Sydän

by Raisa Omaheimo

Nainen heittää sydämensä ulos. Elämä sen kanssa on käynyt mahdottomaksi: sen takomista ja muljahtelua, sen vaatimuksia ja levottomuutta ei voi enää kuunnella. Hän on yrittänyt hiljentää sydämensä raskaalla työllä, piiskaamalla sitä, olemalla sille kova. Nainen on rakastunut monta kertaa. Hän on kuvitellut, että rakkaudet ovat erilaisia, mutta jokainen rakkaus ottaa saman muodon, etenee joka kerran samalla tavalla, vääjäämättä kohti loppuaan. Lopulta hän jää yksin, ja sitten tulevat hait.
Tummasävyinen ja surrealistinen esikoisromaani tutkii rakkaudenkaipuuta omintakeisesti ja pelottomasti.

Raisa Omaheimo on helsinkiläinen taiteilija, joka on käsitellyt yksityisen ja yleisen rajapintoja näytelmäkäsikirjoituksissaan Läski ja Häiriö. Sydän on hänen esikoisromaaninsa.

Genres: Finnish Literature, Fiction, Queer, Contemporary

Audiobook

Published September 16, 2019

About the author

Raisa Omaheimo on helsinkiläinen taiteilija, joka on käsitellyt yksityisen ja yleisen rajapintoja näytelmäkäsikirjoituksissaan Läski ja Häiriö. Koulutukseltaan hän on teatteri-ilmaisun ohjaaja ja taiteen maisteri. Vuonna 2016 hän sai Vasemmistonaisten Pro Feminismi -palkinnon. Hän on toiminut Ylen kolumnistina vuodesta 2020.

Esikoisromaani Sydän ilmestyi 2019 ja ensimmäinen tietokirja Ratkaisuja läskeille 2022, molempien kustantamo S&S.

Reviews

[Heidi · Rating 5 out of 5]

Ystäväni on kirjoittanut loistavan pienen romaanin rakkaudesta. Jos osaisin, kirjoittaisin itse näin; sydämestä, tiiviisti, tuskaisasti, tärkeästä. Sydän kertoo rakkauksien aallonharjat; alun, himon, olemisen turvan, lopun, kivun, tyhjyyden. Sen, että edellinen erokipu jää osaksi seuraavaa ja aina seuraavaa. Että asiat toistuvat. Että syyllisiä on, syyttömiä ei tai toisinpäin. Se, joka ei ymmärrä loppuosaa, ei ole särkynyt samalla tavalla. Moni on. Haluaisin sanoa, että onnekkaat me. Mutta ei surussa ja kivussa ole mitään kaunista. Pakollista, kenties.

Tämä teos puhuu minulle jollain samalla taajuudella kuin Saision Punainen erokirja joskus kauan sitten. Se kertoo rakkaudesta ja seksistäkin vähän tarkemmin ja tutummin kuin mikään aiempi.

[Samu · Rating 5 out of 5]

Todella vaikuttava kuvaus lamaannuttavasta yksinäisyydestä ja siitä, miltä (miten pahalta) tuntuu, kun kukaan ei koskaan koske. Nopealukuinen, lyhyt kirja täynnä painavaa asiaa sydämestä. Erityisesti kannatti lukea näin vuoden pimeimpään ja ankeimpaan hetkeen. Jos toivoa kaipaat, tämä ei ehkä ole sinun kirjasi.

[Susa · Rating 1 out of 5]

Tässä oli muutama todella hieno virke, mutta muuten jäi vähän yksipuoliseksi. Kertojaa selvästi raateli rakkaus ja tunteet, mutta lukijana en saanut mitään irti, odotin lähinnä että koska tarina oikein alkaa.

Edit: Nyt, kun luen muiden kehuja ja ylistäviä kommentteja, itse asiassa vähän harmittaakin, etten saanut tästä mitään irti.

[Mira Kreivilä · Rating 2 out of 5]

Tavallaan tämä oli romaani, jonka olisin halunnut itse kirjoittaa. Pidin kovin aiheesta, sydänsymboliikasta ja rakastumisen ja rakastamisen käsittelystä romaanissa. Teksti oli kaunista. Se oli toki tosi tunnelatautunutta. Onneksi romaani oli lyhyt, koska muuten näin suuria ja mahtipontisia virkkeitä ei olisi väsymättä jaksanut.

