What do you think?
Rate this book
Ellen T.
Ellen Thesleff (1869-1954) on yksi maamme ensimmäisistä symbolisteista ja ekspressionisteista ja yksi merkittävimmistä pohjoismaalaisista maalareista. Hän elää kiehtovan ja rikkaan elämän ja on edelläkävijä aikana, jolloin naistaiteilijoiden on vaikea saada tunnustusta. Thesleff on poikatukkainen radikaali, joka tekee, mitä tahtoo ja elää taiteelleen. Hän vihaa opettamista, mutta rakastaa rahaa, joka antaa hänelle mahdollisuuden matkustaa, asua ulkomailla ja maalata.
Sarjakuvaromaani kertoo Ellen Thesleffin työstä ja elämästä Euroopan metropoleissa ja hänen siellä rakentamistaan tiiviistä taiteilija- ja älymystöverkostoista. Teos rakentuu kolmen Thesleffille keskeisen paikan, symbolismin Pariisin, boheemin Firenzen ja Ruoveden Murolen luonnon ympärille. Sarjakuva kertoo Ellenistä ja taiteilijoista modernisaation myllerryksessä. Teos pohjaa Hanna-Reetta Schreckin vuonna 2017 julkaistuun Thesleff-elämäkertaan ja kuvaa sarjakuvan keinoin niitä puolia historiassa ja taiteilijan elämässä, joita perinteinen tutkimuskirjallisuus ei tavoita.
Sarjakuvaromaani kertoo Ellen Thesleffin työstä ja elämästä Euroopan metropoleissa ja hänen siellä rakentamistaan tiiviistä taiteilija- ja älymystöverkostoista. Teos rakentuu kolmen Thesleffille keskeisen paikan, symbolismin Pariisin, boheemin Firenzen ja Ruoveden Murolen luonnon ympärille. Sarjakuva kertoo Ellenistä ja taiteilijoista modernisaation myllerryksessä. Teos pohjaa Hanna-Reetta Schreckin vuonna 2017 julkaistuun Thesleff-elämäkertaan ja kuvaa sarjakuvan keinoin niitä puolia historiassa ja taiteilijan elämässä, joita perinteinen tutkimuskirjallisuus ei tavoita.
77 pages, Hardcover
First published January 1, 2019
3 people are currently reading
141 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 45 reviews
February 5, 2020
Ellen Thesleff tuli tietoisuuteeni vasta viime vuonna, pääasiassa HAMin näyttelyn myötä.
Koska naiset - etenkin historian naiset, jotka jostain syystä ovat jääneet tuntemattomaksi, ehkä siksi kun miehistä pidetty möly on jättänyt niin monta varjoonsa - kiinnostavat aina, niin päätin tutustua myös Thesleffiin.
Rakastuin taiteilijan töihin ja ehkä vähän taiteilijaan itseensäkin, tuohon oman aikansa radikaaliin naiseen, näyttelyn myötä ja tämän kauniin ja taiteellisen sarjakuvan myötä vähän enemmän. Mutta aion lukea vielä lisää hänestä, eli tarumme ei lopu tähän.
Sarjakuva oli pieni kurkistus taiteilijan elämään. Jos haluaa saada raameja Thesleffille, voi niitä poimia tästä. Mutta mitään syväluotaavaa katsausta ei kannata odottaa. Oikeastaan sarjakuva tuntui alkuun hieman sekavalta ja mietin, olisiko se auennut paremmin, jos alla olisi ollut enemmän tietoa taiteilijan elämästä? Vai oliko tässä taas ongelmana lukijan heikentynyt keskittymiskyky? Toisaalta onneksi tietoa oli jo jonkin verran, koska muuten olisi voinut olla vielä vaikeampi saada otetta sarjakuvan maailmasta.
Teos itsessään on upea taideteos. Värimaailma vaati minulta alkuun totuttelua, eikä heti puhutellut, mutta lopulta kirjan kauneus lumosi. Etenkin viimeiset sivut olivat kuin maalauksia.
Lue tämä, jos sinua kiinnostaa Ellen Thesleff, taide tai sarjakuvat. Tai etenkin, jos sinua kiinnostaa nämä kaikki.
Tämä oli vuoden ensimmäinen loppuun lukemani teos.
(Jätän nyt laskematta kaksi helppolukuista 2. luokkalaisten vinkkauskirjaa, vaikka nekin tammikuussa lukaisin läpi.) Kovin vahvasti ei lukurintamalla mene, mutta pian on pakko elvyttää oma lukuharrastus, sillä alkaa tuntua siltä, että aivoissa ei enää liiku mitään ja olo alkaa olla tyhjä ja tyhmä.
