of 5]

En ollut ihan varma onko 2 vai 3 tähteä, mutta annoin nyt kuitenkin kolme. Olen pitänyt tästä sarjasta, vanhasta mytologiasta ja maisemien, tapojen ja paikkojen kuvailuista. Mutta tässä kirjassa kaikki eteni ihan liian hitaasti, varsinkin Tuonela-osuus. Harkitsin jo lopettavani kesken. Heiska ja Varpu tuntuvat välillä ihan vähä-älyisiltä metsäläisiltä, niin paljon on ihmettelyä ja hämmästelyä. Varpun hahmo onneksi hiukan muuttui loppupuolella.

[Martti · Rating 4 out of 5]

Viihdyttävä kirja edelleen, mutta jotkut juonikuviot vähän pänni. Heiskan Venjäjänreissun syy tuntui vähän tekaistulta ja loppputaistelu oli latteahko. En nyt enempää spoilaa, mutta viimeisten sivujen liikuttava jälleennäkeminenkin oli vähän turhan imelä omaan makuun.

Mutta muuten mainio, mytologia kiinnostaa, eikä ollut liian pitkä.

[Heini | lokikirjoituksia · Rating 4 out of 5]

Jälleen viihdyttävää, kiinnostavaa ja mukaansa tempaavaa tarinankerrontaa, jota on ilo lukea. Loppu taipui melkein liikaa kliseisyyden puolelle ja joko kirjan sisällä tai kirjasarjan aikana turhan samanlaisina toistuvat tapahtumaketjut häiritsivät, mutta kokonaisfiilis tästä kirjasta ja sarjasta tähän asti pysyy edelleen hyvänä. Etenkin Vapun hahmokehitys tässä osassa oli antoisaa luettavaa.

[Mira Länsikallio · Rating 4 out of 5]

4+ oikeastaan. Edelleen hyvää sisältöä, hyvää tarinankerrontaa, mutta henkilökohtaisesti aika jotenkin pysähtyi, ehkä se olikin tarkoitus enkä olisi malttanut odottaa, että tilanteet edistyisivät nopeammin. Toisaalta nyt oli aikaa myös muiden kirjan hahmojen kehittyä ja edetä, tuli ihan uusi näkökulma historiaa ja miten luonto on ollut tärkeä osa kaikkea.

[Tuija · Rating 4 out of 5]

Minusta parasta kirjassa on arkipäivän kuvaus, millaista elämä oli 1400-luvun lopussa Savossa. Mytologia toi paljon tietoa. Heiskan pelastusreissu Karjalaan oli hieman ylimääräinen lisä. Kirja olisi pärjännyt ilman sitäkin.

[Pirita Susi · Rating 5 out of 5]

Metsän kansa-sarja se vaan on silkkaa parhautta kirja toisensa jälkeen. Se mikä näistä tekee erityisen hyvän, on hahmojen kasvutarina. Ja tietysti se historia- ja kansanperinneosuus, se toimii mulle aina.

[Veera · Rating 5 out of 5]

Tää oli tähän astisista osista ehdottomasti parhain! Kyllä, jokaista osaa voisi varmasti paikoin tiivistää mutta näin kolmannen osan kohdalla on tiedossa, että nopeaa ja kepeää luettavaa ei ole tiedossa. Ja itkukin tuli.

[Riku Sarlin · Rating 4 out of 5]

Fantasiaelementit ovat pääosassa tässä kirjassa - Tenho ja Yörnin äijä tekevät matkaa Tuonelasta takaisin ihmisten maailmaa. Ihan kunnon fantasiaa! Kirjallisesti Mikko Kamula on nostanut melkoisesti tasoaan. Hyvin tehty!

[Skadi · Rating 2 out of 5]

Tuntui kuin olisi ollut todella monotonisen ja puisen professorin luennolla. Lähes piti selittää rautalangasta vääntäen eikä lukijalle jätetty omaa tilaa päätellä.

[Maria Laru · Rating 4 out of 5]

Metsän kansa -sarja on mielenkiintoinen. Varhaishistoriaa höystettynä fantasiatwistillä ja muinaisuskolla. Helmet 2020 kohtaan 30. Kirjassa pelastetaan ihminen.

[Aino Saksanen · Rating 4 out of 5]

#3 ei jättänyt kylmäksi!

[Clumsy64 · Rating 4 out of 5]

On ollut ilo seurata sekä tarinan että kirjoittajan kehitystä tätä kolmatta kirjaa lukiessa. Loppuun oli vielä varattu todellinen yllätys!

[Pakkanen · Rating 3 out of 5]

En pitänyt Tenhon tarinasta tässä osassa, mutta Varpun hahmon tarina oli mielestäni todella hyvin toteutettu.

[Tuuli - Korpimaan lukija · Rating 5 out of 5]

Tosi hyvä ja koukuttava tarina. Ei malta laskea käsistään.

[Linnea · Rating 5 out of 5]

Tenhon tarina oli aiemmissa kirjoissa parempi ja tässä kirjassa ei omasta mielestä niin kiinnostava. Rakastan tätä Kamulan luomaa maailmaa ja haluan vaan lukea lisää tätä!