Päähenkilö jäi liian etäiseksi. Oli ehkä valinta, ettei hänestä kerrottu niin paljon. Lukijaa olisi kuitenkin kiinnostanut, miksi henkilö koki niin vahvaa ulkopuolisuutta ja miksi hän oli niin uhrautuvainen. Millainen lapsuus hänellä oli? Pidettiinkö häntä ikinä sylissä?

Nautin romaanin lukemisesta, mutta kirjallisilta ansioiltaan se jäi vajaaksi.

[Jaana V · Rating 3 out of 5]

Ihailen Omaheimoa ja mm. hänen teatteritöitään kovasti, ja odotin hänen esikoisromaaniaan pitkään. Sydän lunasti kyllä odotukset varsin kiehtovana esikoisena, mutta aika usein siinä kuljetaan ehkä vähän kompastumisen rajalla.

Rakkautta ja rakkaudettomuutta on vaikeaa pitää teoksen keskiössä tuoreella tavalla, mutta tässä siinä paikoin kyllä onnistuttiin ja romaanista löytyy tasoja tutkittavaksi. Silti esimerkiksi erityisesti sydän-symboliikan paikoin vähän kömpelö toisto (vaikka alun kuvaus naisesta, joka heittää sydämensä rinnastaan kirjaimellisesti kadulle roskien joukkoon, onkin riipaisevan tehokas ja tunnistettava!) ja muukin kerronnassa vaivaava toisteisuus jättää tekstin välillä junnaamaan paikoilleen vähän turhan painokkaasti.

Odotan kyllä innolla Omaheimon tulevaa tuotantoa, sillä sanottavaa ja työkaluja hänellä varmasti on!

[Riikka Koo · Rating 3 out of 5]

En meinannut alkuun saada tästä yhtään kiinni. Paitsi joistain huikaisevan hienoista lauseista ja kappaleista. Olen rakastanut Omaheimon näytelmiä, ja ehkä odotin tältä pikkuisen liikaa. Loppupuolella tempauduin jotenkin paljon syvemmälle mukaan ja tunnistin kirjasta joitain hyvin tuttuja tunteita ja kokemuksia. Erityisesti kauppareissu kerjäläisnaisen kanssa osui oman muiston ytimeen mutta myös jotkut rakkaussuruihin ja kehoon liittyvät tuntemukset vaikka ne ehkä vähän etäämmältä. Odotan, mitä Omaheimo seuraavaksi kirjoittaa.

[Laura · Rating 3 out of 5]

Omaheimon esikoisromaani on surrealistinen yhdistelmä sydänsuruja ja tietynlaista selviämistä, ilman nyky-yhteiskunnan henkilökohtaisten selviytymistarinoiden glorifiointia. Se on rehellinen ja auki, kurkistus siihen, miten erilaisetkin rakkaudet päättyvät päähenkilön kohdalla aina yhteen ja samaan.

Omaheimo osaa kirjoittaa, ja kuljettaa tarinaansa omaäänisellä tavallaan. Tarina pysyi kauniisti koossa ja tarjosi hurjan raikkaita ja ajankohtaisia näkökulmia niin kehollisuuteen kuin romanttiseen rakkauteen. Vaikka luin kirjan jo useampi viikko sitten, sen tumma, mutta kaunis tunnelma on edelleen mielessäni vahvasti.

Toivottavasti Omaheimo kirjoittaa vielä paljon lisää.

[Mela Kanootti · Rating 2 out of 5]

2-3 tähteä, kiinnostavia juttuja mut jotenki tylsä dramaattinen epäuskottava, luin silti mielellään… kivan kokonen kirja

[Susanna]

Ennakkokappaleena luettu. Laitellaan arviota myöhemmin kunhan ilmestyy ensin.

[Ville Verkkapuro · Rating 3 out of 5]

Hard to review this one as the author is my old teacher. She taught me great writing tehniques that have helped out greatly.
This book wasn’t for me. There was good stuff, but I tended to drift off.
I thought about wrong things – structure, how it was written.

[Marko Suomi · Rating 4 out of 5]

Fyysinen ja no, koskettava, kirja kosketuksesta, sen puutteesta, kaipuusta ja muistamisesta.