Koska naiset - etenkin historian naiset, jotka jostain syystä ovat jääneet tuntemattomaksi, ehkä siksi kun miehistä pidetty möly on jättänyt niin monta varjoonsa - kiinnostavat aina, niin päätin tutustua myös Thesleffiin.
Rakastuin taiteilijan töihin ja ehkä vähän taiteilijaan itseensäkin, tuohon oman aikansa radikaaliin naiseen, näyttelyn myötä ja tämän kauniin ja taiteellisen sarjakuvan myötä vähän enemmän. Mutta aion lukea vielä lisää hänestä, eli tarumme ei lopu tähän.
Sarjakuva oli pieni kurkistus taiteilijan elämään. Jos haluaa saada raameja Thesleffille, voi niitä poimia tästä. Mutta mitään syväluotaavaa katsausta ei kannata odottaa. Oikeastaan sarjakuva tuntui alkuun hieman sekavalta ja mietin, olisiko se auennut paremmin, jos alla olisi ollut enemmän tietoa taiteilijan elämästä? Vai oliko tässä taas ongelmana lukijan heikentynyt keskittymiskyky? Toisaalta onneksi tietoa oli jo jonkin verran, koska muuten olisi voinut olla vielä vaikeampi saada otetta sarjakuvan maailmasta.
Teos itsessään on upea taideteos. Värimaailma vaati minulta alkuun totuttelua, eikä heti puhutellut, mutta lopulta kirjan kauneus lumosi. Etenkin viimeiset sivut olivat kuin maalauksia.
Lue tämä, jos sinua kiinnostaa Ellen Thesleff, taide tai sarjakuvat. Tai etenkin, jos sinua kiinnostaa nämä kaikki.
Tämä oli vuoden ensimmäinen loppuun lukemani teos.
(Jätän nyt laskematta kaksi helppolukuista 2. luokkalaisten vinkkauskirjaa, vaikka nekin tammikuussa lukaisin läpi.) Kovin vahvasti ei lukurintamalla mene, mutta pian on pakko elvyttää oma lukuharrastus, sillä alkaa tuntua siltä, että aivoissa ei enää liiku mitään ja olo alkaa olla tyhjä ja tyhmä.
December 16, 2019
Rakastan Ellen Thesleffin töitä, varsinkin hänen Italiaa esitteleviä töitään. Ja niin kovasti halusin rakastaa tätäkin, mutta yleisfiilis jäi lähinnä kädenlämpöiseksi. Sarjakuva kuvaa kolme elämänvaihetta ja tämän lukee tunnissa läpi. Olisin toivonut syvempää käsittelyä, varsinkin loppu oli aikamoinen läpijuoksu. Kai tämä jonkinlaisen katsauksen Thesleffin taiteeseen ja sen vaikuttajiin tarjoaa, mutta ei todellakaan mitään syvällistä.
Jostain syystä piirrosjäljen kanssa oli hirveästi ongelmia, en vain millään kyennyt tykkäämään siitä. Hahmojen liian pitkät kädet häiritsivät ja veivät huomion muilta yksityiskohdilta. Joissain kuvissa oli mahtavia oivalluksia ja yksityiskohtia ja värejä oli käytetty ihan mukavasti, mutta kokonaisuus ei vaan ollut minun juttuni.
Jostain syystä piirrosjäljen kanssa oli hirveästi ongelmia, en vain millään kyennyt tykkäämään siitä. Hahmojen liian pitkät kädet häiritsivät ja veivät huomion muilta yksityiskohdilta. Joissain kuvissa oli mahtavia oivalluksia ja yksityiskohtia ja värejä oli käytetty ihan mukavasti, mutta kokonaisuus ei vaan ollut minun juttuni.
April 21, 2020
Miten arvostella teos, joka on käytännössä elämäkerta? Pidin sarjakuvan värikkyydestä ja eläväisestä viivasta, lisäksi oli hauskaa bongailla tunnettuja henkilöitä, joihin Thesleff oli ulkomaanvuosiensa aikana törmännyt.
Teos eteni vauhdikkaasti Ellenin vaiheita esitellen, mutta jäin ehkä kaipaamaan vähän syvyyttä aiheisiin. Toisaalta mistään ei jääty luennoimaan liian pitkään. Oli kiinnostavaa tutustua täysin tuntemattomaksi jääneeseen taiteilijaan. Edes yliopiston taidehistorian tunneilla ei hänen tuotantoaan käsitelty, ja muutoinkin oli hyvin mieskeskeistä.
Oli jälleen silmiä avaavaa lukea siitä, kuinka naiseus on tehnyt ihmisistä eriarvoisia: ei päässyt tiettyihin kouluihin tai opetuksesta joutui maksamaan enemmän "heikompien hengenlahjojen takia", ravintolassa ei tarjoiltu naisille ilman miesseuralaista ja liiallinen vilkkaus oli mielenterveyden ongelma. Paljon on noista ajoista edistytty.
