Meribiologi Jessica Haapkylä oli Jean-Michel Cousteaun filmiryhmän jäsenenä Alaskassa vuonna 2004. Ilmastonmuutoksesta ei tuolloin juuri puhuttu, vaikka merkkejä ikiroudan sulamisesta näkyi jo.
2010-luvun loppupuolella Haapkylä päätti tutkia, mitä pohjoisille merille oikein on tapahtumassa. Hän matkusti Huippuvuorille ja Grönlantiin ja selvitti, kuinka eteläiset merieliöt tunkeutuvat pohjoisille vesille ja syrjäyttävät arktisia lajeja. Esimerkiksi miekkavalas on siirtymässä pohjoiseen. Se saalistaa hylkeitä ja vie elintilaa muun muassa sarvi- ja grönlanninvalaalta, joita uhkaavat jäättömät olosuhteet. Myös turska ja makrilli ovat levinneet entistä pohjoisemmaksi, jossa jäämerenseitin elinympäristö on jo kutistumassa jään sulaessa. Muutokset kalalajistossa vaikuttavat tuhansia vuosia vanhaan pyynti- ja kalastuselinkeinoon. Mutta iloitsevatko grönlantilaiset, kun heidän kala-apajansa parantuvat – ainakin lyhyellä tähtäimellä?
Jännä kirja. Kirjassa oli tavallaan kolme kokonaisuutta: Alaska, Huippuvuoret ja Grönlanti ja jokainen osa oli jaettu muutaman sivun mittaisiin lukuihin/osioihin, joissa keskityttiin johonkin tiettyyn eläinlajiin/lajeihin esim. maitovalaisiin, katkarapuihin, jääkarhuihin tms. ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa niihin. Sitten välissä oli kirjailijan omia havaintoja em. paikoista ja hänen käymistään keskusteluista ihmisten kanssa. Tavallaan kirja oli sekoitus matkakertomusta ja tietokirjaa arktisista meriekosysteemeistä, mutta kumpikaan puoli ei toiminut minulle kovin hyvin, ei yhdessä eikä erikseen.
Minulle tuli paljon uutta infoa ja viitteitä tutkimuksiin oli runsaasti, mikä oli ilahduttavaa, mutta en tiedä mitä loppujen lopuksi opin. Annan kolme tähteä, koska odotan tietokirjalta, että se, paitsi opettaisi minulle jotakin uutta, myös "ravistelisi" vanhoja käsityksiäni / inspiroisi, mutta tämä oli kiinnostavasta aiheestaan huolimatta osastoa ihan kiva.
matkakertomuksessa on myös kiinnostavia tieteellisiä faktoja, mutta enimmäkseen kirja tuntuu etäiseltä ja vähän tylsältä. kuvista pidin, koko kirjan olisi voinut rakentaa niiden ympärille.
Olisi saanut olla enemmän Meren Tarina, kuin ilmastopaasausta. Hengästytti alusta loppuun. Ilahduttavaa oli kuitenkin faktatulva ja Jessican ilmeinen asiantuntijuus.