[Tuuli · Rating 3 out of 5]

Odotin nimen ja takakannen ynnä muun ennakkotiedon perusteella kirjan kertovan rakkaudesta, ehkä rakastamisen vaikeudesta, mutta koin sen lopulta kuvaavan enemmänkin rakkauden puutetta, eritoten itseä kohtaan, ja sitä kautta myös läheisriippuvuutta.
Tunnistin kertojanäänen oloissa ja keloissa jotain (omankin nuoruuteni/herstoriani uumenista tuttua) epävakaata ja tukahduttavaa mielenmaisemaa, jonka uskon kumpuavan itsearvostuksen puutteesta, ehkä jostain hmm turvattomasta kiintymyssuhdemallista, jonka vuoksi nälkä toisen ihmisen katseeseen ja kosketukseen on loputon ja ilman niitä mieli ja omat rajat huojuvat. (#kyökkipsykologia ftw)
Vaikka löysin kosketuspintaa ja ihmisen emootiot sekä psyykkiset mekanismit (ja niiden nyrjähtely) kiinnostavat lähtökohtaisesti, koin silti kirjan sisällön osin uuvuttavaksi. Kiinnostavinta kirjassa oli alun ulkopuolisuutta ja ruumiillisuutta ja niiden kautta yhteiskunnallista luokkaa sivuavat kelat sekä kirjan loppuosa, joka nosti kirjan ihmissuhdedraamain räkäitkusuosta laajempaan sfääriin.

[Mikko Saari · Rating 3 out of 5]

Ehkä hiukkasen kaipaa vielä hauduttelua, mitä tästä ajattelen. Olin jo jotenkin saanut kirjasta kuvan ja käsityksen, mutta sitten kolmas osio tuli ja ravisteli näkemystäni kirjasta ja sen päähenkilöstä jotenkin perinpohjaisesti – että mites tässä nyt näin kävi.

Ihmissuhteita, jota päättyvät epäonnisesti, sydänsurua, poistettu sydän, vahvaa kehollisuutta. Luokka-asiat ovat olleet viime aikoina tapetillani, siksi oli hienoa, että päähenkilö oli kirjan alussa siivooja – ja siksi oli myös vähän hämmentävää, että lopussa päähenkilö olikin terapeutti.

Luin haastattelusta, että Omaheimoa on innostanut suuresti Liv Strömquistin Prinssi Charlesin tunne ja sen kritiikki perinteisen romanttisen parisuhteen ihannointia kohtaan. Luin hiljattain ja mikseipä tämä toimisi siinä vuoropuhelussa. Sydämen parisuhteet eivät niin onnea tuovilta ja ihanteellisilta vaikuta.

[Jaana · Rating 4 out of 5]

En pitänyt kirjan jättämästä puristavasta ahtaanpaikankammoa muistuttavasta olotilasta. En myöskään voi olla arvostamasta kirjaa, joka onnistuu tarttumaan kiinni, puristamaan hengitystiet tukkoon ja silti pitämään mielenkiinnon yllä.

Huomasin ahdistuvani siitä, miten päähenkilön ainoa läheinen oli kulloinenkin kumppani, johon kaikki odotukset ja toiveet kohdistettiin. Päähenkilön epämiellyttävän, jopa vastenmielisen, takertuvaiset ja tukahduttavat piirteet olivatkin iso osa ahtaanpaikankammo-lukukokemustani, mutta vielä suuremman vaikutuksen tekivät erilaiset tilan kuvaukset. Harvemmin lukiessa alkaa tuntua kuin olisi itsekin ahtautuneena liian pieneen yksiöön, vaikka neliöitä on ympärillä aivan riittämiin. Ilman erilaisia tilojen ja rajojen kuvauksia ei kirja olisi tehnyt samanlaista vaikutusta.

[iltatee · Rating 5 out of 5]

Olipa tää hyvin kirjoitettu. Nautin!

Kaikki oli jotenkin tosi elävää ja ei tarvinnut melkein yhtään venyttää omia kokemuksen rajojaan voidakseen samastua päähenkilöön. Siis joo, tietty aina pitää, mutta oli jotenkin tosi läheinen olo sen kanssa. Se on mulle aika harvinaista kai?