Teos eteni vauhdikkaasti Ellenin vaiheita esitellen, mutta jäin ehkä kaipaamaan vähän syvyyttä aiheisiin. Toisaalta mistään ei jääty luennoimaan liian pitkään. Oli kiinnostavaa tutustua täysin tuntemattomaksi jääneeseen taiteilijaan. Edes yliopiston taidehistorian tunneilla ei hänen tuotantoaan käsitelty, ja muutoinkin oli hyvin mieskeskeistä.
Oli jälleen silmiä avaavaa lukea siitä, kuinka naiseus on tehnyt ihmisistä eriarvoisia: ei päässyt tiettyihin kouluihin tai opetuksesta joutui maksamaan enemmän "heikompien hengenlahjojen takia", ravintolassa ei tarjoiltu naisille ilman miesseuralaista ja liiallinen vilkkaus oli mielenterveyden ongelma. Paljon on noista ajoista edistytty.
May 18, 2020
Ellen on ollut minulle tuntematon suuruus ja sarjakuva oli helppo ja kepeä tapa ottaa historiallinen henkilö haltuun. Tarinan kerronnassa oli mukavan kiireetön ja tavoitteeton fiilis, mitään ei julistettu vaan tarina koostui enemmänkin arjen pastisseista. Kuvituskin mielytti silmää.
January 19, 2021
Asetun kirjan äärelle ja odotan kattaukselta jotain mitä nimeke, kuvaus ja haastattelut antavat ymmärtää. Odotan elämänmakua. Tämän kanssa jäin vain vääntelemään kukikasta lautasliinaa. Missä se sisältö on?
Teos tarjosi tuokiokuvia ja postikorttihetkiä. Kuvitus oli kaunista, mutta mikään ei edennyt. Odotin paljon enemmän, sillä tekijäkaartissa oli mukana myös taidehistorioitsijoita. Tokihan kirjassa olisi voinut rohkeasti spekuloidakin, jos paljoakaan ei Thesleffin henkilökohtaisesta elämästä ole tiedossa? Tuokiokuvamaisuus korostui, kun käsittelytapana oli kohtaukset tapahtumapaikoittain eikä kronologisesti. Ihminen ja ihmisen tarina hukattiin. Ellen T oli tässä vain statistina, kun esiteltiin aikakautta. Hän jäi taustan vangiksi.
Jos kirjan nimi olisi ollut summittaisesti esimerkiksi "taiteilijaelämää" niin olisin voinut antaa kolme tähteä yleistunnelmasta ja kasvogalleriasta, mutta tämä petti odotukset niin kovin että jäi vain ok:ksi.
Teos tarjosi tuokiokuvia ja postikorttihetkiä. Kuvitus oli kaunista, mutta mikään ei edennyt. Odotin paljon enemmän, sillä tekijäkaartissa oli mukana myös taidehistorioitsijoita. Tokihan kirjassa olisi voinut rohkeasti spekuloidakin, jos paljoakaan ei Thesleffin henkilökohtaisesta elämästä ole tiedossa? Tuokiokuvamaisuus korostui, kun käsittelytapana oli kohtaukset tapahtumapaikoittain eikä kronologisesti. Ihminen ja ihmisen tarina hukattiin. Ellen T oli tässä vain statistina, kun esiteltiin aikakautta. Hän jäi taustan vangiksi.
Jos kirjan nimi olisi ollut summittaisesti esimerkiksi "taiteilijaelämää" niin olisin voinut antaa kolme tähteä yleistunnelmasta ja kasvogalleriasta, mutta tämä petti odotukset niin kovin että jäi vain ok:ksi.
July 22, 2020
Nykyään tehdään todella upeita sarjakuvaromaaneita, tässä Ellen Thesleffin elämästä kertova. Tiivistetyssä muodossa kaikki tärkein ja ohessa naisten yhteiskunnallista asemaa sekä tieteen, tekniikan ja kulttuurin historiaa. Jäin kaipaamaan vain Ellenin tauluja.
February 2, 2020
Odotin tältä paljon enemmän, olin kuullut kehuja ja satuin myös kuulemaan tästä radiosta, mutta kirja oli liian pintaraapaisumainen. Kirjassa on alle sata sivua, joten lisäsivut olisivat olleet paikallaan. Ehkä tästä on vain tahdottu tehdä ns. porttiteos käsikirjoittaja Hanna-Reetta Schreckin kirjaan Thesleffistä, mutta olisi sarjakuvasta silti voitu tehdä tietorikkaampi. Kyllä se silti toimii katsauksena taitelijaan, jos tästä ei tiedä mitään etukäteen.
