Teemu Keskisarja valaisee tässä kärjekkäästi ja mielenkiintoisella tavalla kirjoitetussa teoksessa Mannerheimin nuoruutta kaunistelemattomampaan sävyyn. Sanankäyttäjänä Keskisarja on rempseä, kiteyttävä ja tunnelman luojana taitava. Historiateos on harvoin näin viihdyttävä. Suurimman suomalaisen epäonnistumiset, nuoruuden kolttoset ja hairahdukset tuovat esiin inhimillisemmän Mannerheimin. Ja näin todellisuus osoittautuu jälleen kerran paljon vivahteikkaammaksi kuin ylistysteoksissa on aiemmin kuvattu. Oliko Mannerheim homo? Siihenkin iänikuiseen kysymykseen kirja antaa jonkinlaisen vastauksen...
Kirjassa käsitellään myös Mannerheimin isän, Carl Mannerheimin, toilailuja uhkapelien ja viinaksien parissa. Miten Carl mokasi liikeasiat totaalisesti Perniössä nokimustatehtaan osalta, kuten muuallakin, ja johdatti perheensä häpeälliseen konkurssiin, jonka myötä kotitila jouduttiin myymään. Carl eli pakosalla Pariisissa näinä aikoina, pelaten sielläkin vain uhkapelejä. Lapikatras jäi yksin Mannerheimin äidin harteille, mutta Mannerheimin äitikin kuoli jo hänen ollessaan lapsi.
Ylhäisösuvun lapsi ei kuitenkaan jäänyt vaille mahdollisuuksia, vaikka yllättävän köyhää elämää Mannerheim nuorena elikin. Hänelle lainasivat rahaa aina jotkut aateliset ja aristokraatit, ja tätä jatkui hänen elämässään todella pitkään. Hänestä ei olisi voinut tulla yhtään mitään ilman rahaa lainaavia sukulaisia, tuttuja ja muita suvun ystäviä. Hänellä oli myös jonkinlaisia sijaishuoltajia lapsena ja nuorena, kun isä oli karkuteillä ja äiti kuollut. Sotilasura oli tässä tilanteessa ennemminkin pelastus kuin vapaaehtoinen valinta.
Kirjassa kuvaillaan mehukkain sanankääntein Mannerheimin varhaista sotilasuraa. Miten vaikeaa oli ylipäätään päästä Haminan kadettikouluun, ja mitä siellä sitten tapahtui. Miten epäonnisuus ja oma toilailu kääntyivät kuitenkin lopulta Mannerheimin eduksi.
Kirja perustuu laajaan kokoelmaan kirjeitä, joita Mannerheimin tunteneissa piireissä on lähetelty sinne tänne. Lisäksi on käyty läpi monenlaisia arkistoja, poliisista armeijaan. Jotkut kirjan väitteet esitetään ikään kuin rivien välissä; lukijalle tarjotaan nämä ja nuo lähdeviitteet, mutta lopullista väitettä Keskisarja ei itse esitä, sen esittää kuka tahansa lukija itselleen johdattelun perusteella. Tässä mielessä Keskisarja on ovela kirjoittaja.
Mannerheimin elämään luodaan lyhyehkössä kirjassa kuvineen todella sisältörikas katsaus. Mannerheim kiersi tuolle ajalle yllättävän laajalti maailmalla, ja eli erittäin vaiherikkaan elämän. Kirjaa voi suositella luettavaksi myös nuorille, joiden mielestä historiateokset saattavat olla puisevia. Tässä teoksessa ikään kuin paljastetaan jotain kiellettyjä puolia ylistetyn sankarimyytin taustalta, ja siksi teos onkin kiintoisa.