Tää oli hirveän kehollinen teos. Siis niin paljon, että mulle oli aluksi vaikea lukea, koska tuli niin iholle. Se tuntui jotenkin ylenmääräiseltä, liian lähelle tulevalta. Mut siihen tottui ja siitä alkoi pitämään, tuli enemmänkin olo, että puhuttiin suoraan asioista, joita ihmiset kokevat.

Huh, tuntuu että tästä teoksesta kirjoittaminen menisi tosi nopeasti tosi henkilökohtaiseksi. Mut siis kaunista ja taidokasta ja suosittelen!

[Sanna-Mari · Rating 2 out of 5]

Lyhyt, ahdistava kertomus naisesta joka kadottaa itsensä rakastumiseen. Tuo on paras määritelmä, jonka kirjalle löysin. Nainen ei elä ilman rakastettujaan, tai kokee ettei voi elää ilman kosketusta ja rakkautta ja sen vuoksi kiskoo sydämen ulos rinnastaan, jotta se ei tempoile ja riehu ja riko häntä enää enempää.

Minä olen huono elämän täysin vievän ja täyttävän rakkauden ymmärtäjä: jos hahmon elämän määrittää muiden tälle antama rakkaus en osaa tarinoihin suhtautua. Konkreettisesti kirja oli jaettu kolmeen osaan: rakastuminen, lakastuminen ja selviytyminen. Paikoin nämä kolme osaa menivät, varsinkin alussa, hieman sekaisin enkä aina tajunnut mistä hetkestä oli kyse.

Paikoin tarinassa on yksittäisiä kauniita kehollisuuden kuvauksia, mutta muuten tämä jäi oman ymmärryksen ulkopuolelle.

[Laura K | luonnonlukija · Rating 2 out of 5]

2.5 ⭐
Ei ollu ihan mun juttu. Näinkin lyhyeksi kirjaksi mielestäni liikaa samoja asioita toisteleva. Teos oli kyllä hienon lyyrinen ja käsitteli hyvin ajatuksia ja tuntemuksia muun muassa kehonkuvaan, rakkauteen, riippuvuuteen, mielenmyllerryksiin ja selviytymiseen liittyen, mutta päällimmäisenä minulle jäi mieleen eräänlainen sekavuus (mikä saattoi olla ihan tarkoituksellista päähenkilön huomioon ottaen) ja liiallinen toisto, mikä voi toki johtua keskittymisen tai oikeanlaisen mielentilan puutteesta tätä lukiessa. Ymmärrän ja huomaan pointit, miksi muut lukijat saattavat ylistää tätä kirjaa, mutta tämä ei vain tainnut olla kirja minun makuuni.

[Mintti · Rating 3 out of 5]

Hieno esikoiskirja jossa omalaatuisella tavalla tutkiskellaan ihmisen sydäntä parisuhteissa ja mitä sille tapahtuu kun suhteet kariutuvat. Sydän joutaa pihalle ja rintakehä auki ja haavaisena pitää jatkaa elämää. Kirjan päähenkilö käy läpi kolme ihmissudetarinaa ja niiden mukana kasvua ja niissä olemista. Kaikkiin tunteisiin ja tapahtumiin voi samaistua ja tunnistaa itsensä monesta kohtaa. Hienosti kuvattu sydänsuruja ja ihmisenä kasvua. Loppu oli jotenkin surullinen, mutta niin kai usein onkin.

[Chalthria · Rating 4 out of 5]

Pidin kirjoitustyylistä todella paljon, vaikka ensin kirja vaikutti todella kömpelösti tehdyltä. Päähenkilö on rikki erojensa takia ja siksi haluaa, ettei hänellä olisi sydäntä. Kirjaa eteen päin lukiessa tuli olo, että päähenkilöllä on todella huono itsetunto, koska hän haluaa tulla määritellyksi toisen ihmisen kautta - sen, jonka kanssa sillä hetkellä seurustelee. Jossain kohdin tuntui, että hän on liiankin obsessoitunut. En olisi kuvitellut tykkääväni tästä näin paljon, sillä olen lukenut hieman samantyyppisiä kirjoja, jotka olivat mielestäni huonoja.