Sarjakuva on jaettu kolmen Thesleffille tärkeän paikan mukaan: Pariisi, Firenze ja Murole. Mutta aika sen sijaan on hämärretty ja aiheuttaa hiukan sekavuutta. Lopussa on aikajana, jolloin vasta koin ahaa-elämyksen miten esimerkiksi Firezen vuodet sijoittuivat Ellenin elämässä.
Kirjan kuvituspuoli on niin ja näin. Värejä on käytetty todella kivasti ja osa kuvista on nättejä, erityisesti viimeisessä osassa on hienoja ruutuja/sivuja (sillä aika usein koko sivu tai aukeama on yhtä kuvaa). Mutta ihmishahmot häiritsevät, lähinnä apinamaisen pitkien käsien takia. Kasvot ovat kuitenkin kivan ilmeikkäitä, ja niistä on saatu yksinkertaisellakin viivalla aika tunnistettavan näköisiä.
Positiivista oli, että luotettiin usein kuvan voimaan, eikä tekstiä ollut liikaa, mutta sarjakuvan lyhyyden takia kokonaisuutena aika köykäinen. Onnistui kuitenkin siinä, että Schreckin kirja alkoi kiinnostaa, mutta sarjakuvan olisi suonut toimivan voimakkaammin omillaankin.
Sarjakuva on jaettu kolmen Thesleffille tärkeän paikan mukaan: Pariisi, Firenze ja Murole. Mutta aika sen sijaan on hämärretty ja aiheuttaa hiukan sekavuutta. Lopussa on aikajana, jolloin vasta koin ahaa-elämyksen miten esimerkiksi Firezen vuodet sijoittuivat Ellenin elämässä.
Kirjan kuvituspuoli on niin ja näin. Värejä on käytetty todella kivasti ja osa kuvista on nättejä, erityisesti viimeisessä osassa on hienoja ruutuja/sivuja (sillä aika usein koko sivu tai aukeama on yhtä kuvaa). Mutta ihmishahmot häiritsevät, lähinnä apinamaisen pitkien käsien takia. Kasvot ovat kuitenkin kivan ilmeikkäitä, ja niistä on saatu yksinkertaisellakin viivalla aika tunnistettavan näköisiä.
Positiivista oli, että luotettiin usein kuvan voimaan, eikä tekstiä ollut liikaa, mutta sarjakuvan lyhyyden takia kokonaisuutena aika köykäinen. Onnistui kuitenkin siinä, että Schreckin kirja alkoi kiinnostaa, mutta sarjakuvan olisi suonut toimivan voimakkaammin omillaankin.
January 13, 2020
Peruspätevä sarjakuvatulkinta Ellen Thesleffin elämästä. Pohjalla on selkeästi tanakkaa tutkimustietoa, mutta se ei silti tee lukukokemusta raskaaksi, pikemminkin vain jättää tunteen, että tästä asiasta voi halutessaan hakea lisätietoa (mutta ilmankin pärjää albumin loppuun asti). Piirrosjälki on todella taitavaa ja tyyli on reippaan persoonallinen, mutta minun mielestäni aiheeseen nähden turhan pikkutarkka ja selkeärajainen. Näistä tulee ehkä hitusen liikaa opettavaisuuden tunnetta.
November 17, 2019
Ihanin värein ja kauniilla piirrosjäljellä toteutettu sarjakuva Ellen Thesleffin. Loppuvaiheilla tahti mielestäni kiihtyi turhan paljon ja loppu melkein juostiin läpi. Mielenkiintoinen joka tapauksessa.
November 17, 2019
Kerrassaan upea sarjakuvasovitus Ellen Thesleffin elämästä. Tämä opus vangitsee kerronnassaan Ellenin äänen ja kuvituksessaan hänen maalaustyylinsä herkullisine väreineen.
December 6, 2019
Olisin kovasti halunnut tykätä enemmän mutta. Kolme väläystä Ellenin elämästä, Pariisi parhaiten kuvattu, vapauden huuma ja taiteen tuska. Mutta jotenkin jäi vaisuksi.
August 13, 2023
Ellen T.:ssä vilahtelee aikansa merkkihahmoja ja ilmiöitä joka aukeamalla niin, että aihetta tuntematon on vähän sormi suussa. Kirjan alun henkilökavalkadiesittelyaukeamasta huolimatta huomasin olevani jatkuvasti lukemassa Wikipedia-artikkeleita henkilöistä, jotka kirjan sivuilla ja Ellenin elämässä piipahtelevat. Tämän vuoksi kirjan lukeminen oli valitettavasti hiukan raskasta.
Mäkijärven kuvituksesta pidin pääosin: henkilöhahmot ovat ilmeikkäitä (vaikkakaan eivät ehkä kovin näköisiä - etenkään itse Ellen T.) ja heidän korostetut kätensä puhuvat paljon.
