Kirja käsittelee eriarvoisuutta markkinatalouden ja valtion välisenä kamppailuna. Siinä ei liikuta vain talouspuheen maailmassa, vaan läsnä on sen maailmankuvaa voimakkaasti haastava historiallinen muodostuma - yhteiskunta.
Suomen tuloerokehityksen erityispiirre oli ylimpien tulo-osuuksien voimakas kasvu 1990-luvun puolivälin jälkeen. Nyt finanssikriisin laukaiseman taloustaantuman aikana tuloerot näyttävät asettuneen korkeammalle tasolle. Eikä alenevaa kehityssuuntaa ole nähtävissä. Talouskasvu lisäsi kansalaisten elintasoa 1960-luvulta aina 1990-luvun. Tuloerot kaventuivat ja asettuivat 1980-luvulla vakaalle tasolle. 1990-luvulle tultaessa tuloerot kääntyivät reippaaseen kasvuun. Myös Suomessa omaksuttiin vuonna 1993 korkeimpia tuloja suosiva veropolitiikka.
Ylimpien tulo-osuuksien ennätyksellinen kasvu 1990-luvulta aina vuoteen 2007 asti näkyy ylimpien varallisuusosuuksien kasvuna. Sekä varakkaimpien varallisuus että varakkaimman yhden prosentin osuus kokonaisnettovarallisuudesta ovat jatkaneet kasvuaan finanssikriisin jälkeisenä aikana.
Tuomalan kirja on kantaaottava vertaisarvioitu teos, joka kommentoi laaja-alaisesti kaikkia kirjan otsikoissa mainittuja asioita (mutta ei rajoitu vain niihin). Tuomala kannattaa verojen nostamista ja veropohjan tiivistämistä. Hän näkee, että näin voimme selvitä esimerkiksi muuttuneen väestörakenteen ja ilmastonmuutoksen tuomista haasteista. Lisäksi veroilla voidaan kaventaa tuloeroja, joiden kasvua Tuomala kuvaa kirjassaan monipuolisesti.
Suosittelen kirjaa kaikille, joilla on kiinnostusta valtion talouteen varsinkin, jos tunnistaa kallistuvansa oikealle tai vasemmalle. Vasemmistolaisille kirja tarjoaa paljon tietoa ja argumentteja. Oikeistolaisille se tarjoaa tasokkaan vasta-argumentin, jota vasten omia näkökantoja voi punnita ja perustella.
Annan kolme tähteä, joka tarkoittaa, että kirja oli hyvä. Kirja olisi voinut saada neljä tähteä, jos se olisi paikoin ollut kirjoitustyyliltään selkeämpi ja lähteet selkeämmin merkittyjä. Joissain kohdin jouduin lukemaan asioita uudelleen ja esimerkiksi virkkeitä siteeratessa kaipaisin tarkemman sivunumeron sisältävän viitteen ennemmin kuin viittauksen koko teokseen. Tästä huolimatta aion säilyttää kirjan hyllyssä sen rikkaan ja asiapitoisen sisällön vuoksi.
Hämäävän helppolukuinen kirja monimutkaisesta aiheesta. Jos olisin paremmin perillä julkisen talouden lainalaisuuksista, voisin paremmin arvioida kirjan sisältöä, mutta ylipäätään pidin siitä, että Tuomala monessa kohtaa osoittaa, että asiat eivät ole mustavalkoisia, ja että annettuina hyväksyttyjen faktojen taustalla on paljon lähtöoletuksia ja tavoitteita, jotka vaikuttavat politiikkaan kansalaisilta huomaamatta. Kirjan aihepiireistä olisi ollut mielenkiintoista lukea myös kansalaisten eikä vain valtion ja markkinoiden näkökulmasta, mutta aihe on aina rajattava jotenkin.