[Elena Varg · Rating 3 out of 5]

(3,5 stars)

Omaheimo on uusi tuttavuus ja tulevaisuudessa luen mielelläni lisää hänen tuotantoaan. Hyvä tuuri minulla, ettei tämän romaanin pääaihe, särkynyt sydän, ole minulle tuttu tai samaistuttava aihe. Kirjan päähenkilölle on todella tärkeää seksin tuoma yhteys, mikä menee minulta myös täysin ohi.

Absurdia siis, että samaistuin kirjan päähenkilön rakkauteen liittymättömiin piirteisiin todella vahvasti. Naisiletettu? Check. Läski? Check. Epäonnistuva Akateemikko? Check. Siivoaja? Check check check.

[Sara · Rating 3 out of 5]

Ehkä 3,5? En tiedä, onko katkera oikea sana kuvaamaan Sydäntä. Mutta olen itse katkera. Kestän hyvin huonosti suurinta osaa teoksista, jotka kuvaavat onnellisia rakkaussuhteita. Onneksi on myös tällaista luettavaa meille katkerille. Loppua kohden tämä vähän pirstaloitui ja muuttui toisteiseksi. Alku oli 4/5. Ja Raisa on vaan ihana!

[Amu · Rating 4 out of 5]

Runollinen romaani siitä kun tuntuu että olisi parempi ilman sydäntä. Sitä sydämetöntä elämää olisin toivonut kuvattavan vähän enemmänkin, mutta tällaisenaankin olin hyvin tyytyväinen teokseen. Ihmissuhteiden ja tunteiden kuvaus on tarkkanäköistä, se herätti paljon ajatuksia. En ollut turhaan odottanut Omaheimon esikoisromaanilta paljon!

[Anna · Rating 3 out of 5]

2.5 tähteä, kenties? Kaunista kieltä, mutta ajoittain todella ahdistavaksi käyvä tunnelma. Jotenkin odotin jotain muuta, ja niinpä olin vähän pettynytkin. Kehollisuudesta ja viimeisen osan samaistuttavista uimahallikuvauksista plussaa, alkupuolen eräänlaisesta rakkauspakkomielteestä miinusta. Siitä lukeminen oli välillä melkein liian raskasta.

[Kaisla Kuu · Rating 2 out of 5]

Omaheimon tekstien fanina odotin tältä kirjalta melko paljon. En ole varma johtuiko se eksessiivisesti taukoja pitävästä lukijasta vai kirjoitustyylistä, mutta kirjoitusmaneerit ja toisto häiritsivät kuuntelukokemustani tällä kertaa harmittavan paljon. Kirjassa oli monta kaunista ja osuvaa kuvausta ja samaistumisen hetkeä, mutta kokonaisuus jäi kaikesta huolimatta hiukan latteaksi.

[Pia Vilmi · Rating 4 out of 5]

Rujo ja kaunis kirja. Tarina rikkinäisestä, yksinäisestä elämästä, jatkuvasta kaipuusta ja menneisyyden haavoista. Tarinassa on monta aikakerrosta päällekkäin ja sen loppu yllättää. Ihastuin kirjailijan ääneen heti ensimmäiseltä sivulta alkaen. Rakkauskirja, rakkaudettomuudesta.

[Tinde · Rating 5 out of 5]

Kun äänikirja loppui kesken bussimatkan, oli vaikea saada mitään ääntä tilalle. Tämä teos sanoo vähällä niin paljon, riipii ja saa ajattelemaan uusia keloja. Luen varmasti uudestaankin.

[Tapani · Rating 3 out of 5]

Alun pahaa enteilevän angstisen rypemisen jälkeen kirja kääntyikin suorastaan kauniiksi ja runolliseksi kuvailuksi.

[Emilia · Rating 3 out of 5]

Epätasainen kirja, alkuosa ja ihan loppu todella hyvät mutta keskiväli puuduttava ja vähän lapsellinen(?). Hankala arvostella tähdin.

[Paula · Rating 2 out of 5]

Pidin kauniista kielestä, olisin halunnut pitää kaikesta muustakin enemmän. Ehkä tämä ei vain ollut mulle oikea kirja, ainakaan tähän hetkeen.

[Anna-Kaisa · Rating 4 out of 5]

Hieno, synkkä, tarkasti kuvasi rakkauden kaipuun ja ruumiin kipuilua ja kolotuksia. Äänikirjana toimi hyvin.