Minusta olisi ollut tärkeää, että aikansa mittapuulla jopa maskuliininen Thesleff, joka mm. leikkasi hiuksensa lyhyiksi nuorena, olisi kuvattu teoksessa enemmän itsensä näköisenä ja oloisena. Sarjakuvan Ellen T. on varsin feminiininen ja sieväkin hahmo, mikä ei ymmärtääkseni vastaa totuutta.
Vielä enemmän blogissa: https://kirjailujakirjablogi.blogspot...
Mäkijärven kuvituksesta pidin pääosin: henkilöhahmot ovat ilmeikkäitä (vaikkakaan eivät ehkä kovin näköisiä - etenkään itse Ellen T.) ja heidän korostetut kätensä puhuvat paljon.
Minusta olisi ollut tärkeää, että aikansa mittapuulla jopa maskuliininen Thesleff, joka mm. leikkasi hiuksensa lyhyiksi nuorena, olisi kuvattu teoksessa enemmän itsensä näköisenä ja oloisena. Sarjakuvan Ellen T. on varsin feminiininen ja sieväkin hahmo, mikä ei ymmärtääkseni vastaa totuutta.
Vielä enemmän blogissa: https://kirjailujakirjablogi.blogspot...
February 24, 2020
Sarjakuvia lupasin tänä vuonna lukea ja kuinka ollakaan, nyt ilmestyy sellaisia, joita lukisin varmasti ilman lupaustakin. Maalarisiskojen jälkeen tuntui, että näitä suurnaisia nyt tuodaan esille oikein rintamana. Hyvä niin.
Tämä ei kuitenkaan ollut sellainen, mihin olisin täysin ihastunut. Kuvitustyyli ei ollut minulle se mieluisin ja tarinakin tuntui jotenkin kovin katkonaiselta.
Tämä ei kuitenkaan ollut sellainen, mihin olisin täysin ihastunut. Kuvitustyyli ei ollut minulle se mieluisin ja tarinakin tuntui jotenkin kovin katkonaiselta.
February 5, 2020
Kauniisti kuvitettu ja mielenkiintoisesti toteutettu tarina taiteilijasta.
December 22, 2019
Helmet-lukuhaaste 2019 - Kohta 26: Kirja, jota olet nähnyt sinulle tuntemattoman lukevan
Aivan ihana. Todella kaunis kuvitus. Kiinnostavia ja tunnelmallisia väläyksiä taiteilijaelämästä.
Ainos, mitä jäin miettimään oli, miten paljon tämä aukeaa ihmiselle, jolle Ellenin elämä ei ole entisestään tuttu. Uskon, että tämä olisi silti hyvä lukukokemus. Sopii myös nuorille lukijoille.
Aivan ihana. Todella kaunis kuvitus. Kiinnostavia ja tunnelmallisia väläyksiä taiteilijaelämästä.
Ainos, mitä jäin miettimään oli, miten paljon tämä aukeaa ihmiselle, jolle Ellenin elämä ei ole entisestään tuttu. Uskon, että tämä olisi silti hyvä lukukokemus. Sopii myös nuorille lukijoille.
October 4, 2021
Vähän jäykkä ja turhan säntillinen esitys suomen taiteen suuresta persoonasta. Vain kohtauksessa Demimonden tanssisalongissa, parissa Firenzen kohtauksessa ja tarinan lopetuksessa on Ellen T:n tunnelmaa. Kaksi ja puoli tähteä.
Read
July 3, 2020Ensimmäinen ajatus luettuani oli se, että miksi suomalaisista naistaiteilijoista kerrotaan niin tylsästi? Onko se tiedon puutetta, sitä en usko. Tietysti monet dokumentit kertovat tekijästä miesten kautta, esimerkiksi Gordon Greig varmasti todella vaikutti Elleniin hyvin paljon. Miksi tässäkin kerotaan Firenzeen lähdöstä sellaisella ruudulla, jossa Elleniä näy ollenkaan ja kuvatekstinä on ”Kesällä 1908 Gordon saa hermoromahduksen.” ?
Elleniä ja ajan naistaiteilijoiden asemaa itsekin tutkineena tiedän, että Ellen todellakin oli varsin radikaali, piti itseään jumalankaltaisena maalarina, kulki housuissa, poltti, joi ja ennen kaikkea maalasi koko ajan ja oli kiinnostunut hyvin erilaisista taidemuodoista. Tässä teoksessa katselukulmaksi otettiin hyvin tavanomainen tapa katsella Elleniä, sellainen kuin naistaiteilijoita yleensäkin. Sellainen hämmästelevä, että tuolla se kuitenkin maalaa, vaikka naisille koulu maksoi enemmän.
Olisin todella nauttinut siitä, jos Ellenin ajatuksiin olisi perehdytty enemmän, olihan hän päähenkilö ja teos nimetty hänen mukaansa. Ellenin puhe tuli tässä lähinnä kirjeiden muodossa kauniilla kaunokirjoituksella ja siloitti todella kylmäksi ja yksipuoliseksi Ellenin todella vahvan äänen. Tekijöiden taustatyön määrä jäi epäselväksi, sillä lähdeluetteloksi mainittiin vain Thesleffistä kertova kirja Minä maalaan kuin Jumala ja sen perään lueteltiin muut sitaatit. Tehtiinkö taustatyötä enemmän? Mitä jos Ellenistä olisi tehty vaikka vähän huvittavan itseriittoinen hahmo, johon olisi ollut mahdotonta olla lukijana rakastumatta? Jollakin tavalla särmikäs ja rosoinen?
Yksi ongelma ihan tarinankin kannalta oli varmasti se, että yritettiin kertoa koko elämäkerta niin lyhyessä sarjakuvassa ja se että tarina alkaa suurista linjoista ja suuntausten esittelystä eikä Ellenistä itsestään. Pienet elämän hetket kuitenkin kuvastavat Ellenin elämää mielestäni paljon tehokkaammin, kuin turbovauhdilla vilahtelevat hahmot ja kaupungit. Esimerkiksi ruutu, jossa Ellen ja Gordon istuvat teatterin lavalla juttelemassa sodasta oli todella onnistunut hetkenä, johon tiivistyy paljon. Liiasta vilahtelevuudesta yksi esimerkki on mielestäni se, missä yhdessä ruudussa kerrotaan hysteriasta sairautena. Se on niin valtava ja kauhea kulttuurinen asia, että sitä ei voi vain heittää ilmoille yhdessä sarjakuvaruudussa.
Kuvissa tykkäsin siitä, että eri kaupungit profiloituivat tiettyjen värien mukaan. Voi olla oma värisilmäni ja mieltymykseni vaikuttamassa, mutta minusta värejä oli paletissa silti liikaa monissa kohdin, usein yksi liikaa. Ellen olisi voinut minusta olla myös ilmeikkäämpi. Kauneimpia olivat minusta Pariisin kuvat kokoteista ja tanssijoista ja taidekoulun mallijonoa esittävä kuva.
Elleniä ja ajan naistaiteilijoiden asemaa itsekin tutkineena tiedän, että Ellen todellakin oli varsin radikaali, piti itseään jumalankaltaisena maalarina, kulki housuissa, poltti, joi ja ennen kaikkea maalasi koko ajan ja oli kiinnostunut hyvin erilaisista taidemuodoista. Tässä teoksessa katselukulmaksi otettiin hyvin tavanomainen tapa katsella Elleniä, sellainen kuin naistaiteilijoita yleensäkin. Sellainen hämmästelevä, että tuolla se kuitenkin maalaa, vaikka naisille koulu maksoi enemmän.
Olisin todella nauttinut siitä, jos Ellenin ajatuksiin olisi perehdytty enemmän, olihan hän päähenkilö ja teos nimetty hänen mukaansa. Ellenin puhe tuli tässä lähinnä kirjeiden muodossa kauniilla kaunokirjoituksella ja siloitti todella kylmäksi ja yksipuoliseksi Ellenin todella vahvan äänen. Tekijöiden taustatyön määrä jäi epäselväksi, sillä lähdeluetteloksi mainittiin vain Thesleffistä kertova kirja Minä maalaan kuin Jumala ja sen perään lueteltiin muut sitaatit. Tehtiinkö taustatyötä enemmän? Mitä jos Ellenistä olisi tehty vaikka vähän huvittavan itseriittoinen hahmo, johon olisi ollut mahdotonta olla lukijana rakastumatta? Jollakin tavalla särmikäs ja rosoinen?
Yksi ongelma ihan tarinankin kannalta oli varmasti se, että yritettiin kertoa koko elämäkerta niin lyhyessä sarjakuvassa ja se että tarina alkaa suurista linjoista ja suuntausten esittelystä eikä Ellenistä itsestään. Pienet elämän hetket kuitenkin kuvastavat Ellenin elämää mielestäni paljon tehokkaammin, kuin turbovauhdilla vilahtelevat hahmot ja kaupungit. Esimerkiksi ruutu, jossa Ellen ja Gordon istuvat teatterin lavalla juttelemassa sodasta oli todella onnistunut hetkenä, johon tiivistyy paljon. Liiasta vilahtelevuudesta yksi esimerkki on mielestäni se, missä yhdessä ruudussa kerrotaan hysteriasta sairautena. Se on niin valtava ja kauhea kulttuurinen asia, että sitä ei voi vain heittää ilmoille yhdessä sarjakuvaruudussa.
Kuvissa tykkäsin siitä, että eri kaupungit profiloituivat tiettyjen värien mukaan. Voi olla oma värisilmäni ja mieltymykseni vaikuttamassa, mutta minusta värejä oli paletissa silti liikaa monissa kohdin, usein yksi liikaa. Ellen olisi voinut minusta olla myös ilmeikkäämpi. Kauneimpia olivat minusta Pariisin kuvat kokoteista ja tanssijoista ja taidekoulun mallijonoa esittävä kuva.
November 6, 2025
Todella hieno kuvitus ja Ellenin tarina on aina kiehtova.
November 10, 2019
Kun varasin tämän kirjastosta, en tiennyt juuri ollenkaan, mistä tämä kertoo. Kävi ilmi, että kyseessä on Ellen Thesleffistä, suomalaisesta taitelijasta, kertova elämäkerta, joka on tehty sarjakuvamuotoon.
Pidin kyllä tästä, tosin olihan tässä runsaasti historiaa ja faktoja sekä paljon henkilöitä, mikä ehkä välillä teki sarjakuvasta vähän pitkästyttävän ja puuduttavan. Värit olivat aivan ihanat ja jo pelkästään niiden ihastelu oli nautinnollista. Mielestäni tässä oli myös feministisiä teemoja, mikä oli ihan mielenkiintoista. Nopea ja ihan kiinnostava luettava, jonka luin yhdeltä istumalta huomattuani, että joku muu oli varannut juuri tämän kyseisen painoksen. Ei minulla ei ole tästä kovin paljoa sanottavaa.
Pidin kyllä tästä, tosin olihan tässä runsaasti historiaa ja faktoja sekä paljon henkilöitä, mikä ehkä välillä teki sarjakuvasta vähän pitkästyttävän ja puuduttavan. Värit olivat aivan ihanat ja jo pelkästään niiden ihastelu oli nautinnollista. Mielestäni tässä oli myös feministisiä teemoja, mikä oli ihan mielenkiintoista. Nopea ja ihan kiinnostava luettava, jonka luin yhdeltä istumalta huomattuani, että joku muu oli varannut juuri tämän kyseisen painoksen. Ei minulla ei ole tästä kovin paljoa sanottavaa.
November 13, 2019
Kiva, että tällaisia julkaistaan! Taiteilija ansaitsee oman sarjakuvan ilman muuta.
November 6, 2019
Mainio sarjakuva-sovitus Ellen Thesleffin elämästä! Eikä ihme, perustuuhan se todella hyvään elämäkertaan. Rakastan kuvituksia ja eritoten värejä. Aika ajoin sarjakuvan teksti ei ole luontevinta ja se jää joskus vähän sekavaksi. Muuten tämä on sekä mainio pikakuva Thesleffin uraan sekä 1800- ja 1900-lukujen vaihteen keski-eurooppalaiseen taidemaailmaan.
November 4, 2019
Voi Ellen. Ihailen. Ja miten lumoava sarjakuva! Värien käyttö oli etenkin kaunista ja ihanan ellenmäistä. 💚
"Olen kyllä maalannut. Eräänä päivänä ajattelin, että ei ole lainkaan mahdotonta, että olisin Pohjolan Leonardo -- toisena en ollut siitä niin varma."
"Olen kyllä maalannut. Eräänä päivänä ajattelin, että ei ole lainkaan mahdotonta, että olisin Pohjolan Leonardo -- toisena en ollut siitä niin varma."
December 22, 2019
Hmm. Tykkäsin visuaalisesta ilmeestä ja väreistä — ensimmäkseen vaaleanpunaista ja vihreää, niiden joukossa välillä hehkuvaa kirkkaanpunaista ja syvänsinistä —, kirjeistä ja ilmeistä. Toivoin kuitenkin syvempää kosketusta Ellenin elämään, nyt jäi vain välähdyksiksi kolmesta paikasta. Olisi myös ollut helpompi pysyä mukana, jos eteneminen olisi ollut kronologisempaa — nyt ajan vaihtuminen paikan vaihtuessa vähän hämmensi. En tiedä, kaipasin tarkkuutta. Pintakosketuksena oikein hyvä, mutta Minä maalaan kuin jumala -näyttelyn nähtyäni teos ei tarjonnut mitään uutta.
October 28, 2020
Mielellään luin teoksen läpi ja aikakausi ja henkilö kiinnostivat. Kaikki mikä kerrottiin oli kiinnostavaa, mutta sitä tarinaa oli vain hirvittävän vähän. Thesleff olisi mielestäni ansainnut hieman syvällisemmän käsittelyn. Tämä oli vähän sellainen "Ellen Thesleffin elämä silmänräpäyksessä nähtynä". Kuitenkin ilahduttavaa, että on tällainen sarjakuvallinen henkilökuva olemassa.
September 3, 2025
Title: Ellen T.
Authors: Annukka Mäkijärvi, Hanna-Reetta Schreck, Iida Turpeinen
Illustrator: Annukka Mäkijärvi
Publisher: Teos
Format: Hardcover
Pages: 94
Language: Finnish
Isbn: 9789518519389
Published: 2019
Read and review: 2025
stars: ⭐⭐⭐(3)
-
Ellen T. by Annukka Mäkijärvi, Hanna-Reetta Schreck and Iida Turpeinen is a graphic novel about Ellen Thesleff, her life and her magnificent art.
The book is very fast-paced. It goes quickly through some major events of Thesleneffs life. Things, places and people that had an effect on her.
The book is very colorful, maybe inspired by Thesleffs skilled use of colors.
As said above you won’t get a deep picture of the events, her art or Ellen herself. But the book gives a picture wide enough of her to keep it interesting and of course there are other things always in books that you can pick up and in this case it is the important theme of feminism.
Authors: Annukka Mäkijärvi, Hanna-Reetta Schreck, Iida Turpeinen
Illustrator: Annukka Mäkijärvi
Publisher: Teos
Format: Hardcover
Pages: 94
Language: Finnish
Isbn: 9789518519389
Published: 2019
Read and review: 2025
stars: ⭐⭐⭐(3)
-
Ellen T. by Annukka Mäkijärvi, Hanna-Reetta Schreck and Iida Turpeinen is a graphic novel about Ellen Thesleff, her life and her magnificent art.
The book is very fast-paced. It goes quickly through some major events of Thesleneffs life. Things, places and people that had an effect on her.
The book is very colorful, maybe inspired by Thesleffs skilled use of colors.
As said above you won’t get a deep picture of the events, her art or Ellen herself. But the book gives a picture wide enough of her to keep it interesting and of course there are other things always in books that you can pick up and in this case it is the important theme of feminism.
This entire review has been hidden because of spoilers.
March 21, 2021
En ole lukenut sarjakuvia pariinkymmeneen vuoteen, joten nykyaikaiseen aikuisten sarjakuvaan sukeltaminen tuntui yllättävän vaikealta, kuin en olisi osannut sitä edes lukea. Ellen T. oli kuitenkin hyvin kiinnostava vuosisadan vaihteen asuineen ja Euroopan metropoleineen, joista yhtäkkiä hypättiinkin Pirkanmaan maaseudulle. Piirrostyyli oli kaunis ja värikylläinen. Ehkä olisin kaivannut, että tarinassa olisi esitelty enemmän Ellen Thesleffin teoksia, mutta toisaalta kirja herätti kiinnostuksen niiden tutkimiseen muista lähteistä.
November 3, 2020
Hyvä, mutta osittain toteutus tuntui kömpelöltä. Esimerkiksi henkilöiden käsivarret karkaavat mittakaavasta ja tekstien kuljetus tuntuu ontuvalta. Vaikka alussa on kattava kuvallinen henkilöluettelo, on vaikea pysyä perillä, kuka kukakin (sivuhahmo) on. Kiinnostavaa on kuitenkin taideteosten sisällyttäminen sarjakuvaan ja kokeilevuus tyylisuuntien mukana. Tämä voisi olla Thesleff-näyttelyn sivutuote, sillä henki on jotenkin kuratoidun oloinen.
June 9, 2021
Kuvitus ja värit ovat tässä Ellen Thesleffistä kertovassa sarjakuvaromaanissa herkulliset. Itse pidin teoksen nopealukuisuudesta, mutta toisaalta juoni jää hieman pinnalliseksi ja pikakelatun oloiseksi. Voisin suositella tätä kaikenikäisille lukijoille, joita kiinnostaa kevyt elämäkerrallinen kirjallisuus.
October 11, 2023
Sarjakuvaelämäkerta Ellen Thesleffistä. Maalaukset jäivät sivurooliin, mutta naisten asema "vähempilahjaisena", "hysteerisenä", kaikin tavoin valvottavana ja heikompana tuli hyvin esiin. On vaatinut rohkeutta lähteä maailmalle kulkemaan omaa tietään ja taistelemaan luutuneita käsityksiä ja hallitsevia äijiä vastaan.
October 14, 2024
Jäi tarinaltaan vähän ohueksi ja tuntui kun olisi loppunut kesken.Kuvitus oli ihan veikeää ja soljuvaa muttei sekään ihan täysin iskenut omaan visuaaliseen makuun, ja hahmot olivat liian samannäköisiä keskenään. Silti 3 tähteä tästä lyhyestä katsauksesta Ellenin elämään vaikka odotinkin enemmän. Ehkä pitäisi lukea joku elämäkerta seuraavaksi...
Displaying 1 - 30 of 45 reviews